Onko vihapuhe metapuhetta?

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoitti (IS 1.1.2017) terävän oivaltavasti vihapuheesta. Yhtenä esimerkkinä hän käytti kokoomusvaikuttaja Juho Romakkaniemen Teemu Selänteelle suunnattua twiittausta: ”Ikävintä jääkiekossa ovat ne toistuvat iskut päähän.”

 

Puheviestinnässä ko. ilmauksesta käytetään nimitystä ”metapuhe”. Metapuhe voi olla sekä positiivista että negatiivista. Oleellista on, että sillä pyritään vaikuttamaan kuulijan tai lukijan tunteeseen ja ujuttamaan oma mielipide vastaanottajan asennemaailmaan.

 

Edellä mainittu Romakkaniemen twiittaus on metapuheen lajistossa ns. vihjaus. Muita metapuheen alalajeja ovat: vaatimattomuuden teeskenteleminen, pehmittäminen, houkuttelu, herättäminen ja tipauttaminen. Näitä me jokainen käytämme arkipuheessamme jatkuvasti saadaksemme sanomamme perille.

 

Otetaanpa muutama esimerkki:

 

Erilaisissa julkisissa esityksissä kuulee usein puhujan toteavan: ”Kuten me kaikki varmasti tiedämme…” Tämä on esimerkki teeskennellystä vaatimattomuudesta.

 

”Hei, tästä tykkäät varmasti…” tai ”Ensikuulemalta tuo tuntuu hyvältä, mutta…” Molemmat ovat lauseita, joilla pyrimme pehmittämään sitä seuraavaa todellista asiaamme.

 

Houkutellessamme toista kertomaan lisää saatamme todeta: ”Mitä muuta kuuluu?” tai ”Kuulostaa hyvältä, kerro lisää!”

 

Halutessamme toisen kiinnittävän meihin varmasti huomionsa ja kuuntelevan tarkasti saatamme sanoa: ”Arvaa mitä…?

 

Joskus haluamme vetää vastapuolen todellisuuteen ja toteamme: ”Hei, yritin vain olla avuksi!” tai ”Oletko nyt tyytyväinen?” tai kerskumme: ”Otin siltä muuten luulot pois.” Kolme viimeksi mainittua ovat esimerkkejä tipauttajista.

 

Kaikista vaarallisin metapuheen laji on vihjailu, sillä sen taustalla on yleensä kateus tai halveksunta. Suomalainen antaa positiivisen palautteen suoraan, jos sitä yleensä antaakaan (huom. vihjaus), mutta negatiivinen on helpointa antaa vihjailemalla.

 

Kannatta siis olla tarkka puheissaan, sillä vastaanottaja saattaakin osata tulkita sanomaasi ja kääntää sen hyväkseen tai jopa sinua vastaan!

 

MARSA BÄCK

Vaikuttavaa johtamista

Palaan vielä kerran parin viikon takaiseen Nordic Business Forumiin, jonka tämän vuoden teemoista yksi oli vaikuttava johtajuus. Huippupuhujat käsittelivät vaikuttavaa johtamista monelta eri kannalta. Tässä muutamia poimintoja, jotka nousivat esiin John C. Maxwellin, Arianna Huffingtonin ja Simon Sinekin puheenvuoroissa.

Aito läsnäolo

Vaikuttavaan johtajuuteen kuuluu ehdottomasti aito läsnäolo ja halu tehdä yhteistyötä alaisten kanssa. Businesskirjailija ja -puhuja John C. Maxwell painotti, että ”johtaja ei ole johtaja, jos hän on huipulla yksin”. Vaikuttava johtaja astuu huipulta alaistensa joukkoon ja yhdessä heidän kanssaan tekee tulosta. Johtajan tehtävä on saada aikaan hyvä työilmapiiri, jossa ihmiset pitävät toisistaan ja haluavat yhdessä työskennellä menestyksen eteen.

Uutissivuston ja blogiyhteisö Huffington Postin perustaja Arianna Huffington puhui aitojen kohtaamisten puolesta. ”Mitä suuremmiksi (sosiaalisen)median mahdollisuudet kasvavat, sitä enemmän ihmiset kaipaavat kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta.”

Johtamisguruksi tituleerattu Simon Sinek puolestaan antoi ihan konkreettisia vinkkejä aitoon läsnäoloon. Vaikuttavaan johtajuuteen kuuluu se, että aidosti kuunnellaan muita ihmisiä. Kun jollakulla on asiaa, laita puhelin pois ja käänny tietokoneen ruudulta keskustelukumppaniasi kohden. Tällöin osoitat, että asia kiinnostaa sinua.

Yhteistyö ja yhteiset tavoitteet

Se, että yrityksellä on visio, jonka johtaja ja työntekijät ymmärtävät on elintärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Kuten Simon Sinek sanoi, ”ihminen on sosiaalinen eläin, jolla on halu tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa”. Yhteistyöhön ei kuitenkaan voi pakottaa. Johtajan tehtävä on rakentaa halu yhteistyöhön. Se, että visio, tavoite, on yhdessä sovittu, ymmärrettävä ja saavutettavissa oleva, on hyvä lähtökohta hedelmälliseen yhteistyöhön.

Luottamalla menestyy

Sinek puhui myös siitä, että vaikuttavaa johtamista on luottamus. Kun johto luottaa alaisten päätöksentekokykyyn, voittaa sekä organisaatio että asiakas. Tällöin työntekijä on vapaa tekemään tilanteeseen sopivia ratkaisuja ja sitä kautta yritys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja menestystä.

Maxwell toi luottamukseen sen näkökulman, että ihmisten pitää antaa kehittyä ja kasvaa. Työntekijöiden ei tulisi rutinoitua. Johtaja ei ole ainoa, joka osaa ja tietää. ”Yritys kehittyy ja menestyy työntekijöiden mukana”.

Johtajuus on prosessi

Maxwell painottaa johtajuusopeissaan sitä, että ”kukaan ei synny johtajaksi, vaikka kaikki johtajat toki ovat syntyneet”, eikä pelkkä titteli tee johtajasta johtajaa. Johtajaksi tuleminen on prosessi, jossa kehittyäkseen pitää edetä tasolta seuraavalle. Maxwell kuvasikin johtajuutta osuvasti: ”Johtajia ei voi mikrottaa valmiiksi. Johtajat pitää marinoida ja kypsyttää hitaasti.”

Sinek puhui siitä, että johtajuus ei ole ominaisuus vaan taito, jota voi harjoitella. Harjoittelua Sinek vertasi kuntosalitreeniin. Yksi salitreeni ei vielä näy missään. Harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä ja uskoa, että muutosta tapahtuu koko ajan, vaikkei se näy heti.

Harjoittelun ohella hyvään johtajuuteen kuuluu kuitenkin uskallus olla välillä "offline". Hyvä johtaja myös lepää ja nukkuu tarpeeksi, Huffington painotti. Sama pätee tietysti myös työntekijöihin. "Levänneenä ihminen on tuottavampi ja innovatiivisempi." 

EMMI MÄLKIÄ

Pitchauksella viesti perille

Tänä keväänä olen opetellut yhä suositummaksi noussutta pitchausta. Harjoittelu jatkuu vielä, sillä tässä on asia, jossa tulee kyllä paremmaksi, mutta ei koskaan valmiiksi.

Pitchaus tarkoittaa vaikutuksen tekemistä nopeasti: yhdellä lyhyellä puheenvuorolla pyrit vakuuttamaan yleisön itsestäsi, liikeideastasi tai tuotteestasi. Monesti pitchauksen ajatellaan liittyvän juurikin liikeidean myymiseen sijoittajille, mutta se sopii hyvin muihinkin tilanteisiin, joissa on vain vähän aikaa tehdä vaikutus.

Pitchauksen haaste on, että vaikka olisi kuinka kokenut ja hyvä esiintyjä, tilanne on jokaisella kerralla erilainen. Sama tekniikka ei välttämättä toimi aina ja kaikkiin kuulijoihin. Itselle tärkeä ja mahdollisesti laaja asia pitäisi myös tiivistää muutaman minuutin pitchiin niin, että kaikki pääasiat tulevat mainituksi ja yleisö saa kokonaiskuvan asiastasi. Oma persoonakin pitäisi olla pelissä.

Mitä toimivan pitchin sitten tulisi sisältää? Pitchin tulisi vastata ainakin kysymyksiin kuka, mitä, kenelle ja miksi. Järjestyksen voit toki valita itse, kunhan asia tulee varmasti selväksi kuulijoillesi. Kerro kaikki oleellinen, vaikka se itsestäsi tuntuisikin itsestään selvältä. On hyvä muistaa, että joskus tarina myy paremmin kuin pelkkä fakta. Pitchatessa saa myös vapaasti hehkuttaa. Kun olet innostunut ja vakuuttunut asiasta itse, saat muutkin puolellesi!

Suomen Puheopisto on mukana Work goes happy -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 1.4.2014. Jos pitchaaminen ja nopea vaikuttaminen kiinnostaa, tule kuuntelemaan Marsa Bäckin puheenvuoroa Vaikuta minuutissa klo 11.20 D-saliin. Puheopiston ständin löydät messuosastolta E13.

PS. Esimerkkejä pitchauksesta löydät Pitchaus-TV:stä. Vinkkejä dialogiseen hissipuheeseen antaa Pauliina Perttuli postauksessaan Hyvästi itsekäs hissipuhe.

EMMI KIVISTÖ

We love conversation

We love Helsinki -kollektiivin järjestämien juhannustanssien tiimoilta on käyty kiihkeää keskustelua. Tapahtuman Facebook-sivulta keskustelu on levinnyt ainakin muutaman lehden - Suomen Kuvalehti, Kansan Uutiset, Tulva - blogeihin ja aina uutiseksi asti.

Löyly sai alkunsa tansseihin osallistuneen Riikka Henttosen palautteesta. Henttosen mukaan hän ei olisi tullut tansseihin, mikäli olisi tiennyt tanssien olleen ”eksklusiivisesti heteroseksuaaleille suunnatut”. Tämän päätelmän Henttonen teki tanssien DJ-spiikkien perusteella. Spiikeissä kehotettiin miehiä skarppaamaan ja hakemaan naisia tanssimaan, sillä lavalla tanssi naispareja. Lisäksi ilmoitettiin naisten olevan erityisen kauniita, koska he olivat laittautuneet paikalla olevia miehiä varten.

Keskustelu on loimahdellut ironisena irvailuna, totena tuohtumuksena, lempeänä liennytyksenä sekä ärjynä ärsyttämisenä. Keskustelun sisältöä ja sen oikeutusta lienee jo käsitelty tarpeeksi, enkä tässä niihin puutukaan. Tarkastelen tässä Henttosen avausta ja sen synnyttämää rähinää viestinnän näkökulmasta.

Oletan, että Henttosen tavoite oli vaikuttaa viestillään ja muuttaa vallitsevia käytäntöjä tässä yhteisessä maailmassamme. Tällöin on pyrittävä vaikuttamaan myös niihin ihmisiin, jotka eivät valmiiksi ajattele ihan samoin kuin itse. Ja se ei olekaan ihan helppoa.  

Muutama sääntö kannattaakin pitää mielessä:

• Älä provosoi tai provosoidu. Vihapäissä ei kannata varsinkaan kirjoittaa. Rauhoittuneena ilmaiset itseäsi selkeämmin, eikä jälkeenpäin kaduta se, mitä tuli sanottua.

• Syyttelemällä saat ihmiset takajaloilleen, et puolellesi. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen perustuu erilaisia mielipiteitä kunnioittavaan dialogiin.

•  Kohdista viestisi kuulijoillesi. Käytä sanoja ja ilmauksia, jotka myös asiaasi vihkiytymättömät ymmärtävät.

Konfliktit ja niiden sytyttämät keskustelut eivät ole vuorovaikutuksessa huono asia, päinvastoin. Erilaisten ajattelumallien yhteentörmäys on sekin kohtaaminen, joka sisältää mahdollisuuden parempaan huomiseen. Kunhan emme keskity vain pönkittämään omia poteroitamme.

HELI PERTTULA