Äänenkäyttö osa 1: Mitä sinun tulisi tietää äänestä?

Ääni on jokaisen yksilön persoonallinen ominaisuus, joka on kuin sormenjälki. Äänen avulla tunnistamme tuttuja mediapersoonia ja jo lapsesta asti vanhempamme. Ääni on meille kuitenkin niin itsestään selvä asia, ettemme huomioi sitä, ennen kuin siinä kuuluu jotain poikkeavaa. Viestimme äänellä kuitenkin päivittäin ja monesti jääkin huomioitta, kuinka monet asiat vaikuttavat ääneen ja miten äänellä vaikutetaan vuorovaikutustilanteissa.  

Äänenkäytön teemasarjassa kerromme tietoa äänestä ja syvennymme äänen välittämiin mielikuviin ja äänenkäyttöä tukeviin kehitystapoihin.

Mitä on ääni ja miten se syntyy?

Ääni on ilman edestakaista värähtelyä ns. ilmapulsseja, jotka syntyvät äänihuulilihasten värähdellessä. Ääniraon läpi virtaava keuhkoilma kulkeutuu ääntöväylään ja heijastuu sekä resonoituu yksilön fysikaalisesti ominaisissa rakenteissa. Ääni myös muokkautuu sanallisen sisällön (artikulaation) mukaan. Voit tuntea äänihuulivärähtelyn tuottamalla pitkää a -vokaalia ja samalla laittamalla käden hellästi kurkulle.

Äänen ergonomia

Äänen ergonomiaan eli äänen oikeaoppiseen tuottoon vaikuttavat monet ympäristön ja kehon asiat. Kurkunpään ja suuontelon kostutus vedellä tai vesihöyryllä tehostaa äänentuottoa ja vähentää liman eritystä. Puhetyöläisten pitäisikin välttää limakalvoja kuivattavia aineita kuten, teetä ja kahvia sekä limaa erittävää suklaata ja maitotuotteita. Jätä myös jääpalat ja liian kylmät juomat pois ja suosi raikasta huoneenlämpöistä vettä!

Paras äänentuotto tapahtuu ryhdikkäästi seisten, kaula pitkänä, hartiat alhaalla ja takana. Huono ryhti painaa elimistön rakenteita kasaan, jolloin dynaaminen lihastyöskentely ei saa tukea ja ääni ei pääse kulkemaan vaivatta puhumisen aikana. Erilaiset yläkropan aktivointiharjoitukset ja venytykset auttavat pitämään ryhdin hyvänä ja rentouttamaan lihakset, jotka tukevat puheentuottoa. Muista myös, jos olet jatkuvasti puhelimella ja katsot pää alaspäin ruutua, että tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä kurkunpään rakenteisiin ja altistaa tutkitusti ääniongelmille. Vie siis mieluummin puhelin lähemmäs päätä kuin pää lähemmäs puhelinta.  

Ääntä kannattaa siis tarkkailla ja huoltaa päivittäin.

NANNA VIIKINKOSKI

Raakkuu kuin varis – honottaa kuin hanhi

Julkisessa viestinnässä on ilahduttavasti lisääntynyt eri näkemysten esille tuominen niin haastatteluissa kuin keskusteluissa. Moni saattaa tarkkaan miettiä, millaisin sanankääntein asiansa esittää. Miksi kuitenkin niin asiantuntijat kuin harrastelijatkin käyttävät samalla ääntään kovin kummallisella tavalla?

Äänenkäyttöön on pesiytynyt epämiellyttävä narina. Yllättävän usein kuulee myös honotusta. Kevyen musiikin laulajat kilpailevat äänensä erikoisuudella: on muka tärkeää ”löytää oma saundi”. Saundin kustannuksella ollaan jopa valmiit luopumaan koko iän kestävästä kauniisti soivasta äänestä.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää. Ääneen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Aina hyvä ääni on kuitenkin luonteva ja tasapainoinen. Parhaimmillaan se hivelee kuulijan korvaa. Hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt asiantuntija. Ainakin jokainen voi välttää epämiellyttäviä äänenkäytön maneereja, jotka pahimmillaan syövät sanoman uskottavuutta.

Maanantaina 16.4. vietetään Maailman äänipäivää (World Voice Day). Äänipäivän kynnyksellä on hyvä muistaa äänen merkitys. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline. Nykyisin sen merkitys korostuu verkon tarjotessa erilaisia esittämisen mahdollisuuksia niin ammattilaisille kuin harrastelijoille. Se on oleellinen osa persoonaamme ja siitä muodostuvaa mielikuvaa. Miksi siis raakkuisimme naristen, kun voimme helliä kuulijamme korvia luontevalla ja soivalla äänellä? 

Suomen Puheopisto julkistaa Vuoden äänen 2018 maanantaina 16.4. ja julkaisee myös kriteerit ja perustelut valinnalle.

MARSA BÄCK                                                                                               marsa.baeck@puheopisto.fi

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttajamme ovat tärkeä osa Suomen Puheopistoa, siksi olemme päättäneet kertoa heistä enemmän. Ensimmäisenä esittelemme puheterapeutti Kirsi Lipastin. Hän on myös filosofian maisteri sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymä terveydenhuollon asiantuntija. Hänellä on kokemusta äänenkäytön kouluttamisesta vuodesta 1995 lähtien.

Äänenkäytön asiantuntija Kirsi Lipasti

Kirsi kiinnostui ihmisäänestä ja äänen käyttötavoista, koska ääni on merkityksellinen osa vuorovaikutusta ja viestintää. Ääni kuvastaa ihmisen ainutlaatuisuutta, sillä kenelläkään toisella ei ole samanlaista. Tämä persoonallinen ilmaisukanava onkin Kirsin loputtoman kiinnostuksen kohde. Hänen mielestään työ äänikouluttajana on innostavaa, koska harjoituksien avulla voidaan vahvistaa äänen kestävyyttä ja ilmaisuvoimaa.

Kouluttaessa Kirsi keskustelee mielellään osallistujien kanssa ja elävöittää jakamaansa tietoa havainnollistavilla esimerkeillä. Hän pyrkii tekemään valmennuksesta mahdollisimman henkilökohtaisen kokemuksen ryhmän kokoon katsomatta. Jotta koulutuksesta ei tulisi liian raskas, Kirsi vuorottelee harjoituksia ja tietoiskuja. Hänen tavoitteenaan on paitsi lisätä osallistujien tietämystä ja keinoja äänenkäytön hallinnasta, myös tarjota miellyttävä ja virkistävä valmennuskokemus.

Kirsin mielestä kouluttamisessa on tärkeää herättää mielenkiintoa ja tehdä sisällöstä mahdollisimman hyödyllistä ajatellen osallistujan ääntä. Koulutustilanteessa oleellista on myös rento ja myönteinen tunnelma.

Kirsin motto on: “Ääni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”

ELLA KAJASTE

Terve ääni on kestävä ja ilmaisuvoimainen

Maailman äänipäivää (World Voice Day) vietetään 16.4. Näin äänipäivän kynnyksellä haluankin muistuttaa äänen tärkeydestä. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline sekä työkalu lähes kaikissa ammateissa. Se on myös oleellinen osa persoonaamme ja sen perusteella muodostetaan mielikuvia.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä. 

Eri ammatit vaativat erilaista äänenkäyttöä: opettajalle tärkeintä on äänen kestävyys ja kantavuus.  Radiotoimittajalle taas on eduksi äänen miellyttävyys. Ääni ja puhe toimivat kuulijan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kun äänen kuulee helposti ja sanoista saa selvän. Lisäksi äänen pitää olla laadultaan sellainen, ettei se häiritse kuulijaa. Häiritseviä tekijöitä ovat mm. liiallinen käheys, narina tai suomalaisen korvaa ärsyttävä nenäsointisuus. Viestinnällisesti ääni on hyvä, kun sen korkeus, voima ja sävyt vaihtelevat sisältöön nähden oikeassa suhteessa.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt puheterapeutti.

MARSA BÄCK

Anna äänelle kasvot

"Ai, sä oletkin blondi! Olin kuvitellut sut tummaksi ja silmälasipäiseksi."

Oletko joskus sanonut tähän tapaan tavatessasi ensimmäistä kertaa jonkun, jonka kanssa olet puhunut aiemmin vain puhelimessa?

Itselleni on käynyt näin usein. Ehkä isoin yllätys oli nähdä, miltä eräs aamuissani usein äänessä oleva radiojuontaja oikeasti näytti. Usein mielikuvamme eivät vastaa todellisuutta, mutta joitain asioita pystymme helpostikin päättelemään oikein.

YLE:n Prisma Studiossa käsiteltiin puheäänen synnyttämiä mielikuvia henkilön ulkonäöstä ja testattiin, kuinka hyvin ihminen pystyy yhdistämään äänen ja ulkonäön. Ohjelmassa katsoja pääsee itsekin testiryhmään mukaan.

Katso ohjelma Yle Areenassa ja koeta antaa äänelle kasvot. Samalla voit miettiä, millaisena toiset mahtavat mielikuvissaan nähdä sinut äänesi perusteella.

JOHANNA MARTIKAINEN