Äänenkäyttö osa 1: Mitä sinun tulisi tietää äänestä?

Ääni on jokaisen yksilön persoonallinen ominaisuus, joka on kuin sormenjälki. Äänen avulla tunnistamme tuttuja mediapersoonia ja jo lapsesta asti vanhempamme. Ääni on meille kuitenkin niin itsestään selvä asia, ettemme huomioi sitä, ennen kuin siinä kuuluu jotain poikkeavaa. Viestimme äänellä kuitenkin päivittäin ja monesti jääkin huomioitta, kuinka monet asiat vaikuttavat ääneen ja miten äänellä vaikutetaan vuorovaikutustilanteissa.  

Äänenkäytön teemasarjassa kerromme tietoa äänestä ja syvennymme äänen välittämiin mielikuviin ja äänenkäyttöä tukeviin kehitystapoihin.

Mitä on ääni ja miten se syntyy?

Ääni on ilman edestakaista värähtelyä ns. ilmapulsseja, jotka syntyvät äänihuulilihasten värähdellessä. Ääniraon läpi virtaava keuhkoilma kulkeutuu ääntöväylään ja heijastuu sekä resonoituu yksilön fysikaalisesti ominaisissa rakenteissa. Ääni myös muokkautuu sanallisen sisällön (artikulaation) mukaan. Voit tuntea äänihuulivärähtelyn tuottamalla pitkää a -vokaalia ja samalla laittamalla käden hellästi kurkulle.

Äänen ergonomia

Äänen ergonomiaan eli äänen oikeaoppiseen tuottoon vaikuttavat monet ympäristön ja kehon asiat. Kurkunpään ja suuontelon kostutus vedellä tai vesihöyryllä tehostaa äänentuottoa ja vähentää liman eritystä. Puhetyöläisten pitäisikin välttää limakalvoja kuivattavia aineita kuten, teetä ja kahvia sekä limaa erittävää suklaata ja maitotuotteita. Jätä myös jääpalat ja liian kylmät juomat pois ja suosi raikasta huoneenlämpöistä vettä!

Paras äänentuotto tapahtuu ryhdikkäästi seisten, kaula pitkänä, hartiat alhaalla ja takana. Huono ryhti painaa elimistön rakenteita kasaan, jolloin dynaaminen lihastyöskentely ei saa tukea ja ääni ei pääse kulkemaan vaivatta puhumisen aikana. Erilaiset yläkropan aktivointiharjoitukset ja venytykset auttavat pitämään ryhdin hyvänä ja rentouttamaan lihakset, jotka tukevat puheentuottoa. Muista myös, jos olet jatkuvasti puhelimella ja katsot pää alaspäin ruutua, että tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä kurkunpään rakenteisiin ja altistaa tutkitusti ääniongelmille. Vie siis mieluummin puhelin lähemmäs päätä kuin pää lähemmäs puhelinta.  

Ääntä kannattaa siis tarkkailla ja huoltaa päivittäin.

NANNA VIIKINKOSKI

Porinalla parempaa äänenkäyttöä

Muistuuko mieleen aika, kun lapsena puhallettiin pillin avulla kuplia lasiin? Intoa täynnä yritettiin saada porina aina niin suureksi, että vesi roiskuisi lasin yli. Kuinka olisinkaan tiennyt, että kymmeniä vuosia myöhemmin vastaani tulisi taas aika puhallella kuplia vesilasiin?

Puhe- ja äänityössä kannattaa kiinnittää huomiota eri tuntemuksiin kurkunpäässä. Kurkun kuivuminen, palan tunne ja rykiminen ovat monille tuttuja oireita päivän aikana. Vesipiippu on hyvä tapa kostuttaa äänihuulia, kun taas resonaattori putki auttaa harjoittamaan äänen tuottoa tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. 

Resonaattoriputki on aikuisilla ihmisillä noin 26-28cm mittainen lasiputki, jonka läpimitta on n. 9mm. Putki on aina hyvä mitata käyttäjäkohtaisesti optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Mittaus tapahtuu tarkkailemalla puhujan puhetta ja ulkoisia piirteitä. Hyvänä apuna on lauluäänen määritys: naisilla sopraano, mezzosopraano ja altto; miehillä tenori, baritoni ja basso.

Resonaattoriputki auttaa luomaan ääntöväylään vastuksen, mikä johtaa ääntöväylän kaventumiseen sekä äänihuulten lisääntyvään kontaktiin. Mitä suuremman vastuksen tuottaa esimerkiksi veden avulla, sen voimakkaampaa äänihuulten kaventuminen on. Resonaattoriputken kehitti Helsingin yliopiston fonetiikan professori Antti Sovijärvi. Keksinnän tarkoituksena oli auttaa äänen soinnin parantamista erilaisilla harjoituksilla, jotka ns. hieroivat äänihuulia.

Resonaattoriputkeen äännetään toinen pää napakasti kiinni huulten välissä ja toinen pää joko veden pinnalla tai upotettuna vesiastiaan 1 cm veden pinnan alle. Putkella tehdään ns. pinta- ja syväporinaa. Veteen äännettäessä ääntöväylän ilmavirtausvastus luonnollisesti kasvaa enemmän kuin äännettäessä putken läpi veden pintaan. Veden kuplinta tuottaa ilmanpaineen rytmistä vaihtelua ääntöväylään. 

Monille herää varmasti oivallus kokeilla kikkaa muovipillillä kuten lapsena, mutta tämä voi tuottaa pettymyksen. Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että muovipillin pehmeä rakenne ei luo samanlaista vastusta kuin lasiputki. Muovipilli täytyisi olla jopa 10cm pinnan alapuolella luodakseen pienen vastuksen, mikä ei ole tarpeeksi luomaan ahtaumaa ja optimaalista kontaktia äänihuulten välillä. Lasiputken ja huulten oikea kontakti, ilmanpaineen muutokset ohjatuilla ääniharjoituksilla, auttavat puhujaa tuottamaan tehokkaamman ja taloudellisimman äänenkäytön pienemmällä äänihuulten rasituksella.

Ohjausta harjoitteluun saa Helsingin yliopistollisen sairaalan Foniatrian poliklinikalta, yksityisiltä puheterapeuteilta tai Suomen Puheopistosta.

NANNA VIIKINKOSKI

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttajamme ovat tärkeä osa Suomen Puheopistoa, siksi olemme päättäneet kertoa heistä enemmän. Ensimmäisenä esittelemme puheterapeutti Kirsi Lipastin. Hän on myös filosofian maisteri sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymä terveydenhuollon asiantuntija. Hänellä on kokemusta äänenkäytön kouluttamisesta vuodesta 1995 lähtien.

Äänenkäytön asiantuntija Kirsi Lipasti

Kirsi kiinnostui ihmisäänestä ja äänen käyttötavoista, koska ääni on merkityksellinen osa vuorovaikutusta ja viestintää. Ääni kuvastaa ihmisen ainutlaatuisuutta, sillä kenelläkään toisella ei ole samanlaista. Tämä persoonallinen ilmaisukanava onkin Kirsin loputtoman kiinnostuksen kohde. Hänen mielestään työ äänikouluttajana on innostavaa, koska harjoituksien avulla voidaan vahvistaa äänen kestävyyttä ja ilmaisuvoimaa.

Kouluttaessa Kirsi keskustelee mielellään osallistujien kanssa ja elävöittää jakamaansa tietoa havainnollistavilla esimerkeillä. Hän pyrkii tekemään valmennuksesta mahdollisimman henkilökohtaisen kokemuksen ryhmän kokoon katsomatta. Jotta koulutuksesta ei tulisi liian raskas, Kirsi vuorottelee harjoituksia ja tietoiskuja. Hänen tavoitteenaan on paitsi lisätä osallistujien tietämystä ja keinoja äänenkäytön hallinnasta, myös tarjota miellyttävä ja virkistävä valmennuskokemus.

Kirsin mielestä kouluttamisessa on tärkeää herättää mielenkiintoa ja tehdä sisällöstä mahdollisimman hyödyllistä ajatellen osallistujan ääntä. Koulutustilanteessa oleellista on myös rento ja myönteinen tunnelma.

Kirsin motto on: “Ääni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”

ELLA KAJASTE

Terve ääni on kestävä ja ilmaisuvoimainen

Maailman äänipäivää (World Voice Day) vietetään 16.4. Näin äänipäivän kynnyksellä haluankin muistuttaa äänen tärkeydestä. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline sekä työkalu lähes kaikissa ammateissa. Se on myös oleellinen osa persoonaamme ja sen perusteella muodostetaan mielikuvia.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä. 

Eri ammatit vaativat erilaista äänenkäyttöä: opettajalle tärkeintä on äänen kestävyys ja kantavuus.  Radiotoimittajalle taas on eduksi äänen miellyttävyys. Ääni ja puhe toimivat kuulijan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kun äänen kuulee helposti ja sanoista saa selvän. Lisäksi äänen pitää olla laadultaan sellainen, ettei se häiritse kuulijaa. Häiritseviä tekijöitä ovat mm. liiallinen käheys, narina tai suomalaisen korvaa ärsyttävä nenäsointisuus. Viestinnällisesti ääni on hyvä, kun sen korkeus, voima ja sävyt vaihtelevat sisältöön nähden oikeassa suhteessa.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt puheterapeutti.

MARSA BÄCK

Anna äänelle kasvot

"Ai, sä oletkin blondi! Olin kuvitellut sut tummaksi ja silmälasipäiseksi."

Oletko joskus sanonut tähän tapaan tavatessasi ensimmäistä kertaa jonkun, jonka kanssa olet puhunut aiemmin vain puhelimessa?

Itselleni on käynyt näin usein. Ehkä isoin yllätys oli nähdä, miltä eräs aamuissani usein äänessä oleva radiojuontaja oikeasti näytti. Usein mielikuvamme eivät vastaa todellisuutta, mutta joitain asioita pystymme helpostikin päättelemään oikein.

YLE:n Prisma Studiossa käsiteltiin puheäänen synnyttämiä mielikuvia henkilön ulkonäöstä ja testattiin, kuinka hyvin ihminen pystyy yhdistämään äänen ja ulkonäön. Ohjelmassa katsoja pääsee itsekin testiryhmään mukaan.

Katso ohjelma Yle Areenassa ja koeta antaa äänelle kasvot. Samalla voit miettiä, millaisena toiset mahtavat mielikuvissaan nähdä sinut äänesi perusteella.

JOHANNA MARTIKAINEN