Näytetään tekstit, joissa on tunniste esiintymistaidot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esiintymistaidot. Näytä kaikki tekstit

23.11.2018

KUKA SINUA KOULUTTAA?


Emmi Mälkiä aloitti Suomen Puheopiston esiintymistaidon kouluttajana vuonna 2009 osana forum -teatterivalmennusta ja siirtyi valmentamaan ryhmiä itsenäisesti 2014. Emmillä on taskussaan jo liiketalouden tradenomin ja humanististentieteiden kandin paperit ja on valmistumassa filosofian maisteriksi puheviestinnästä Helsingin yliopistosta. Hänen valmennusrepertuaariinsa kuuluu esiintymistaidon, työyhteisö- ja asiakaspalveluviestinnän valmennukset. Emmin valmennukset perustuvat luentokeskusteluihin, käytännönharjoituksiin sekä yhteistoiminnallisiin menetelmiin.

Opinnot ja työelämä ovat tutustuttaneet kouluttajamme valmennusteemoihin, mutta hän kuvaa kiinnostuksen erityisesti esiintymiseen olevan lähtöisin viha-rakkaussuhteesta. ”Esiintyminen on aina kiehtonut minua, mutta myös jännittänyt. Esiintymistaito on alue, jossa voi kehittyä koko ajan eikä koskaan ole valmis”, Emmi kertoo. Päämääränä kouluttaja haluaa edesauttaa työyhteisöjen hyvinvointia olemalla mukana kehittämässä organisaatioiden viestintäkulttuuria. Hän näkee toimivan vuorovaikutuksen olevan tärkeä osa ihmisen hyvinvointia niin työelämässä kuin missä tahansa muuallakin ja siksi sen olevan myös mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Kouluttajana Emmi haluaa tarjota ideoita ja oivalluksia: ”Valmennusotteeni on kannustava ja keskityn osallistujien vahvuuksiin ja annan kehittämisideoita”. Hän kertoo ammentavansa käytännön esimerkkejä omista kokemuksista ja pyrkivänsä pitämään valmennuksissa lämminhenkisen tunnelman. Kouluttaja kertoo, miten parasta valmennuksessa on avoimet keskustelut, joista hän usein itsekin oppii kouluttajana. Vuorovaikutteisen valmennuksen lähtökohtana onkin kouluttajan lähestyttävyys. Lisäksi Emmi mainitsee, että parasta kouluttajatyön antia on, kun osallistujat kertovat saaneensa valmennuksessa vastauksia juuri niihin kysymyksiin, jotka heitä ennen valmennusta askarruttivat.

Ennen jokaista valmennusta osallistujat täyttävät ennakkokartoituksen valmennusteemaan liittyen. Kouluttaja toivookin, että osallistujat pohtisivat aihetta etukäteen ja miettisivät omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä odotuksia tulevasta valmennuksesta. Emmi toivoo osallistujien olevan avoimia uusille ajatuksille ja kokevan olonsa turvalliseksi heittäytyä mukaan harjoituksiin. Kokenut kouluttajamme näkee, että osallistujat saavat näin enemmän eväitä myös käytännön vuorovaikutustilanteissa.

Emmi motto kouluttamiseen: ”Anna mennä, koe ja ylläty!”



NANNA VIIKINKOSKI



13.6.2018

Kuka sinua kouluttaa?



Kouluttaja Sanna Franck
On aika esitellä seuraava kouluttaja. Sanna Franck on esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Erityisesti viime aikoina Sannan kouluttamia aiheita ovat olleet vuorovaikutustaidot sisäisissä asiakaskohtaamisissa tai haastavissa tilanteissa ja kouluttajan esiintymistaidot. Hän aloitti kouluttamisen vuonna 2001 opintojen ohella ja vuonna 2005 Suomen Puheopistossa.

Sanna opiskeli Jyväskylän yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena puheviestintä. Sivuaineena hän opiskeli draamakasvatusta eli Sanna on draamaopettaja. Hänellä on myös aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys.

Koulutusaiheina esiintyminen ja vuorovaikutus herättivät Sannan mielenkiinnon, koska ne ovat peruspilareita monissa työtilanteissa. Ne ovat teemoja, joissa niin kouluttaja kuin osallistujakin voi kehittyä loputtomasti. Sannasta kouluttajan työssä on parasta, että hän saa tarjota osallistujille alansa tuoretta tietoa sekä korjata vääriä käsityksiä, joita liikkuu esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja valmennettaessa. Hänestä on myös upeaa nähdä valmennettavien kehittyminen harjoitteluprosessin aikana.

Sanna on kouluttajana vuorovaikutteinen. Hänestä on tärkeää luoda hyvä keskusteluyhteys osallistujiin ja kerätä heiltä myös aineistoa päivän teemoista. Sanna täydentää näitä teemoja omalla asiantuntemuksellaan. Taitoharjoittelussa lähtökohtana on osallistujan vahvuudet ja kehityskohteiden esiintuominen kannustavasti. Sannan valmennukset ovat sopiva sekoitus tietoiskuja ja toiminnallisia menetelmiä. Osallistujien aktivointi sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoitteleminen ovat aina osa Sannan valmennusta.


Sannan motto on Suomen Puheopiston perustajajäsenen Kaarlo Marjasen sanoin:
"Ole oma itsesi mutta parhaalla mahdollisella tavalla."

ELLA KAJASTE

2.9.2013

Hyvästi itsekäs hissipuhe

Klassinen asetelma: New York City ja pilvenpiirtäjän hissi, jossa sattumalta kohtaavat rahoitusta hakeva nuori yrittäjä ja rahakasan päällä istuva toimitusjohtaja. Yrittäjä aloittaa hiotun hissipuheensa ja pääsee juuri hengästyneenä puheensa loppuun kun kuuluu “bling”. Minuutin hissimatka on ohi.

Kaveri oli lukenut netin lukuisat hissipuheoppaat ja käynyt pitchaus-koulutukset. Mikä meni pieleen? Hän unohti toisen ihmisen.

Pyri monologin sijaan dialogiin

Dialogissa yritämme ymmärtää toistemme ajatuksia, rakennamme yhteistä näkemystä ja kehitämme uutta. Hissipuheessa tämä tarkoittaa fokuksen siirtämistä itsestä ja omasta ideasta kuulijoihin sekä siihen, mitä voisimme saada aikaan yhdessä.

En kuitenkaan väitä, etteikö hissipuheen treenaaminen olisi paikallaan. Ensinnäkin: kun tiedät, mitä ja miten kerrot itsestäsi, voit itse tilanteessa keskittyä kuuntelemaan keskustelukumppaniasi. Toiseksi: innostava ja ytimekäs hissipuhe on hyvää sytykettä merkityksellisille keskusteluille.

Valmistaudu vuorovaikutukseen

Sen sijaan, että hioisit hissipuheesi täydelliseksi, aikaa kannattaa käyttää mahdollisiin kuulijoihin tutustumiseen. Eli: Kenelle esität puheesi? Ketkä ovat mahdollisia kuulijoitasi ja keskustelukumppaneitasi? Mikä heitä kiinnostaa? Millaisia tarpeita heillä on?

Ydinajatusten kiteyttäminen ja puheen harjoittelu kannattaa totta kai. Suosittelen kuitenkin valmistautumaan myös spontaaniuteen. Harjoittelu on välttämätöntä taustatyötä, mutta onnistuminen syntyy spontaaniudesta. Jätä joustolle varaa ja muista elää hissipuheesi uudelleen joka kerta.

Mitä jos kysyisit?

Hyvä keino tuoda dialogisuutta hissipuheeseen on kysymysten esittäminen. Vertailun vuoksi kaksi erilaista tapaa, joilla minä voisin aloittaa hissipuheeni:

Olen vuorovaikutusvalmentaja Pauliina Perttuli. Autan ihmisiä
muun muassa esiintymään vaikuttavammin.”

TAI

“Millaisia haastavia esiintymistilanteita sinä kohtaat työssäsi? Miten
voisit onnistua niissä vielä paremmin?”

Kumpi toimii paremmin?

Kysymykset saavat keskustelukumppanin aivot raksuttamaan. Hänessä herää tarve kuulla lisää ja tempautua mukaan keskusteluun.

Bisneskirjailija Daniel H. Pink antaa videollaan hyvää opastusta, kuinka kysymyksiä voi hyödyntää pitchatessa.




Puhu kuin ihminen ihmiselle

Hissipuheen dialogisuus ei tarkoita vain sisällön kohdentamista. Puhe täytyy myös osata esittää oikein. Puhu kuin puhuisit yhdelle ihmiselle, vaikka yleisösi olisi sekalainen sakki mahdollisia rahoittajia tai yhteistyökumppaneita. Tule ihmisiä lähelle, ole valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Uskon lujasti, että viimeistelty diasetti ei juuri auta, jos unohdat hissipuheessasi keskittyä kuulijoihisi. Vaihda siis monologi hississä dialogiin hississä!


PAULIINA PERTTULI
Twitter: @pperttuli

21.3.2013

Esiintyjä tartuttaa tunteita

”Ei tää varmaan teitä kiinnosta, mutta kerron nyt kuitenkin, kun mut kerta tästä pyydettiin puhumaan.”

Tämä on tyyppiesimerkki aloituksesta, joka takuuvarmasti tappaa kuulijoiden mielenkiinnon. Ja vaikka esiintyjä ei tätä ääneen sanoisikaan, niin hänen eleensä ja ilmeensä paljastavat hänet.

Esiintymiskouluttajana tapaan usein asiantuntijoita, jotka ovat varmoja, että heidän esitystensä aiheet ovat kuulijoiden mielestä joko kuolettavan tylsiä tai masentavan monimutkaisia. Tuloksena on epävarmoja esiintyjiä, jotka pyytelevät jo olemuksellaan anteeksi yleisöltä. 

Itse uskon vankasti, että  tylsiä aiheita ei ole olemassa. Olen kuullut talousanalyytikon esittelevän (lähtökohtaisesti pirun puuduttavia) talouden ennusteita verhottuna salapoliisitarinaksi, jonka käänteitä yleisö odotti jännityksestä kihisten. Olen innostunut kuulijana biotekniikan uusista sovelluksista, kun esiintyjä innosta ja oman aiheensa tärkeydestä punaisena rönsyili yleisönsä edessä. 

Tunteet tarttuvat esiintyjästä yleisöön. Oman asian vähättely on loukkaavaa kuulijoita kohtaan, jotka ovat kuitenkin vaivautuneet paikalle. Vähintä, mitä esiintyjä voi kuulijoita arvostaakseen tehdä, on innostua tai innostaa itsensä omasta aiheestaan. Monesti esiintyjän hyvä asenne asiaansa kohtaan kantaa pitkälle. Innostus tarttuu yleisöön.

PAULIINA PERTTULI

25.1.2013

Webinaariesiintyjä, kuinka koukutat yleisösi?

Esiintymiskouluttajana minulta kysytään toistuvasti muutamia samoja asioita, jotka mietityttävät ihmisiä esiintymisessä. Viime kuukausina usein kysyttyjen kysymysten listalle on kavunnut uusi tulokas: kuinka esiintyä verkkokokouksissa ja webinaareissa?

Webinaari on verkossa toteutettava seminaari, johon osallistutaan omalta tietokoneelta. Toteutustavat vaihtelevat. Esiintyjästä ja osallistujista voidaan näyttää reaaliaikaista videokuvaa, tai webinaari voi edetä pelkän äänen ja esitysmateriaalin avulla.

Oli toteutustapa mikä hyvänsä, esiintyjä on uuden haasteen edessä. Virtuaalisessa esiintymistilanteessa jännite ei ole sama, joka syntyy kun huone on täynnä eläviä ja hengittäviä kuulijoita. Verkossa kuulijat voivat hetkenä minä hyvänsä intoutua purkamaan sähköpostiaan ja unohtaa esityksen taustalle pyörimään – ja lopulta sulkea ohjelman esityksen ollessa vielä kesken.

Kuinka siis koukuttaa verkkoyleisö seuraamaan esitystä? Koska me Puheopistossa haluamme tarjota apuja esiintymisen tuoreisiin haasteisiin, päätimme vastata tähän kysymykseen. Kutsuimme mukaan apujoukkoihin tietokirjailija, kouluttaja Outi Lammin ja tuloksena on tämä:




Outi Lammi ja minä kerromme vinkkejä vaikuttavaan verkkoesiintymiseen missäpä muuallakaan kuin verkossa, eli maksuttomassa webinaarissamme Webinaariesiintyjän selviytymispaketti 5.2. klo 10. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan kotisivuillamme.

Jos et pääse osallistumaan webinaariin, muista vaikka seuraava vuorovaikutteisuutta lisäävä keino: puhuttele kuulijoitasi suoraan ja viittaa heihin. Kun esiintyjä ja yleisö ovat kasvokkain samassa fyysisessä tilassa, esiintyjän katsekontakti saa kuulijan tuntemaan, että juuri häntä puhutellaan. Verkossa on toisin. Älä siis pihistele sinä- ja te-pronominien käytössä, niin tulet virtuaalisessa maailmassa lähemmäs kuulijoitasi.

PAULIINA PERTTULI

24.1.2012

Viisi vinkkiä onnistuneeseen juhlapuheeseen

Kevään kaasona minua odottaa mieleinen tehtävä. Saan pitää puheen ystävieni tärkeänä päivänä. Hei bestman, morsiusparin vanhemmat ja muut juhlapuheiden pitäjät, näillä yksinkertaisilla vinkeillä onnistumme varmasti!

1. Valmistaudu
 
Valmistautumalla osoitat, että tilaisuus, juhlan aihe ja puheen kohde ovat tärkeitä – valmistautumisen arvoisia. Kirjoita valmistautuessa itsellesi muistilappu. Harvaan tilanteeseen sopii paperista suoraan lukeminen, joten puhu mieluummin muistilapun avulla, vapaasti omin sanoin.

2. Pidä puhe lyhyenä

 
Hyvä puhe on lyhyt. Kekseliäs tarina tai yhden yhteisen kokemuksen kuvaaminen riittävät hyvin juhlapuheen aineksiksi. On taitavaa osata sanoa, mutta vielä taitavampaa osata olla sanomatta.

 
3. Rakenna kokonaisuus

 
Onnittelut, kiitokset ja tervetulotoivotukset ovat juhlapuheiden peruspalikoita. Muuten puhe kannattaa rakentaa yhden ydinviestin ympärille. Hyvä aloitus vangitsee huomion. Ytimekäs lopetus viimeistelee kokonaisuuden.

 
4. Puhu kuulijoille

 
Juhlapuhe on sanalahja puheen kohteelle, mutta muista myös muut vieraat. Hyvä puhe saa sisältönsä voiman päivänsankarista tai -sankareista, mutta liikuttaa tai ilahduttaa kaikkia kuulijoita. Jätä sisäpiirin vitsit väliin.

 
5. Ole oma itsesi

 
Jos olet hauska, käytä huumoria. Jos et ole, älä yritäkään. Hyvä puhe on puhujansa kuuloinen. Persoonallinen ote nostaa puheesi kliseiden yläpuolelle.

 
Myös Suomen Puheopistolle saa tänä vuonna pitää puheita. Puheopisto täyttää juhlavat 65 vuotta!



PAULIINA PERTTULI