KUKA SINUA KOULUTTAA?

Kouluttajaprofiilin viimeisessä esittelyssä päästään pintaa syvemmälle Suomen Puheopiston toimitusjohtajan ja monitaituri valmentajan Marsa Bäckin kanssa. Marsan rautainen kokemus on kertynyt 45 koulutusvuoden ajalta.  Hän on toiminut myös 15 vuotta Suomen Puheopiston johdossa.

Valmentajamme on ollut lapsesta lähtien äänenkäyttäjä. Hän kertoo myös psykologian ja ihmisten erilaisten persoonallisuuksien sekä vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden kiehtoneen pitkään. Nämä näkyvät hyvin Marsan koulutustaustassa, sillä on logopedi (FM) sekä logonomi (puhetaito).

Kouluttajana Marsa kuvaa itseään tavoitteellisena, ihmisläheisenä sekä huumorintajuisena. Kouluttajastamme on sanottu seuraavaa:

”Kouluttajalla vankka asiantuntemus, miellyttävä ja hienovarainen tapa ohjata.”

”Laittaa itsensä likoon!”

”Täsmävalmennusta juuri meidän tarpeisiimme!”

Marsan koulutukset perustuvat yhteistoiminnallisille menetelmille ja hänen tavoitteena on saada valmennettavat oivaltaman asioita koulutuksissa. Marsan asiantuntija-alueisiin kuuluvat mm. johtamisviestintä, esiintymistaidot, mediaviestintä, vuorovaikutustaidot ja äänenkäyttö.

Eniten Marsa nauttii kouluttajantyössään siitä, kun hän voi auttaa osallistujia oivaltamaan sekä kehittämään itseään ja osaamistaan. Äänenkäytön valmennuksissa hän taas auttaa ihmisiä löytämään oikean terveen äänensä sekä käyttämään sitä tehokeinonaan erilaisissa tilanteissa.

Marsa toivoo ennen valmennuksiaan, että ihmiset asennoituvat avoimesti tulevaan. Lähtiessään hän toivoo osallistujien kantavan repullista hyviä neuvoja ja oivalluksia, joiden avulla he voivat kehittää persoonaansa ja taitojansa.

Marsan motto koulutuksiin: ”Ei niinkään se tiedon määrä kuin kokemisen laatu!”

NANNA VIIKINKOSKI

Muuttuva (asiantuntija)johtajuus

Suomen Puheopisto valmentaa ja konsultoi monipuolisesti erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa. Erilaiset johtamisvalmennukset ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. On huomattu, että johtajilla ja esimiehillä on suuri vastuu työyhteisön vuorovaikutusilmapiiristä. Toimivaan vuorovaikutusilmapiiriin halutaan myös panostaa.

 

Olen viime aikoina nähnyt ja lukenut kuvia ja artikkeleita, jotka kuvaavat erilaista johtajuutta. Tein myös oman muunnelmani yhdestä näkemästäni kuvasta.

 

Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä, minkälainen on hyvä johtaja. Hyvä johtaja astuu alas korokkeeltaan alaistensa pariin. Hän toimii suunnannäyttäjänä ja ”vetojuhtana”. Käskyttäminen ei toimi yhtä hyvin kuin yhdessä tekeminen ja innostaminen.

 

Helsingin sanomissa oli 8.1.2017 artikkeli pelialan työpaikoista ja niiden johtamisesta. Näille uusille IT-alan yritykselle näyttäisi olevan tyypillistä hyvin vapaamuotoinen toimintakulttuuri. Töitä saa ja voi tehdä melkein missä ja milloin vain. Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön ja työyhteisön jäsenet viihtyvät yhdessä myös vapaa-ajalla. Työntekijöitä kannustetaan löytämään itselle sopivat työtavat. Johtajan tehtäväksi jää innostaa alaisiaan parhaimpiin suorituksiin ja pitämään ”homma kasassa”.

 

On tästä uudesta johtamis- ja toimintakulttuurista mitä mieltä tahansa, varmaa on, että asiantuntijatyön johtaminen on muuttumassa. Tärkeää on luottamus työntekijöihin. Työt tulee hoidettua ja työntekijälle annetaan vastuuta. Vapaus ja vastuun saattaa kuitenkin ajaa työntekijät koviin paineisiin. Pitäisi suoriutua odotuksia paremmin osoittaakseen, että on tarpeeksi arvokas työntekijä. Kenen vastuulla siis on katsoa, ettei kukaan ylikuormitu? Kenen vastuulla on, että työaika ja vapaa-aika erottuvat toisistaan? Kenen vastuulla on, että vuorovaikutus toimii ja työuupumuskin uskalletaan ottaa puheeksi? Vaikka vastaus olisi, että kaikilla, saattaa äkkiä käydä niin, että kukaan ei ota vastuuta tällaisista asioista. Silloin johtajan rooli astuu voiman. Viimekädessä johtajan vastuulla on, että luottamuksesta, vapaudesta ja vastuunjakamisesta riippumatta työt hoituvat ilman ylisuorittamisen pakkoa.

 

EMMI MÄLKIÄ