KUKA SINUA KOULUTTAA?

Emmi Mälkiä aloitti Suomen Puheopiston esiintymistaidon kouluttajana vuonna 2009 osana forum -teatterivalmennusta ja siirtyi valmentamaan ryhmiä itsenäisesti 2014. Emmillä on taskussaan jo liiketalouden tradenomin ja humanististentieteiden kandin paperit ja on valmistumassa filosofian maisteriksi puheviestinnästä Helsingin yliopistosta. Hänen valmennusrepertuaariinsa kuuluu esiintymistaidon, työyhteisö- ja asiakaspalveluviestinnän valmennukset. Emmin valmennukset perustuvat luentokeskusteluihin, käytännönharjoituksiin sekä yhteistoiminnallisiin menetelmiin.

Opinnot ja työelämä ovat tutustuttaneet kouluttajamme valmennusteemoihin, mutta hän kuvaa kiinnostuksen erityisesti esiintymiseen olevan lähtöisin viha-rakkaussuhteesta. ”Esiintyminen on aina kiehtonut minua, mutta myös jännittänyt. Esiintymistaito on alue, jossa voi kehittyä koko ajan eikä koskaan ole valmis”, Emmi kertoo. Päämääränä kouluttaja haluaa edesauttaa työyhteisöjen hyvinvointia olemalla mukana kehittämässä organisaatioiden viestintäkulttuuria. Hän näkee toimivan vuorovaikutuksen olevan tärkeä osa ihmisen hyvinvointia niin työelämässä kuin missä tahansa muuallakin ja siksi sen olevan myös mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Kouluttajana Emmi haluaa tarjota ideoita ja oivalluksia: ”Valmennusotteeni on kannustava ja keskityn osallistujien vahvuuksiin ja annan kehittämisideoita”. Hän kertoo ammentavansa käytännön esimerkkejä omista kokemuksista ja pyrkivänsä pitämään valmennuksissa lämminhenkisen tunnelman. Kouluttaja kertoo, miten parasta valmennuksessa on avoimet keskustelut, joista hän usein itsekin oppii kouluttajana. Vuorovaikutteisen valmennuksen lähtökohtana onkin kouluttajan lähestyttävyys. Lisäksi Emmi mainitsee, että parasta kouluttajatyön antia on, kun osallistujat kertovat saaneensa valmennuksessa vastauksia juuri niihin kysymyksiin, jotka heitä ennen valmennusta askarruttivat.

Ennen jokaista valmennusta osallistujat täyttävät ennakkokartoituksen valmennusteemaan liittyen. Kouluttaja toivookin, että osallistujat pohtisivat aihetta etukäteen ja miettisivät omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä odotuksia tulevasta valmennuksesta. Emmi toivoo osallistujien olevan avoimia uusille ajatuksille ja kokevan olonsa turvalliseksi heittäytyä mukaan harjoituksiin. Kokenut kouluttajamme näkee, että osallistujat saavat näin enemmän eväitä myös käytännön vuorovaikutustilanteissa.

Emmi motto kouluttamiseen: ”Anna mennä, koe ja ylläty!”



NANNA VIIKINKOSKI

Edistä myyntiä mielikuvilla

Miltä tuntuu astella ensimmäisen kerran yleisön eteen ja esitellä uutuustuotteesi/ideasi? Oli takanasi miten paljon osaamista ja teknistä koulutusta tahansa, ovat ensiaskeleet aina jännittäviä. Kasvosi ja kaulasi punertavat adrenaliinista, kädet hikoilevat ja ehkä vapisevatkin. Puheesi takeltelee ja värisee. Sanat eivät tule mieleen, vaikka olit asiaa ennakolta käsitellyt. Mitä avuksi?

Mielikuvilla tehostetaan myyntiä

Jo viimeiset parikymmentä vuotta urheilijoita on opetettu mielikuvituksella työstämään tulevaa suoritusta ennakkoon – näkemään itsensä voittajakorokkeella. Saman voi soveltaa myös onnistuvaan myyntityöhön. Anna yleisölle mielikuvia. Kun saat yleisön kiinnostumaan, olet jo voittanut. Kiinnostavuuden harjoittelussa pohdi mitä yleisösi haluaisi kuulla tai oppia edustamastasi palvelusta tai tuotteesta.

Yrityksesi tulee viestiä vakautta ja luotettavuutta, sillä ostopäätöksiä tekevät ovat vastuussa hankintapäätöksen onnistumisesta omalle organisaatiolleen. Heidän päänsä on pölkyllä. Päällekäyvä myyntikikkailu ei aina pure Suomessa. Tuotteet ostetaan yleensä ihmiseltä, ei yritykseltä. Sinä olet siis yrityksesi laatu. Mitä sympaattisempi olet, sitä paremmin jäät mieleen.

Korosta laatua. Asiakkaasi melko varmasti haluavat tietää, miten monipuolisesti tuotteesi palvelee. Maalaile heille kuvia miten tyytyväisiä he tulevat olemaan ostaessasi sinulta. Sinä olet yrityksesi käyntikortti. Hintakeskusteluun ei kannata yleisön edessä mennä. Palaa siihen jälkikäteen ollessasi kasvokkain ostopäätöstä tekevien kanssa. Pienikin ele voi viitata hintasi olevan vääränlainen. Aina voit sanoa, että tarkistat hinnan esimieheltäsi.

Epäonnistumisen voi välttää

Myynnin peruskoulutuksilla ja erilaisilla kursseilla saat toki hyviä eväitä, mutta ehditkö kaivaa opittua aivosi lokeroista tosi tilanteessa? Paras keino lienee harjoittelu. Asetu peilin eteen puhumaan yksiksesi ja äänitä kännykällä. Ole armollinen itsellesi, hämmennyt ilmeistäsi ja äänestäsi. Totuttele omaan äänesi kuuntelemalla äänite esityksestä useampaan kertaan.

Jos mielestäsi mokaat pitämällä pidemmän hengähdystauon ja kokoamalla ajatuksesi, älä ole moksiskaan, sillä suomalaiset ovat tottuneet hiljaisiin hetkiin. Hengitä rauhassa ja jatka kun olet valmis. Kuulijat saattavat jopa tarvita pienen ajattelutauon heittämillesi uusille ajatuksille.

Muista myös nämä:

• Anna yleisölle pohdittavaa
• Kuulijat ovat yleensä sinun puolellasi 
• Tunne tuotteesi ja kilpailijasi
• Pidä argumentit napakoina
• Vakuuttavuutta voit oppia Suomen Puheopiston yksilöllisissä tai ryhmävalmennuksissa

EIJA PESSINEN

Kuka sinua kouluttaa?

Yli 20 vuoden ajan kouluttajana toiminut Eero Enqvist on Suomen Puheopiston esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Alkujaan Eero opiskeli viittomankielen tulkiksi, jonka jälkeen hän kouluttautui teatteritaiteen maisteriksi erityissuuntauksenaan teatteripedagogia.

Eeron kiinnostus esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentamiseen on lähtöisin hänen pitkältä työuraltaan. Tulkkina ja näyttelijänä Eero on päässyt vuorovaikutuksellisiin ja haastaviin työtilanteisiin. Tämä on avannut aitiopaikan seurata ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen onnistumisia tai epäonnistumisia. Teatterilla on vahvat juuret Eeron koulutusmetodeissa, sillä hän suosii teatterillisia menetelmiä ja käytännöllisiä harjoitteita luennoinnin sijaan.

Eero kuvailee itseään valmentajana näin: ”Olen asiani osaava, huumorintajuinen ja kannustava valmentaja, joka myös aidosti kuuntelee koulutettaviaan ja ottaa vastuun koulutuksesta”. Hän lisää vielä, että valmennuksiin kannattaa aina tulla avoimin ja vastaanottavin mielin, jolloin asioita tarkastelee kriittisemmin. Eeron valmennuksista saat konkreettisia työkaluja sekä paljon ajateltavaa tästä kiehtovasta ja moniulotteisesta aiheesta.

Eeron koulutusfilosofia pohjautuu ajatukseen, että vastaukset askarruttaviin kysymyksiin ovat jo meissä itsessämme. Valmentajana hänen tehtävänsä on auttaa tuomaan ne esiin ja käyttöön kannustamalla ihmisiä luovuuteen ja luottamukseen. Hän kertoo, että koulutuksissa on parasta, kun ihmiset saa uskomaan, että esiintymis- ja vuorovaikutustaidoilla on todellista ja todennettua merkitystä viestinnän onnistumisessa.

Koulutusmottona Eero pitää dynaamista huudahdusta: "Nyt!"

NANNA VIIKINKOSKI

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttaja Sanna Franck

On aika esitellä seuraava kouluttaja. Sanna Franck on esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Erityisesti viime aikoina Sannan kouluttamia aiheita ovat olleet vuorovaikutustaidot sisäisissä asiakaskohtaamisissa tai haastavissa tilanteissa ja kouluttajan esiintymistaidot. Hän aloitti kouluttamisen vuonna 2001 opintojen ohella ja vuonna 2005 Suomen Puheopistossa.

Sanna opiskeli Jyväskylän yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena puheviestintä. Sivuaineena hän opiskeli draamakasvatusta eli Sanna on draamaopettaja. Hänellä on myös aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys.

Koulutusaiheina esiintyminen ja vuorovaikutus herättivät Sannan mielenkiinnon, koska ne ovat peruspilareita monissa työtilanteissa. Ne ovat teemoja, joissa niin kouluttaja kuin osallistujakin voi kehittyä loputtomasti. Sannasta kouluttajan työssä on parasta, että hän saa tarjota osallistujille alansa tuoretta tietoa sekä korjata vääriä käsityksiä, joita liikkuu esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja valmennettaessa. Hänestä on myös upeaa nähdä valmennettavien kehittyminen harjoitteluprosessin aikana.

Sanna on kouluttajana vuorovaikutteinen. Hänestä on tärkeää luoda hyvä keskusteluyhteys osallistujiin ja kerätä heiltä myös aineistoa päivän teemoista. Sanna täydentää näitä teemoja omalla asiantuntemuksellaan. Taitoharjoittelussa lähtökohtana on osallistujan vahvuudet ja kehityskohteiden esiintuominen kannustavasti. Sannan valmennukset ovat sopiva sekoitus tietoiskuja ja toiminnallisia menetelmiä. Osallistujien aktivointi sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoitteleminen ovat aina osa Sannan valmennusta.

Sannan motto on Suomen Puheopiston perustajajäsenen Kaarlo Marjasen sanoin:

"Ole oma itsesi mutta parhaalla mahdollisella tavalla."

ELLA KAJASTE

Kuka sinua kouluttaa?

Esiintymisvalmentaja Karo Lauronen

Tässä kuussa kouluttaja esittelyssä on valovoimainen Karo Lauronen. Hän on koulutukseltaan tradenomi sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja. Karo on aloittanut valmentamisen vuonna 2008. Hänen erikoisalaansa on esiintymisen sekä myynnin ja asiakaspalvelun vuorovaikutuksen valmentaminen.

Karolle on tärkeää luoda koulutuksiin rento, hauska ja turvallinen ilmapiiri. Kouluttajana hän osaa innostaa sekä olla innostunut. Hän käyttää kouluttaessaan teatterilähtöisiä menetelmiä ja esiintymistekniikoita. Karo soveltaa taiteellisissa työryhmissä käytettyjä työkaluja ja tapoja myyntiin sekä asiakaspalveluun.

Esiintymisen ja vuorovaikutuksen kouluttaminen kiinnostaa Karoa, koska alati digitalisoituvassa maailmassa on yhä enemmän tilaa ihmisten vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiselle. Hänen mielestään parasta kouluttajan työssä on ihmisten kohtaaminen ja mahdollisuus tarjota koulutettaville elämys, jota he ovat olleet itse luomassa.

Karon motto on: “Elämä on aivan liian tärkeä asia otettavaksi vakavasti.”

ELLA KAJASTE

Innostu, innosta ja motivoi!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luettuani Brasilialaissyntyisen kasvatusfilosofi Paolo Freiren kirjan Sorrettujen pedagogiikka innostuin tutkimaan innostamista ja innostuin itsekin. Pitkään motivoivaa puhumista opettaneena olen usein pohtinut innostamisen ja motivoimisen yhteyttä.

 

 

Kun Suomi on juuri nousemassa lamasta, on johtajien ja esimiesten ensiarvoisen tärkeää innostaa ja motivoida työyhteisöään parhaisiin mahdollisiin suorituksiin.

 

Freire esittää dialogisen oppimisen vastakohtana tallentavalle oppimiselle. Dialoginen oppiminen perustuu oppijien keskinäiseen luottamukseen ja oppijien kokemusten tietoiseen pohdintaan. Myös esimiestyössä dialogi on keskeinen johtamisen väline. Nykyiset työntekijät ovat alalla kuin alalla todellisia alansa asiantuntijoita. Kun asiantuntija pääsee toteuttamaan ideoitaan tai häntä kuunnellaan suunnittelussa, hän innostuu ja samalla innostaa myös lähimpiä työtovereitaan.

 

Innostaminen on tapa elvyttää ihmisten herkistymistä ja itsetoteutusta. Se herättää tietoisuutta, organisoi toimintaa ja saa ihmiset liikkeelle. Innostaminen suuntautuu sosiaalisen kommunikaation edistämiseen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kahden ihmisen keskinäisen suhteen kehittämiseen. Sen avulla pyritään luomaan sosiaalisen muuntumisen mahdollistavia tilanteita.”Sosio-kulttuurisen innostamisen tarkoituksena on luoda osallistumisen prosesseja, joissa ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi yhteisössään”, on Freire todennut.

 

Sosio-kulttuurisesti innostaminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta töissä tai vapaa-aikana. Se voi olla myös pedagoginen työmuoto, jonka tavoitteena on sosiaalistaa ja kasvattaa. Esimerkiksi yhteistoiminnallisessa oppimisessa käytetyissä työskentelytavoissa osallistujat innostavat toisiaan ja opettavat samalla toisilleen tietoja ja taitoja, joita kaikilla osallistujilla ei ole. 

 

Innostamisen tarkoituksena on luoda yksilölle sosiaalisia verkostoja. Tarkoituksena on lisäksi herätellä erilaisia tunteita sekä avata innostettavan maailmankuvaa ja lisätä hänen kiinnostustaan ympäristöstä.  Innostaminen tavoittelee ihmisten välistä kommunikaatiota antamalla tukea oppimiseen. Innostamisessa on tärkeää myös opettaa yksilöä tekemään päätöksiä sekä olemaan dialogissa muiden ihmisten kanssa. Täten saneleva johtajuus on syytä julistaa pannaan.

 

Mikä onkaan sitten innostamisen ja motivoinnin välinen suhde. Kumpi on ensin? Sitä onkin vaikeampi päättää. Tuntuu siltä, että innostajan on itse innostuttava, jotta hän voisi innostaa toista ja jotta tässä toisessa syntyy motivaatio toimia. Voi kuitenkin olla myös hetkiä, jolloin ihmisen tarve ohjaa motivaatioon ja itse toiminta synnyttää innostumisen.

 

Esimies, innostu siis innostamaan!

 

MARSA BÄCK

Muuttuva (asiantuntija)johtajuus

Suomen Puheopisto valmentaa ja konsultoi monipuolisesti erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa. Erilaiset johtamisvalmennukset ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. On huomattu, että johtajilla ja esimiehillä on suuri vastuu työyhteisön vuorovaikutusilmapiiristä. Toimivaan vuorovaikutusilmapiiriin halutaan myös panostaa.

 

Olen viime aikoina nähnyt ja lukenut kuvia ja artikkeleita, jotka kuvaavat erilaista johtajuutta. Tein myös oman muunnelmani yhdestä näkemästäni kuvasta.

 

Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä, minkälainen on hyvä johtaja. Hyvä johtaja astuu alas korokkeeltaan alaistensa pariin. Hän toimii suunnannäyttäjänä ja ”vetojuhtana”. Käskyttäminen ei toimi yhtä hyvin kuin yhdessä tekeminen ja innostaminen.

 

Helsingin sanomissa oli 8.1.2017 artikkeli pelialan työpaikoista ja niiden johtamisesta. Näille uusille IT-alan yritykselle näyttäisi olevan tyypillistä hyvin vapaamuotoinen toimintakulttuuri. Töitä saa ja voi tehdä melkein missä ja milloin vain. Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön ja työyhteisön jäsenet viihtyvät yhdessä myös vapaa-ajalla. Työntekijöitä kannustetaan löytämään itselle sopivat työtavat. Johtajan tehtäväksi jää innostaa alaisiaan parhaimpiin suorituksiin ja pitämään ”homma kasassa”.

 

On tästä uudesta johtamis- ja toimintakulttuurista mitä mieltä tahansa, varmaa on, että asiantuntijatyön johtaminen on muuttumassa. Tärkeää on luottamus työntekijöihin. Työt tulee hoidettua ja työntekijälle annetaan vastuuta. Vapaus ja vastuun saattaa kuitenkin ajaa työntekijät koviin paineisiin. Pitäisi suoriutua odotuksia paremmin osoittaakseen, että on tarpeeksi arvokas työntekijä. Kenen vastuulla siis on katsoa, ettei kukaan ylikuormitu? Kenen vastuulla on, että työaika ja vapaa-aika erottuvat toisistaan? Kenen vastuulla on, että vuorovaikutus toimii ja työuupumuskin uskalletaan ottaa puheeksi? Vaikka vastaus olisi, että kaikilla, saattaa äkkiä käydä niin, että kukaan ei ota vastuuta tällaisista asioista. Silloin johtajan rooli astuu voiman. Viimekädessä johtajan vastuulla on, että luottamuksesta, vapaudesta ja vastuunjakamisesta riippumatta työt hoituvat ilman ylisuorittamisen pakkoa.

 

EMMI MÄLKIÄ

Hyvä puheenjohtaja vie asioita eteenpäin

Puheenjohtaja on etenkin virallisten kokousten ja palavereiden tärkein henkilö. Hänen tehtävänsä on huolehtia päätöksenteosta, kokouksen etenemisestä aikataulussa ja, että jokainen saa puheenvuoron. Tällä viikolla muun muassa Helsingin Sanomat (25.10.2016) uutisoi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sanna Marinin esimerkillisestä toiminnasta pitkässä ja paikoin riitaisassakin valtuuston kokouksessa.

 

Hyvällä puheenjohtajalla on tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia ja niitä kaikkia voi kehittää ja oppia. Hyvä puheenjohtaja innostaa kannustaa ja motivoi. Tähän olen kerännyt viisi hyvän puheenjohtajan ominaisuutta.

1.     Kokoustekniikan tunteminen. Hyvä puheenjohtaja tietää ja tuntee kokoustekniikan eli miten virallinen kokous etenee, äänestysmenettelyn sekä muut kokoukseen kuuluvat toimintatavat.

2.     Valmistautuminen. Puheenjohtaja usein laatii kokouksen esityslistan, joten hänen tulee valmistella tai ainakin oltava perillä käsiteltävistä asioista. Valmistautumiseen kuuluu myös kokouksen aikataulun suunnitteleminen. Jokaiselle asialle suunnitellaan käsittelyaika, jottei kokous veny.

3.     Kokonaisuuden tarkastelu. Hyvä puheenjohtaja pystyy tarkastelemaan kokoustilannetta kokonaisuudessaan. Hän pitää kiinni aikataulusta, jakaa puheenvuoroja ja kysyy mielipiteitä ei vain esitä niitä. Hyvä puheenjohtaja ohjaa keskustelua niin, että jokainen, myös se hiljainen osallistuja, saa sanoa mielipiteensä.

4.     Jämäkkyys. Etenkin tärkeitä ja mielipiteitä herättäviä asioita käsiteltäessä keskustelu saattaa olla kiivasta ja rönsyillä. Puheenjohtajan ohjaa joskus kiivaan ja rönsyilevänkin keskustelun takaisin oikeille raiteille. Erilaisia mielipiteitä saa ja pitääkin olla, mutta puheenjohtajan on huolehdittava, että ilmapiiri pysyy kaikkia arvostavana. Asiat voivat riidellä, mutta ihmiset eivät. Jämäkkyyttä on myös yhteistyön ongelmiin puuttuminen.

5.     Rohkeus tehdä päätöksiä. Asioista voisi keskustella loputtomiin. Tämä ei kuitenkaan vie asioita eteenpäin. Hyvä puheenjohtaja uskaltaakin tehdä päätöksiä. Päätöksentekoon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen, ohjaaminen, palautteen antaminen ja avoin arvioiminen.

EMMI MÄLKIÄ

Maailman hymypäivänä hymyillään tutuille ja tuntemattomille

Tänään 7.10. vietetään Maailman hymypäivää (World Smile Day). Onkin siis hyvä pohtia, miksi hymy on meille niin tärkeä viestintätaito. Hymy on oleellinen osa vuorovaikutusta. Se on sanatonta viestintää, joka ymmärretään samalla tavalla joka puolella maailmaa. Vaikka ei olisi olemassa yhteistä kieltä tai sanoja ollenkaan, hymy kertoo viestin vastaanottajalle ystävällisyydestä, hyvästä tahdosta, ilosta ja halusta olla kontaktissa toisen kanssa.

Hymy on yksi ensimmäisiä viestintätekoja, joita pieni vauva tekee. Ensimmäisen hymyn vauva antaa vanhemmilleen jo noin kuuden viikon ikäisenä. Vauva hymyilee koko kasvoillaan ja tällöin voidaankin jo puhua sosiaalisesta hymystä, vuorovaikutuksesta.

Hymyily kuuluu myös äänessä. Kun siis seuraavan kerran puhut ystävän, asiakkaan tai vaikka puhelinmyyjän kanssa puhelimessa, hymyile. Se tekee äänestäsi heleämmän ja ystävällisen. Viestisi menee paremmin perille ja olet uskottava.

Hymy on hyvin luonnollinen reaktio vuorovaikutuksessa. Se kertoo viestintäkumppanillesi, että keskityt keskusteluun ja olet aidosti läsnä. Hymy myös rentouttaa ja virkistää väsynyttä mieltä. Kun siis jännität esimerkiksi jotain esiintymistilannetta, hymyile, sillä se rentouttaa kasvosi lihakset. Hymyillessäsi olet aito oma itsesi, tai ainakin epäaidon hymyn tunnistaa helposti.

Meistä suomalaisista sanotaan, että olemme melko vakavailmeisiä. Tänään Maailman hymypäivänä voi vapaasti hymyillä tutuille ja tuntemattomille ilman, että pelkää saavansa hullun leiman otsaansa ;)

EMMI MÄLKIÄ

Lomatunnelmissa

Puheen vuoro -blogi jää kesätauolle, joten seuraavia vuorovaikutuspohdintoja on luvassa elokuussa. Askarruttaako mieltäsi jokin viestintään tai vuorovaikutukseen liittyvä aihe, johon haluaisit tässä blogissa pureuduttavan? Kerro siitä kommenteissa, niin saat lukea aiheestasi syksyn aikana.

Hyviä vuorovaikutushetkiä Puheen vuoro -blogin lukijoille!