Blogin osoite muuttunut

Olemme uudistaneet nettisivumme ja samalla siirsimme blogimme sinne. Blogin löydät jatkossa täältä! Kirjoitamme jatkossakin vuorovaikutuksen ajankohtaisista teemoista.

Äänenkäyttö osa 2: Ääni vaikuttajana

Olemme kaikki varmasti kohdanneet eri tilanteissa innostuneita papattajia, jolloin itse ei meinaa saada sanaa väliin, tai niitä hitaasti puhuvia, jotka makustelevat jokaista sanaa. Niin tärkeä kuin kuuntelu ja kunnioituksen osoitus on meille suomalaisille, meillä on myös tarve poistua tilanteista, jotka eivät kiinnosta tai jos asia on esitetty huonosti. Monet tutkimukset ovat osoittaneet äänenkäytön merkityksen tärkeyden vakuuttavaan ja vaikuttamaan pyrkivässä viestinnässä, kun viestin sisältö ei ole yleisölleen kiinnostava tai motivoiva. Miten äänellä sitten vangitaan kuulijan huomio ja luodaan kiinnostusta? Mitkä vaikuttamisen kikat tulevat puheessa ilmiselvästi esille ja mitkä ovat taas niin hienovaraisia, että niiden avulla saadaan huomaamattomasti vakuutettua kuulijat?

Äänellä persoonaa peliin

Puhetempo ja äänenlaatu viestivät ihmisen persoonasta, mutta tätä puhuja ja kuulija eivät aina tiedosta. Alitajuntamme tarkastelee puheesta eri piirteitä ja vertaa niitä puhekulttuurin arvoihin ja ihmisistä muodostuneisiin mielikuviin.

Nopeatempoinen puhe on yleensä yhdistetty ekstroverttiin ja energiseen puhujaan, kun taas hidastempoisuus voi antaa kuvan harkitsevasta introverttipuhujasta. Äänenlaadulla on suuri rooli puhujakuvan välittämisessä, ja siitä onkin tullut puhetemmon lisäksi tahdonalaisesti käytettävä äänenkäytön strategia. Suomalaisessa puhekulttuurissa modaalia, lievästi narisevaa ja hieman käheää ääntä pidetään miellyttävinä ja vakuuttavina puheäänen piirteinä. Henkäyssointinen ja hiljainen ääni antavat kuvan taas arasta puhujasta, jolloin puhujan uskottavuus ja asiantuntevuus voivat kärsiä.

Aito yhteys äänellä

Tuleeko puheessa henkilökohtainen ja aito yhteys helposti esille vai tuleeko vahingossa luotua etäisyyttä itsensä ja kuulijan välille. Monissa puhekulttuureissa nimen toistaminen kiinnittää kuulijan huomion ja onkin toimiva tapa erityisesti kasvokkain. Tosin suomalaisessa puhekulttuurissa pitää olla tarkkana, ettei viestiä tulkita väärän lauserakenteen, puherytmin ja äänenpainon perusteella ylimieliseksi. Puhelimessa äänen rooli korostuu erityisen paljon, jolloin sanojen tukena on käytettävä äänellisiä tehokeinoja. 

Miten sitten kannattaa luoda aito yhteys? Kysely ja kuuntelu jättävät yleensä vahvan ja mielikuva kiinnostuneesta ja vuorovaikutukseen pyrkivästä puhujasta, mutta äänellä pystytään luomaan erityinen yhteys. Äänielimistö ja tunteet ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, jolloin eleet ja ilmeet heijastuvat ääneen ja puhujasta havaittavaan kuvaan. Jo pelkällä hymyllä voidaan luoda lämminhenkinen ja lähestyttävä yhteys puhelimenkin välityksellä.

Painotuksella tukea sisältöön

Miten relevantit asiat korostetaan puheessa? Tämä tapahtuu painotuksen avulla. Painotusta käytetään yleensä kolmeen tarkoitukseen. Nämä ovat korostus, uuden ja vanhan tiedon erottaminen sekä syntaksin osoittaminen. Äänenpainotus antaa kuulijalle kuitenkin myös muuta tietoa. Kokonaisuudessa äänenpainolla voidaan luoda eri sävyjä, jotka kertovat puhujasta tai puheen sisällön vakavuudesta tai rentoudesta. Etukäteen mietityssä puheessa ääneen harjoittelu, puheen äänitys ja kuuntelu antavat puhujalle tärkeää palautetta, jonka avulla voidaan kehittyä paremmaksi asian ilmaisussa.

Muista vielä nämä!

Äänenkäytön perustana on kosteat limakalvot ja hyvä ryhti. Muista puhua siis seisten hyvässä ryhdissä sekä pidä vesilasi lähettyvillä. Muista myös, että hymy välittyy pitkälle! 

NANNA VIIKINKOSKI

x

Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 2: Palaveritaidot

Kuinka monta palaveria sinulla on viikossa? Joskus niitä saattaa olla hyvin monta ja silloin ne voivat tuntua turhilta. Ne vievät paljon tehokasta työaikaa ja siirtävät muiden töiden tekemistä myöhemmäksi. Jotta palavereista saisi tehokkaampia, kannattaa hioa omia palaveritaitojaan.

Tunne menettelytavat

Hyödyllinen ja tehokas palaveri on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Jokaisen osallistujan on tiedettävä, miksi palaveri pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään, missä ja milloin palaveri järjestetään, ketkä siihen osallistuvat ja miten siihen pitäisi valmistautua. Nämä asiat kannattaa mainita palaverikutsussa. Siten jokainen osallistuja voi etukäteen miettiä omia kantojaan ja puheenvuorojaan aiheeseen liittyen. Ennen palaverin alkua on myös hyvä sopia roolit: kuka toimii puheenjohtajana, kuka kirjaa muistiinpanot sekä mahdolliset muut tehtävät.

Jokaisella työpaikalla kannattaa sopia yhteiset palaverisäännöt, jotka ovat kaikilla tiedossa. Näitä voivat olla esimerkiksi älypuhelinten ja tietokoneiden käyttö palaverien aikana, puheenvuoron pyytäminen ja toisia kunnioittava viestintätyyli.

Osallistu tavoitteittesi mukaan

Osallistuminen on keino ohjata palaveria. Edistääksesi palaverin kulkua, sinun on löydettävä tarkoituksiisi ja tilanteeseen sopiva osallistumisen tapa. Osallistumistapoja ovat esimerkiksi mielipiteiden kertominen ja pyytäminen, perusteleminen, ehdotusten tekeminen ja pyytäminen, tiedon jakaminen ja kysyminen, kommentointi, arviointi, kannustaminen ja rohkaiseminen.

Palavereiden etenemisen kannalta on tärkeää, että jokainen osallistuja edistää yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Jokaisen osallistujan vastuulla on, että palaverissa säilyy hyvä ilmapiiri ja että jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja kunnioitetaan.

Palavereiden sujumisen kannalta on tärkeää toimia joustavasti omien tavoitteittesi mukaisesti. Vaikka olisit etukäteen suunnitellut puheenvuorot ja jäsentänyt ajatuksesi, saattaa tilanne ollakin toisenlainen ja silloin omaa toimintaa pitää muuttaa. Sovitat siis omat tavoitteesi toisten tavoitteisiin.

Muista raportointi

Raportointitaitoihin kuuluu niin suulliset kuin kirjallisetkin taidot. Kannattaa sopia, miten palaverimuistioita tehdään, mihin ne talletetaan ja kenelle ne jaetaan. Jotta turhilta palavereilta vältytään palaverimuistioon kannattaa kirjata ainakin, mitä asioita käsiteltiin ja mitä päätöksiä tehtiin, tehtäväjaot eli kuka on vastuussa mistäkin ja mihin mennessä tehtävät tulee olla tehtyinä. Jos samalla päätettiin jatkotoimista ja seuraavasta palaverista, nekin kannattaa kirjata muistioon.

EMMI MÄLKIÄ