Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva

Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.

EMMI MÄLKIÄ

Arjen neuvottelutaidot

Näinä päivinä työmarkkinajärjestöt etsivät jaettua ymmärrystä yhteisessä neuvottelupöydässä. Luvassa on totuttuun tapaan tiukkaa vääntöä. Harva meistä joutuu kuitenkaan yhtä vaativiin neuvottelutilanteisiin mukaan. Mutta millaisia neuvottelutaitoja sinä tarvitset työssäsi?

Valtaosan meistä työnkuvaan kuuluu jonkinlaisia neuvottelutilanteita. Esimerkiksi myyjät, asiakaspalvelijat ja hankinnoista vastaavat ovat tämän tästä neuvottelemassa hinnoista, sopimusehdoista tai hyvityksistä. Neuvottelutaitoja tarvitaan työarjen keskellä jatkuvasti, muissakin tilanteissa kuin varsinaisiksi neuvotteluiksi mielletyissä vuorovaikutustilanteissa. Loma-ajoista sovitaan esimiehen kanssa ja kollegan kanssa päätetään yhteisen projektin vetovastuusta.

Kun oppii näkemään omassa arjessaan vastaan tulevat neuvottelutilanteet, pystyy myös helpommin kehittämään niissä tarvittavia taitoja ja pääsemään parempiin tuloksiin. Samat neuvottelutaitojen peruselementit, joita vaaditaan haastavissa neuvottelupöydissä, soveltuvat myös moniin muihin tilanteisiin.

Taitojen kehittämiseksi kannattaa silloin tällöin pysähtyä pohtimaan omia tapoja toimia erilaisissa neuvottelutilanteissa. Ja neuvottelutaitojenkin suhteen pätee vanha viisaus: harjoitus tekee mestarin.

Intoa arjen neuvottelutaitojen kehittämiseen!

JOHANNA MARTIKAINEN

Stop! Pysähdy tarkastelemaan viestintäosaamistasi

Kiireen keskellä tarraudumme helposti rutiineihin. Myös viestintäosaamisemme junnaa paikoillaan, jos emme koskaan pysähdy kyseenalaistamaan automaattisia käyttäytymismalleja ja tehottomia viestintärutiineja.

Missä kunnossa erilaiset vuorovaikutustaitosi ovat? Seuraava asteikko on mainio keino tarkastella osaamisen ja taitojen kehittymistä.

     Tiedostamaton osaamattomuus. 

     Olet autuaan tietämätön, että toimit taitamattomalla tavalla.

 ”Ihan mukavaahan meillä on palavereissa, ja tulen työkavereiden kanssa hyvin juttuun.”

     Tiedostettu osaamattomuus. 

     Tiedät, kuinka pitäisi toimia, mutta et kykene toimimaan siten.

”Palaverimme ovat tehottomia. Minun puheenjohtajan taitoni eivät selvästikään riitä erilaisten ryhmien ohjaamiseen.”

     Tiedostettu osaaminen. 

     Olet tietoinen, että käyttäydyt taitavasti.

”Keskityn nyt palavereiden puheenjohtajana kuuntelemiseen ja tarvittaessa osaan ohjata osallistujat takaisin aiheeseen.”

     Tiedostamaton osaaminen. 

     Toimit taitavasti ajattelematta sitä. Osaaminen on sisäistetty.

”Hiottu on – nyt on aika nautiskella tehokkaista ja sujuvista palavereista!”

Suosittelen tietoista stoppia osaamisen kartoittamiseksi. Pysähdy viestintätaitojen äärelle esimerkiksi Facebook-sivuillamme. Siellä voit tehdä lyhyen testin ”Nostetta työyhteisön viestintään”, jolla kartoitat työyhteisönne vuorovaikutuksen nykytilaa. 

PAULIINA PERTTULI