KUKA SINUA KOULUTTAA?

Kouluttajaprofiilin viimeisessä esittelyssä päästään pintaa syvemmälle Suomen Puheopiston toimitusjohtajan ja monitaituri valmentajan Marsa Bäckin kanssa. Marsan rautainen kokemus on kertynyt 45 koulutusvuoden ajalta.  Hän on toiminut myös 15 vuotta Suomen Puheopiston johdossa.

Valmentajamme on ollut lapsesta lähtien äänenkäyttäjä. Hän kertoo myös psykologian ja ihmisten erilaisten persoonallisuuksien sekä vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden kiehtoneen pitkään. Nämä näkyvät hyvin Marsan koulutustaustassa, sillä on logopedi (FM) sekä logonomi (puhetaito).

Kouluttajana Marsa kuvaa itseään tavoitteellisena, ihmisläheisenä sekä huumorintajuisena. Kouluttajastamme on sanottu seuraavaa:

”Kouluttajalla vankka asiantuntemus, miellyttävä ja hienovarainen tapa ohjata.”

”Laittaa itsensä likoon!”

”Täsmävalmennusta juuri meidän tarpeisiimme!”

Marsan koulutukset perustuvat yhteistoiminnallisille menetelmille ja hänen tavoitteena on saada valmennettavat oivaltaman asioita koulutuksissa. Marsan asiantuntija-alueisiin kuuluvat mm. johtamisviestintä, esiintymistaidot, mediaviestintä, vuorovaikutustaidot ja äänenkäyttö.

Eniten Marsa nauttii kouluttajantyössään siitä, kun hän voi auttaa osallistujia oivaltamaan sekä kehittämään itseään ja osaamistaan. Äänenkäytön valmennuksissa hän taas auttaa ihmisiä löytämään oikean terveen äänensä sekä käyttämään sitä tehokeinonaan erilaisissa tilanteissa.

Marsa toivoo ennen valmennuksiaan, että ihmiset asennoituvat avoimesti tulevaan. Lähtiessään hän toivoo osallistujien kantavan repullista hyviä neuvoja ja oivalluksia, joiden avulla he voivat kehittää persoonaansa ja taitojansa.

Marsan motto koulutuksiin: ”Ei niinkään se tiedon määrä kuin kokemisen laatu!”

NANNA VIIKINKOSKI

KUKA SINUA KOULUTTAA?

Emmi Mälkiä aloitti Suomen Puheopiston esiintymistaidon kouluttajana vuonna 2009 osana forum -teatterivalmennusta ja siirtyi valmentamaan ryhmiä itsenäisesti 2014. Emmillä on taskussaan jo liiketalouden tradenomin ja humanististentieteiden kandin paperit ja on valmistumassa filosofian maisteriksi puheviestinnästä Helsingin yliopistosta. Hänen valmennusrepertuaariinsa kuuluu esiintymistaidon, työyhteisö- ja asiakaspalveluviestinnän valmennukset. Emmin valmennukset perustuvat luentokeskusteluihin, käytännönharjoituksiin sekä yhteistoiminnallisiin menetelmiin.

Opinnot ja työelämä ovat tutustuttaneet kouluttajamme valmennusteemoihin, mutta hän kuvaa kiinnostuksen erityisesti esiintymiseen olevan lähtöisin viha-rakkaussuhteesta. ”Esiintyminen on aina kiehtonut minua, mutta myös jännittänyt. Esiintymistaito on alue, jossa voi kehittyä koko ajan eikä koskaan ole valmis”, Emmi kertoo. Päämääränä kouluttaja haluaa edesauttaa työyhteisöjen hyvinvointia olemalla mukana kehittämässä organisaatioiden viestintäkulttuuria. Hän näkee toimivan vuorovaikutuksen olevan tärkeä osa ihmisen hyvinvointia niin työelämässä kuin missä tahansa muuallakin ja siksi sen olevan myös mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Kouluttajana Emmi haluaa tarjota ideoita ja oivalluksia: ”Valmennusotteeni on kannustava ja keskityn osallistujien vahvuuksiin ja annan kehittämisideoita”. Hän kertoo ammentavansa käytännön esimerkkejä omista kokemuksista ja pyrkivänsä pitämään valmennuksissa lämminhenkisen tunnelman. Kouluttaja kertoo, miten parasta valmennuksessa on avoimet keskustelut, joista hän usein itsekin oppii kouluttajana. Vuorovaikutteisen valmennuksen lähtökohtana onkin kouluttajan lähestyttävyys. Lisäksi Emmi mainitsee, että parasta kouluttajatyön antia on, kun osallistujat kertovat saaneensa valmennuksessa vastauksia juuri niihin kysymyksiin, jotka heitä ennen valmennusta askarruttivat.

Ennen jokaista valmennusta osallistujat täyttävät ennakkokartoituksen valmennusteemaan liittyen. Kouluttaja toivookin, että osallistujat pohtisivat aihetta etukäteen ja miettisivät omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä odotuksia tulevasta valmennuksesta. Emmi toivoo osallistujien olevan avoimia uusille ajatuksille ja kokevan olonsa turvalliseksi heittäytyä mukaan harjoituksiin. Kokenut kouluttajamme näkee, että osallistujat saavat näin enemmän eväitä myös käytännön vuorovaikutustilanteissa.

Emmi motto kouluttamiseen: ”Anna mennä, koe ja ylläty!”



NANNA VIIKINKOSKI

Edistä myyntiä mielikuvilla

Miltä tuntuu astella ensimmäisen kerran yleisön eteen ja esitellä uutuustuotteesi/ideasi? Oli takanasi miten paljon osaamista ja teknistä koulutusta tahansa, ovat ensiaskeleet aina jännittäviä. Kasvosi ja kaulasi punertavat adrenaliinista, kädet hikoilevat ja ehkä vapisevatkin. Puheesi takeltelee ja värisee. Sanat eivät tule mieleen, vaikka olit asiaa ennakolta käsitellyt. Mitä avuksi?

Mielikuvilla tehostetaan myyntiä

Jo viimeiset parikymmentä vuotta urheilijoita on opetettu mielikuvituksella työstämään tulevaa suoritusta ennakkoon – näkemään itsensä voittajakorokkeella. Saman voi soveltaa myös onnistuvaan myyntityöhön. Anna yleisölle mielikuvia. Kun saat yleisön kiinnostumaan, olet jo voittanut. Kiinnostavuuden harjoittelussa pohdi mitä yleisösi haluaisi kuulla tai oppia edustamastasi palvelusta tai tuotteesta.

Yrityksesi tulee viestiä vakautta ja luotettavuutta, sillä ostopäätöksiä tekevät ovat vastuussa hankintapäätöksen onnistumisesta omalle organisaatiolleen. Heidän päänsä on pölkyllä. Päällekäyvä myyntikikkailu ei aina pure Suomessa. Tuotteet ostetaan yleensä ihmiseltä, ei yritykseltä. Sinä olet siis yrityksesi laatu. Mitä sympaattisempi olet, sitä paremmin jäät mieleen.

Korosta laatua. Asiakkaasi melko varmasti haluavat tietää, miten monipuolisesti tuotteesi palvelee. Maalaile heille kuvia miten tyytyväisiä he tulevat olemaan ostaessasi sinulta. Sinä olet yrityksesi käyntikortti. Hintakeskusteluun ei kannata yleisön edessä mennä. Palaa siihen jälkikäteen ollessasi kasvokkain ostopäätöstä tekevien kanssa. Pienikin ele voi viitata hintasi olevan vääränlainen. Aina voit sanoa, että tarkistat hinnan esimieheltäsi.

Epäonnistumisen voi välttää

Myynnin peruskoulutuksilla ja erilaisilla kursseilla saat toki hyviä eväitä, mutta ehditkö kaivaa opittua aivosi lokeroista tosi tilanteessa? Paras keino lienee harjoittelu. Asetu peilin eteen puhumaan yksiksesi ja äänitä kännykällä. Ole armollinen itsellesi, hämmennyt ilmeistäsi ja äänestäsi. Totuttele omaan äänesi kuuntelemalla äänite esityksestä useampaan kertaan.

Jos mielestäsi mokaat pitämällä pidemmän hengähdystauon ja kokoamalla ajatuksesi, älä ole moksiskaan, sillä suomalaiset ovat tottuneet hiljaisiin hetkiin. Hengitä rauhassa ja jatka kun olet valmis. Kuulijat saattavat jopa tarvita pienen ajattelutauon heittämillesi uusille ajatuksille.

Muista myös nämä:

• Anna yleisölle pohdittavaa
• Kuulijat ovat yleensä sinun puolellasi 
• Tunne tuotteesi ja kilpailijasi
• Pidä argumentit napakoina
• Vakuuttavuutta voit oppia Suomen Puheopiston yksilöllisissä tai ryhmävalmennuksissa

EIJA PESSINEN

Kuka sinua kouluttaa?

Yli 20 vuoden ajan kouluttajana toiminut Eero Enqvist on Suomen Puheopiston esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Alkujaan Eero opiskeli viittomankielen tulkiksi, jonka jälkeen hän kouluttautui teatteritaiteen maisteriksi erityissuuntauksenaan teatteripedagogia.

Eeron kiinnostus esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentamiseen on lähtöisin hänen pitkältä työuraltaan. Tulkkina ja näyttelijänä Eero on päässyt vuorovaikutuksellisiin ja haastaviin työtilanteisiin. Tämä on avannut aitiopaikan seurata ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen onnistumisia tai epäonnistumisia. Teatterilla on vahvat juuret Eeron koulutusmetodeissa, sillä hän suosii teatterillisia menetelmiä ja käytännöllisiä harjoitteita luennoinnin sijaan.

Eero kuvailee itseään valmentajana näin: ”Olen asiani osaava, huumorintajuinen ja kannustava valmentaja, joka myös aidosti kuuntelee koulutettaviaan ja ottaa vastuun koulutuksesta”. Hän lisää vielä, että valmennuksiin kannattaa aina tulla avoimin ja vastaanottavin mielin, jolloin asioita tarkastelee kriittisemmin. Eeron valmennuksista saat konkreettisia työkaluja sekä paljon ajateltavaa tästä kiehtovasta ja moniulotteisesta aiheesta.

Eeron koulutusfilosofia pohjautuu ajatukseen, että vastaukset askarruttaviin kysymyksiin ovat jo meissä itsessämme. Valmentajana hänen tehtävänsä on auttaa tuomaan ne esiin ja käyttöön kannustamalla ihmisiä luovuuteen ja luottamukseen. Hän kertoo, että koulutuksissa on parasta, kun ihmiset saa uskomaan, että esiintymis- ja vuorovaikutustaidoilla on todellista ja todennettua merkitystä viestinnän onnistumisessa.

Koulutusmottona Eero pitää dynaamista huudahdusta: "Nyt!"

NANNA VIIKINKOSKI

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttaja Sanna Franck

On aika esitellä seuraava kouluttaja. Sanna Franck on esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Erityisesti viime aikoina Sannan kouluttamia aiheita ovat olleet vuorovaikutustaidot sisäisissä asiakaskohtaamisissa tai haastavissa tilanteissa ja kouluttajan esiintymistaidot. Hän aloitti kouluttamisen vuonna 2001 opintojen ohella ja vuonna 2005 Suomen Puheopistossa.

Sanna opiskeli Jyväskylän yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena puheviestintä. Sivuaineena hän opiskeli draamakasvatusta eli Sanna on draamaopettaja. Hänellä on myös aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys.

Koulutusaiheina esiintyminen ja vuorovaikutus herättivät Sannan mielenkiinnon, koska ne ovat peruspilareita monissa työtilanteissa. Ne ovat teemoja, joissa niin kouluttaja kuin osallistujakin voi kehittyä loputtomasti. Sannasta kouluttajan työssä on parasta, että hän saa tarjota osallistujille alansa tuoretta tietoa sekä korjata vääriä käsityksiä, joita liikkuu esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja valmennettaessa. Hänestä on myös upeaa nähdä valmennettavien kehittyminen harjoitteluprosessin aikana.

Sanna on kouluttajana vuorovaikutteinen. Hänestä on tärkeää luoda hyvä keskusteluyhteys osallistujiin ja kerätä heiltä myös aineistoa päivän teemoista. Sanna täydentää näitä teemoja omalla asiantuntemuksellaan. Taitoharjoittelussa lähtökohtana on osallistujan vahvuudet ja kehityskohteiden esiintuominen kannustavasti. Sannan valmennukset ovat sopiva sekoitus tietoiskuja ja toiminnallisia menetelmiä. Osallistujien aktivointi sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoitteleminen ovat aina osa Sannan valmennusta.

Sannan motto on Suomen Puheopiston perustajajäsenen Kaarlo Marjasen sanoin:

"Ole oma itsesi mutta parhaalla mahdollisella tavalla."

ELLA KAJASTE

Haluatko hyväksi kouluttajaksi? Kirjavinkki kehittymisen tueksi

Hyvän tietokirjan nimen tulisi mielestäni olla sekä oivaltava että täsmällinen. Päivi Kupias ja Mia Koski ovat antaneet kirjalleen nimen Hyvä kouluttaja (Sanoma Pro, 2012).

Teoksen nimi on niin tavanomainen, että melkein jätin kirjan hyvistä suosituksista huolimatta lukematta. Onneksi vain melkein. Nimi on ehkä tylsä, mutta kertoo täsmällisesti, mistä on kyse. Jos haluat olla hyvä kouluttaja, lue tämä kirja.

Kupias ja Koski opastavat käytännönläheisesti, kuinka rakentaa vaikuttava ja oppimaan innostava koulutus. Kirja on suunnattu asiantuntijatyössä työskenteleville, joiden työnkuvaan kuuluu kouluttamista ja ryhmien oppimisprosessien ohjaamista. Ja näiden asiantuntija-kouluttajien joukko on kasvava.

Voisin poimia kirjasta useitakin mainioita vinkkejä, mutta päädyin yhteen mielestäni erityisen tärkeään. Kouluttajan taitava esiintyminen ja oivaltava koulutusmateriaali eivät pelasta, jos koulutuksen perusta on hatara. Valitsemani vinkki koskeekin koulutuksen suunnittelun ensimmäistä vaihetta, tavoitteiden määrittelyä. Eli miksi koulutus järjestetään ja mitä sillä halutaan saada aikaan? 
 
Seuraava kirjasta lainattu portaikko kuvaa koulutuksen vaikuttavuuden eri tasoja, jotka auttavat tavoitteiden määrittelyssä.

Koulutuksen suunnittelussa kannattaa ensiksi lähteä maalailemaan tulevaisuuden visioita. Niinpä ensimmäinen asia koulutukseen valmistautumisessa on seuraavan kysymyksen esittäminen itselle: mitä haluaisin osallistujien ja tilaajan vastaavan näihin portaikon kysymyksiin koulutuksen jälkeen? Nämä vastaukset ovat lähtökohta koulutuksen suunnittelulle.

Suunnitteluvaiheessa portaikkoa laskeudutaan ylhäältä alas. Ensiksi pohditaan, millaisia muutoksia halutaan organisaatiossa ja osallistujien toiminnassa tapahtuvan (neljäs ja kolmas porras). Näiden tavoitteiden pohjalta määritellään edelleen, millaista oppimista koulutuksen tulisi tuottaa (toinen porras) ja miten tämä oppiminen mahdollistetaan (ensimmäinen porras).  

Kirja tarjoaa uusia ajatuksia ja toimivia työvälineitä myös kokeneelle ja itseään jo hyvänä pitävälle kouluttajalle. Kupias ja Koski taisivat hieman vähätellä nimetessään kirjansa. Nimeksi sopisikin paremmin Erinomainen kouluttaja.

PAULIINA PERTTULI