Hyvä esiintyjä 2: Havainnollista kuin Hans Rosling

Olin Nordic Business Forumissa kuuntelemassa ruotsalaisen akateemikko, professori Hans Roslingin esitystä Hyvinvoinnin kasvusta. Rosling todisti hyvin vaikuttavasti, että vastoin yleistä luuloa lasten lukumäärä maailmassa ei kasvakaan tulevaisuudessa. Kasvu on jo pysähtynyt 20 vuotta sitten, ja lasten lukumäärä pysyy samana seuraavat 100 vuotta.

Oleellista ei tässä ole kuitenkaan sanoma, vaan se, kuinka hän havainnollisti teorioitaan 2 300 osallistujalle. Huikein väline oli Roslingin oma keho ilmeineen, eleineen ja äänekkäine huudahduksineen. Lisäksi hän korvasi laserpointterin lähinnä seivästä muistuttavalla pitkällä kumipäisellä kepillä, johon myös välillä nojaili.

Lasten määrän kasvun pysähtymisen tämä akateemikko todisteli vessapaperirullien avulla. Rullia siirtelemällä Rosling auttoi meitä kuulijoita sisäistämään, kuinka mahdotonta on ajatella, että lasten lukumäärä kasvaisi. Nykyisin syntyville hän ennusti lääketeknologian kehittymisen mahdollistavan jopa 150 vuoden eliniän. Lääketieteen kehityksen myötä juuri vanhusten lukumäärä kasvaa.

Afrikan ongelmien lisääntymistä Rosling kuvasi PP-käyrin, mutta auttoi konkreettisemmin ymmärtämään asiaa piiloutumalla pöydän ja PC:n taakse ja nousemalla hitaasti ylös. Suurimman osan ajasta esiintyjä oli yleisön näkymättömissä. Näin hän esitti, miten hitaasti ongelmat tulevat näkyviksi.

Tieteellinen tieto ja numerot voidaan siis esittää hauskasti, viemättä kuitenkaan pohjaa itse asialta.

MARSA BÄCK

Ota esiintymisjännitys haltuun!

Kädet tärisevät, sydän tykyttää ja hikiläikät kasvavat kainaloissa. Oireet ovat tuttuja lähes kaikille esiintyjille.

Esiintyminen on keskittymistä ja energiaa vaativa tilanne, jossa kirkkaasti juokseva ajatus on hyödyksi.  Esiintymisjännityksen oireet juontavat juurensa alkukantaiseen ”taistele tai pakene” -reaktioon, joka antaa voimia, kun ihmisen henki on vaarassa. Osittain samoja voimia tarvitsemme, kun valmistaudumme henkiseen ponnistukseen esiintyessämme.

Ihmisen henki ei ole kuitenkaan uhattuna esiintymistilanteessa, joten oma suhtautuminen esiintymisjännitykseen ja sen oireisiin kannattaa päivittää järkeviin mittasuhteisiin. Seuraavien vinkkien avulla voit ottaa esiintymisjännityksen haltuun.

1. Suhtaudu jännitykseen myönteisesti.

Esiintymisjännitykseen voi ladata joko kielteisiä tai myönteisiä tunteita: ”Apua, tuntuu inhottavalta”  tai ”Jännitän, olen siis valmis”. Oireet ovat samat – tulkinta erilainen. Esiintymisjännityksen hallinta vaatii ennen kaikkea muutosta suhtautumistavassa. Tee siis jännityksestäsi voimavara!

2. Aseta realistisia tavoitteita.
Onnistumisen kokemuksia saat asettamalla itsellesi oikean kokoisia tavoitteita ja pääsemällä niihin. Lähes jokainen esitys sisältää käytännön mokia, ajatuskatkoja ja takelteluja. Älä siis tavoittele virheetöntä esitystä.

3. Unohda esiintyessä olemuksesi.
Jännityksen fysiologisia oireita yritetään usein peitellä. Jännityksen aiheuttamaa tärinää ei kuitenkaan voi juurikaan hallita tietoisesti, vaan reaktio saattaa ennemminkin voimistua. Hyväksy jännittäminen ja salli oireet.

Lisää apua esiintymisjännityksen hallintaan saat lataamalla 10 vinkin oppaan nettisivuiltamme.

PAULIINA PERTTULI

Pienillä teoilla työhyvinvointia

Työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työssä viihtyminen – teema on aina ajankohtainen, ja syystä. Hyvinvoiva työntekijä tekee parempaa tulosta. 

Myös pienillä arkisilla teoilla voi saada aikaan hyvinvointia. Päivittäinen kanssakäymisemme voi sisältää tekoja, joilla vaikutat itsesi ja muiden työssä viihtyvyyteen. 

Tarkista, rakennatko sinä omalla toiminnallasi muiden työhyvinvointia.

Tervehdin ja hyvästelen.

Kohteliaisuus on aina suositeltavaa. Nykyajan virtuaalisessa työympäristössä kohteliaisuus korostuu entisestään, kuten esimerkiksi Ron Ashkenas kuvailee Harward Business Review:n artikkelissa. 

Annan palautetta työtovereilleni ja tuen heitä.

Työtä ei tämän päivän maailmassa tehdä yksin. Tarvitset apua sinulle vaikeissa asioissa, varmistusta siitä, oletko tehnyt työsi oikein.  Samaa tarvitsevat myös työtoverisi.

Kuuntelen.

Kuuntelu on vuorovaikutuksen edellytys. Et voi viestiä toisten kanssa, jos et kuuntele. Miltä sinusta tuntuisi pitää palaverissa esitelmää, kun muut tekevät samaan aikaan jotain muuta, eivätkä selvästikään ole läsnä tilanteessa?

Viestin – työni edistymisestä ja menoistani työajalla.

Toivot varmasti viestintää yrityksesi johdolta: miten firmalla menee ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Myös sinulta odotetaan viestintää. Työtoveriesi ja tiimisi jäsenten on hyvä tietää, miten sinulla menee töissä.

En valita.

Jatkuva asioista valittaminen työn tylsyydestä ikävään säähän tuo työyhteisöön huonon ilmapiirin. Myös valittaminen toisista ihmisistä, toisten selän takana puhuminen on ikävää muita kohtaan. Se voi olla jopa kiusaamista. Aiheelliselle valitukselle (eli kritiikille)kannattaa miettiä oikea aika, paikka ja henkilö, jolle siitä kertoo.

Tunnettu sananlasku tiivistää sen hyvin: Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

ELISA KAJASTE

                             

Hyvä esiintyjä 1: Miksi Timo Soini onnistuu?

Olin tänään 5.9. Helsingin Yrittäjien järjestämässä Yrittäjän päivän tilaisuudessa Hanasaaressa.  Tilaisuuden pääpuhujaksi oli pestattu Timo Soini. Näin esiintymiskouluttajana on pakko ihailla hänen esiintymistaitoaan ja erilaisten vaikuttamiskeinojen hallintaansa. 

Miksi Soini onnistuu vaikuttamaan? Hän käyttää erittäin tehokkaasti kaikkia esiintymisen ja vaikuttamisen keinoja. Jo avauksessa hän kertoo, että on sairauslomalla ja samalla varoittaa yleisöä, etteivät odota liikoja esiintymiseltä. Näin hän lähtee liikkeelle laskemalla omaa statustaan.

Itse puheenvuorossa oli juuri yrittäjille tärkeitä asioita, usein kysymyksen tai haasteen muodossa. Soini myös viittasi aikaisemmin puhuneen Helsingin yrittäjien puheenjohtajan sanoihin. Vilahtipa puheessa muutama keskeinen suostuttelun keinokin kuten uhkaus, varoitus tai huono ennuste. Suosikkiaihettaan hän ei silti täysin unohtanut: ”Vain kaksi minuuttia Kreikan taloudesta”!

Varsinaisessa yleisökeskustelussa Soini todella näytti taitonsa. Jokainen kysymyksen esittänyt sai tuntea olevansa tärkeä.  Juuri hänen kysymyksensä oli oivallinen ja keskeinen sillä hetkellä. Tällöin pelissä olivat sitouttamisen keinoista arvot ja tunteet: toisen arvostaminen, reiluus, oikeudenmukaisuus, moraali, syyllisyys sekä velvollisuuden ja sitoutuneisuuden tunteet.

Jos yleisöpuheenvuoro sisälsi jonkinlaista kritiikkiä Soinia tai hänen puoluettaan kohtaan, laski Soini välittömästi statustaan letkauttamalla kevyesti jotain, joka kohdistui häneen itseensä. Tällä hän sai irroitetuksi useat naurut kriittisestä yleisöstä.

Itse esiintyminen oli erittäin läsnäolevaa: lähes kaikki vastauksensa hän kohdisti katsekontaktilla kysyjälle, joka tuli vakuuttuneeksi, että sai rehellisen ja mietityn vastauksen.

Mitä kuulijalle sitten jäi tunnin tuokiosta mieleen? Itselleni jäi se, että Soini myönsi katuvansa, kun ei lähtenyt hallitukseen ja ryhtynyt ulko- tai valtiovarainministeriksi.

MARSA BÄCK