Terve ääni on kestävä ja ilmaisuvoimainen

Maailman äänipäivää (World Voice Day) vietetään 16.4. Näin äänipäivän kynnyksellä haluankin muistuttaa äänen tärkeydestä. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline sekä työkalu lähes kaikissa ammateissa. Se on myös oleellinen osa persoonaamme ja sen perusteella muodostetaan mielikuvia.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä. 

Eri ammatit vaativat erilaista äänenkäyttöä: opettajalle tärkeintä on äänen kestävyys ja kantavuus.  Radiotoimittajalle taas on eduksi äänen miellyttävyys. Ääni ja puhe toimivat kuulijan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kun äänen kuulee helposti ja sanoista saa selvän. Lisäksi äänen pitää olla laadultaan sellainen, ettei se häiritse kuulijaa. Häiritseviä tekijöitä ovat mm. liiallinen käheys, narina tai suomalaisen korvaa ärsyttävä nenäsointisuus. Viestinnällisesti ääni on hyvä, kun sen korkeus, voima ja sävyt vaihtelevat sisältöön nähden oikeassa suhteessa.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt puheterapeutti.

MARSA BÄCK

Pienikin puhe voi olla Suuri Puhe

Tänään 15.3. vietetään Maailman puheen päivää (World Speech Day). Tapahtumaan voi kuka vaan osallistua lähettämällä oman puheensa tapahtuman sivuille. Maailman puheen päivänä halutaan muistuttaa, että meillä kaikilla on ääni ja yksikin ääni voi muuttaa maailmaa. Ja se kaikkein hentoisinkin ääni saadaan esiin puheen kautta.

Historia on täynnä maailmaa muuttaneita puheita. Mikä puhe sinulle tulee mieleen, kun puhutaan Suurista Puheista? Onko se joku näistä? Yle Puhe on puolestaan julkaissut Yleisradion ääniarkistoon tallennettuja suomalaisia kuuluisia radiopuheita. Niitä voit kuunnella Yle areenassa. Vai onko sinulle Suuri Puhe vanhemman puhe häissä, ystävän puhe syntymäpäivillä, esimiehen puhe firman kesäjuhlissa vai jokin ihan muu?

Suuri Puhe ei aina tarkoita sitä, että sen puhuu maailman kuulu valtion päämies, yritysjohtaja, uskonnollinen johtaja tai julkkis. Suuri Puhe voi olla pidetty koko maailmalle, ihan pienelle yleisölle tai vaikka vain puhujalle itselleen. Yhteistä kaikissa Suurissa Puheissa on se, että ne herättävät tunteita. Suuri Puhe saa aikaan kuulijassa kylmiä väreitä. Suuri Puhe naurattaa, itkettää ja tekee onnelliseksi. Suuri Puhe yksinkertaisesti muuttaa maailmaa.

Millainen on sinun Suuri Puheesi? Maailman puheen päivän keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa #unexpectedvoices.

EMMI MÄLKIÄ

Sano bussikuskille moro!

Näin osuvasti kehotetaan Hääppöset-yhtyeen lastenlaulussa. Tuo on ihan asiallinen muistutus niin lapsille kuin aikuisillekin. Tiesin kyllä kuuluvani vähemmistöön tässä asiassa, nimittäin bussikuskien tervehtimisessä. Mutta silti tällä viikolla silmiini osunut Helsingin Sanomien tekemä testi pääsi vähän yllättämään. Katsaus useisiin pääkaupunkiseudun bussilinjoihin tuotti karun tuloksen: vain noin 27 % bussiin tulijoista tervehti kuljettajaa joko sanallisesti tai edes nyökkäämällä.

Lukujen taustalla voi toki olla montakin syytä, miksei useampi lausu tervehdystään ääneen. Jonkun mielestä ehkä bussikuskin kuuluisi tervehtiä ensin ja jos hän ei sitä tee, ei tule itsekään otettua aloitetta. Toisen mielestä taas kuljettajan suojana nykypäivänä olevat muovilevyt eristävät hänet koppiin ja tekevät vaikeammaksi kontaktin ottamisen sanallisestikin. Saattaapa joku kokea keskittymisen kortinlukijaan vievän hänen koko huomionsa sen parin sekunnin ajan, jolloin tervehtiminen olisi mahdollista. Kaikki nämä asiat pitävät paikkansa. Silti mikään niistä ei estä kuljettajan tervehtimistä, jos päätät niin tehdä.

Sama asia, toisen huomioiminen tervehtimällä tai huomiotta jättäminen vaikenemalla, nousee esiin monessa muussakin yhteydessä. Yleensä tilanteissa, joissa kohtaamme meille tuntemattomia tai etäisesti tuttuja ihmisiä. Hissiin astuessa, kohdatessa naapureita rapussa tai pihalla, vain muutaman esimerkin ottaakseni. Entäpä huikkaatko huomenet työpaikalla jokaiselle tiimissäsi ja vielä vastaantulijoille käytävällä ohi mennessäsi? Joskus on hyvä pysähtyä miettimään omia arkisia tapojaan, koska joskus meille muodostuu myös huonoja tapoja vain siksi, että kaikki muutkin tekevät niin. Tervehtimisessä on kyse viestinnän perusasiasta. Tätä peruskysymystä on ennenkin blogissamme pohtinut Heli Perttula.

Asia itsessään on yksinkertainen ja pienellä ponnistelulla, voisimme kaikki varmasti ottaa askeleen kohti vuorovaikutteisempaa ja yhteisöllisempää ilmapiiriä. Hs.fi-sivuilla haastateltu kulttuurihistorian tutkija Annakaisa Suominen Turun yliopistosta totesi kiinnostavasti tervehtimisen olevan ”näkymätöntä liimaa, joka yhdistää ihmisiä hyvällä tavalla”.

Otetaan kaikki ”liimapurkit käteen” ja sanotaan bussikuskille moro!

Kuva: hs.fi 7.3.2016

JOHANNA MARTIKAINEN

Karkauspäivän kosintavinkit

Helmikuun 29. vietetään karkauspäivää, joka kosintapäivänäkin tunnetaan. Kosintapäivänä sen historia ulottuu aikoihin, jolloin naisten ei ollut tapana kosia. Karkausvuonna maailmankirjat olivat sen verran sekaisin, että tuona päivänä kosinta sallittiin myös naiselle.

Kosinta on mitä suurimmassa määrin yksi tärkeimmistä vuorovaikutustilanteista ihmisen elämässä. Erilaiset keskustelupalstat ovatkin pullollaan kosintaohjeita naisille. Olen tähän kerännyt yleisimmät ohjeet, joita naisille on annettu. Ohjeet ovat viitteellisiä eivätkä takaa myöntävää vastausta.

1. Hyvä ruoka: Tie miehen sydämeen kulkee vatsan kautta sanotaan jo sananlaskussa. Täydellä vatsalla mies on niin tyytyväinen, ettei edes tajua myöntyvänsä kosintaasi.
2. Luontoretki: Vie mies pitkälle patikointiretkelle talviseen metsään. Kun levähdyspaikalla viimein paistatte makkaraa nuotiolla, mies on liian uupunut kieltäytyäkseen.
3. Suoraan asiaan: Miehet eivät ole ajatustenlukijoita eivätkä ymmärrä vihjailua tai kiertoilmaisuja. Parasta onkin mennä suoraan asiaan. Näin mies ymmärtää heti, mistä on kyse.
4. Käytä tekniikkaa: Miehet ovat tunnetusti erilaisten teknisten laitteiden perään. Hyödynnä siis sitä. Lähetä kosintasi vaikkapa Whatsapp -viestillä tai jos julkinen kosinta kiehtoo, niin Periscope sopii tähän myös.
5. Ei kun kosimaan: Tämä neuvo on kaikille kosintaa miettiville, miehille ja naisille. Älä turhaan odota mitään tiettyä päivää, vaan kosi juuri silloin kun siltä tuntuu.

Hyviä kosintoja tänään ja kaikkina muinakin vuoden päivinä!

EMMI MÄLKIÄ

Puhu kuin ruuneperi ja vaikuta minuutissa

Perjantaina 5.2. vietettiin Runebergin päivää. Suomen Puheopistossa kutsumme sitä myös nimellä Puhuvan suomalaisen päivä. Viime aikoina on puhuttu paljon hissipuheista ja pitchauksesta. ja tänä vuonna vietimmekin Runebergin päivää teemalla Vaikuta minuutissa.

Runebergin puheet olivat yleensä sen ajan tyylin mukaisia - retorisesti voimakkaita ja jopa koukeroisen kaunopuheisia. Nykypuheiden rakenteet ovat huomattavasti suoraviivaisempia. Nopean retoriikan aikakaudella ei sanoilla voi paljoakaan maalailla, mutta rakenteilla voi kikkailla. Tässä viisi vinkkiä, kuinka rakentaa vaikuttava puheenvuoro, vaikka aikaa olisi vain minuutti.

Muista motivoiva aloitus ja dynaaminen lopetus: Puheenvuoron alulla herätät kuulijoiden mielenkiinnon. Jos aloitus on ponneton, ei kuulija jaksa kiinnostua ensinkään. Toisaalta taas hyvänkin puheenvuoron voi pilata lässähtävällä lopulla.

Kerro tarina: Tee asiastasi tarina. Tarinat jäävät paremmin mieleen kuin pikkutarkat yksityiskohdat.

Kysy: Kysymykset herättävät oivalluksia ja panevat ajattelemaan. Parhaimmillaan kysymys sitouttaa kuulijan ajatukseen ja aiheuttaa toimintaa.

Vuorovaikuta: Runebergin puheet olivat usein monologeja, yksin puhelua. Nykyisin toivotaan dialogia eli yhdessä puhumista, keskustelemista. Kun aktivoit kuulijasi mukaan keskusteluun, teet vaikutuksen.

Huomioi kuulijat: Ota etukäteen selvää kuulijoistasi ja kohdenna puheesi heille. Kuulijat arvostavat, että puhut heidän kielellään juuri heille.

MARSA BÄCK