Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 1: PALAUTETAIDOT

Suomalaisesta työyhteisöistä sanotaan usein, että palautteenantokulttuuri on melko vähäistä. Palautteen antaminen työyhteisössä on kuitenkin tärkeää. Palaute on merkki, että ihmisen työ huomataan ja työpanos on merkityksellistä. Palaute edistää halua kehittyä ja oppia lisää. Toimiva palautekulttuuri työyhteisössä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, työn imua ja motivaatiota.

Palautteen antaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa ja palautekeskusteluihin kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty.

Myönteistä palautetta antaessasi:

•        Anna palaute kasvokkain mahdollisimman nopeasti
•        Myönteisen palaute kannattaa antaa julkisesti
•        Kerro, mistä annat palautetta ja miksi
•        Ole aito ja hymyile
•        Suhteuta palaute tekoon, mutta vältä superlatiiveja
•        Muotoile palautteesi vastaanottajalle sopivaksi

Myönteistä palautetta on toki helpompi antaa ja vastaanottaa, mutta myös korjaava palaute on tärkeää. Kun korjaava palaute annetaan oikein ja rohkaisevasti, motivoituu vastaanottaja korjaamaan virheen ja oppimaan siitä. Näin korjaavalla palautteella on positiivinen tavoite.

Korjaavaa palautetta antaessasi:

•        Esitä palaute kahden kesken sille, jolle se kuuluu
•        Anna palaute heti kuin mahdollista
•        Anna palautetta vain yhdestä asiasta kerralla
•        Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta
•        Vältä ironiaa ja sarkasmia
•        Vältä sanoja ”aina” ja ”ei koskaan”
•        Muista myös kiittää

Palautteen vastaanottaminen saattaa myös tuntua vaikealta. Oman työn tuloksista voi olla vaikea ottaa vastaan kiitosta tai kritiikkiä.

Muista palautteen vastaanottajana:

•       Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/toimintaasi
•       Älä hyökkää, jos saat korjaavaa palautetta
•       Ota korjaava palaute mahdollisuutena korjata virhe ja oppia
•       Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä
•       Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä
•       Kiitä saamastasi palautteesta

Toistuva palautteen antaminen tekee siitä hyvän tavan ja rutiinin, jolloin palaute on osa työyhteisön toimintamallia. On myös sanottu, että palaute on kuin sementtiä. Se avulla rakennetaan työyhteisöön turvallista ilmapiiriä.

EMMI MÄLKIÄ

Kuka sinua kouluttaa?

Yli 20 vuoden ajan kouluttajana toiminut Eero Enqvist on Suomen Puheopiston esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Alkujaan Eero opiskeli viittomankielen tulkiksi, jonka jälkeen hän kouluttautui teatteritaiteen maisteriksi erityissuuntauksenaan teatteripedagogia.

Eeron kiinnostus esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentamiseen on lähtöisin hänen pitkältä työuraltaan. Tulkkina ja näyttelijänä Eero on päässyt vuorovaikutuksellisiin ja haastaviin työtilanteisiin. Tämä on avannut aitiopaikan seurata ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen onnistumisia tai epäonnistumisia. Teatterilla on vahvat juuret Eeron koulutusmetodeissa, sillä hän suosii teatterillisia menetelmiä ja käytännöllisiä harjoitteita luennoinnin sijaan.

Eero kuvailee itseään valmentajana näin: ”Olen asiani osaava, huumorintajuinen ja kannustava valmentaja, joka myös aidosti kuuntelee koulutettaviaan ja ottaa vastuun koulutuksesta”. Hän lisää vielä, että valmennuksiin kannattaa aina tulla avoimin ja vastaanottavin mielin, jolloin asioita tarkastelee kriittisemmin. Eeron valmennuksista saat konkreettisia työkaluja sekä paljon ajateltavaa tästä kiehtovasta ja moniulotteisesta aiheesta.

Eeron koulutusfilosofia pohjautuu ajatukseen, että vastaukset askarruttaviin kysymyksiin ovat jo meissä itsessämme. Valmentajana hänen tehtävänsä on auttaa tuomaan ne esiin ja käyttöön kannustamalla ihmisiä luovuuteen ja luottamukseen. Hän kertoo, että koulutuksissa on parasta, kun ihmiset saa uskomaan, että esiintymis- ja vuorovaikutustaidoilla on todellista ja todennettua merkitystä viestinnän onnistumisessa.

Koulutusmottona Eero pitää dynaamista huudahdusta: "Nyt!"

NANNA VIIKINKOSKI

Maailman hymypäivänä hymyillään tutuille ja tuntemattomille

Tänään 7.10. vietetään Maailman hymypäivää (World Smile Day). Onkin siis hyvä pohtia, miksi hymy on meille niin tärkeä viestintätaito. Hymy on oleellinen osa vuorovaikutusta. Se on sanatonta viestintää, joka ymmärretään samalla tavalla joka puolella maailmaa. Vaikka ei olisi olemassa yhteistä kieltä tai sanoja ollenkaan, hymy kertoo viestin vastaanottajalle ystävällisyydestä, hyvästä tahdosta, ilosta ja halusta olla kontaktissa toisen kanssa.

Hymy on yksi ensimmäisiä viestintätekoja, joita pieni vauva tekee. Ensimmäisen hymyn vauva antaa vanhemmilleen jo noin kuuden viikon ikäisenä. Vauva hymyilee koko kasvoillaan ja tällöin voidaankin jo puhua sosiaalisesta hymystä, vuorovaikutuksesta.

Hymyily kuuluu myös äänessä. Kun siis seuraavan kerran puhut ystävän, asiakkaan tai vaikka puhelinmyyjän kanssa puhelimessa, hymyile. Se tekee äänestäsi heleämmän ja ystävällisen. Viestisi menee paremmin perille ja olet uskottava.

Hymy on hyvin luonnollinen reaktio vuorovaikutuksessa. Se kertoo viestintäkumppanillesi, että keskityt keskusteluun ja olet aidosti läsnä. Hymy myös rentouttaa ja virkistää väsynyttä mieltä. Kun siis jännität esimerkiksi jotain esiintymistilannetta, hymyile, sillä se rentouttaa kasvosi lihakset. Hymyillessäsi olet aito oma itsesi, tai ainakin epäaidon hymyn tunnistaa helposti.

Meistä suomalaisista sanotaan, että olemme melko vakavailmeisiä. Tänään Maailman hymypäivänä voi vapaasti hymyillä tutuille ja tuntemattomille ilman, että pelkää saavansa hullun leiman otsaansa ;)

EMMI MÄLKIÄ

Hymyillään kun tavataan!

Palasin vähän aikaa sitten lomalta Thaimaasta, jota kutsutaan joskus myös "hymyjen maaksi". Eikä se ole pelkkää mainospuhetta. Ihan tuiki tuntemattomat ihmiset hymyilivät iloisesti vastaan tullessa. Aasialaisessa kulttuurissa hymyllä saatetaan tosin myös peittää muita tunteita.

Tänne palatessa tuntui kuin ympärillä olevien ihmisten yleisilme olisi muuttunut astetta totisemmaksi. Täällä vastaantulijalle hymyilevää pidetään helposti vähän outona, jopa hulluna. Joten parasta pitää vain naama peruslukemilla, eikö vaan.
 
Poikkeuksia toki meilläkin on. Ehkä tämän hetken tunnetuin hymyilevä suomalainen on Alexander Stubb. Myönnettäköön, että Thaimaassa olosuhteet jatkuvalle hymyilemiselle ovat ehkä otollisemmat, kun aurinko paistaa ympäri vuoden, eikä räntäsateen kurjuuksista ole tietoakaan. Hymyily on silti mahdollista myös meille Pohjolan asukeille.  

Haastankin itseäni ja kaikkia muita hymyilemään useammin.

Mietitäänpä hetki hymyilyn hyötyjä. Sen lisäksi, että hymyllä voi ilmaista iloa ja muita positiivisia tunteita, se voi myös itsessään herättää niitä, eli voit tulla paremmalle mielelle pelkästään hymyilemällä. Joissain tutkimuksissa on jopa esitetty hymyilevien ihmisten elävän pidempään. (Lue lisää täältä.) Pystyt myös piristämään monen kanssaihmisen päivää. Hymy auttaa asiakastyössä, aiemmin tässä blogissa on kirjoitettu hymyn merkityksestä puhelimessa. Ja aivan varmasti työkaverisi ilahtuu, jos otat hänen ideansa vastaan lämpimästi hymyillen.

Somen aikakautena olemme jo tottuneita hymiöiden käyttäjiä, mutta ei silti unohdeta sitä alkuperäistä hymyä!

JOHANNA MARTIKAINEN