Työhaastattelu on vuorovaikutustilanteena
hyvin erityislaatuinen. Itse syvennyin
tähän tilanteeseen, kun pääsin mukaan toteuttamaan yliopisto-opiskelijoille
suunnattua työhaastattelukoulutusta. (Innostuinkin sitten niin paljon, että nyt
suunnittelen sitä puheviestinnän pro gradu -työni aiheeksi.)
Työhaastattelu koetaan usein
epätasa-arvoiseksi tilanteeksi, jossa haastattelija on valta-asemassa ja
haastateltavan on pakko vain alistua tilanteeseen. Ja tavallaan se onkin näin, sillä
työnantajalla on yliote, kun työvoimaa on paljon tarjolla ja työpaikkoja
puolestaan vähän. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös työnhakijalla on
valtaa − valta
kieltäytyä työpaikasta, jossa hän ei tulisi viihtymään.
Työhaastattelu on usein
haastattelijan ja haastateltavan ensimmäinen kohtaaminen kasvokkain eli
tilanne, jossa ensivaikutelmat
luodaan. Molemmat osapuolet ”testailevat” toistensa sopivuutta omiin
tarkoituksiinsa. Tärkeää onkin, että molemmilla on tavoitteet ja odotukset hyvin mietittynä.
Työnhakijan tavoite on osoittaa,
että hän oikeasti haluaa hakemansa työn ja on sopiva työyhteisöön. Yritys taas haluaa hyvän työntekijän. Jotta yritys
saa haluamansa, on työhaastattelussa luotava mielikuva hyvästä työpaikasta,
jossa työntekijä viihtyy pidemmänkin aikaa. Jos jo haastattelutilanne koetaan
epämiellyttäväksi hiillostukseksi ja kuulusteluksi, vaikuttaa se varmasti
työnhakijan mielikuvaan työpaikasta.
Työhaastattelu onkin siis tilanne,
jossa molemmat osapuolet sovittelevat palasia kohdalleen!
EMMI KIVISTÖ
(Vinkkejä työhaastattelussa
onnistumiseen löydät esimerkiksi täältä.)
