Digitalisaatio – pelkkää teknologiaa vai parempaa viestintää, asiakaspalvelua, vuorovaikutusta?

Tiedätkö mitä digitalisaatio tarkoittaa?

Lähes päivittäin vilisee muodossa tai toisessa termi digitalisaatio. Milloin puhutaan digiloikasta tai älykkäistä ratkaisuista jne. Esimerkiksi tämän päivän Kauppalehdessä on ruodittu julkisen liikenteen digitalisointia. Termin alle mahtuu hyvin paljon ja tuntuu, että sen määritelmä myös elää koko ajan. Mielestäni hyvin osuva ja kansantajuinen selitys osui silmääni Netprofilen twiitissä, jossa Twitterissä käytäjänimellä @thetero on kirjoittanut postikorttiin näin: ”Digitalisaatio: Ihminen on keksinyt, että tietokoneella voi tehdä monenlaisia asioita. Kun sitten huomataan, että jonkun asian tekemiseen tai käyttämiseen tarvitsee oikeastaan vain tietokonetta, kännykkää tai muuta sähköistä vimpainta, niin sanotaan, että sen voi digitalisoida.”

Aiheen suhteen uteliaana kävin tekemässä DNA:n testin: Miten digitalisaatio tulee vaikuttamaan arkeesi. Ja lopputuloksen oli, yllätys yllätys, ”elämäsi tulee muuttumaan”. Jonkin verran oudoksuin testissä maalailtuja tulevaisuuden kuvia, että pian työmatkani taittuu robottiautolla julkisen liikenteen väylän varteen ja oikean väriset kengät ja huivi hakeutuvat kaapissa vieretysten. Mutta mistäpä sitä koskaan tietää, jos parin vuoden päästä kuitenkin huomaan jääkaappini tilanneen automaattisesti lisää maitoa viimeisen purkin tyhjennyttyä.

Kuvan lähde: http://visual.ly/reaching-50-million-users

Vaikka nuo kaikki tulevaisuuden skenaariot älykkäistä kodinkoneista ym. eivät aivan lähiaikoina toteutuisikaan, niin aivan varmaa on, että elämä ja työskentelytavat tulevat muuttumaan. Itse asiassa ne muuttuvat parhaillaan hurjaa vauhtia. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, tahti on kova. Jos 50 miljoonan käyttäjän saavuttamiseen meni Internetin läpimurron yhteydessä neljä vuotta, niin nykyään jotkin sovellukset saavuttavat vastaavan noin kuukaudessa. Ottaessamme noita digiloikkia meidän täytyy kuitenkin muistaa, että viedessämme asioita digitaaliseen maailmaan meidän tulisi tehdä se ajatellen ihmistä, jonka ongelmaan haemme ratkaisua. Digitalisaatio parhaimmillaan on uusien toimintatapojen kehittämistä, jotta voisimme viestiä paremmin, rakentaa yhteistyötä, olla vuorovaikutuksessa.

Me Puheopistossakin olemme tämän vuoden aikana ottaneet, jos nyt ei vielä loikkia, niin ainakin askeleita digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Olemme pitäneet webinaarin ja alkaneet suunnitella ensimmäistä verkkovalmennustamme. Näillä askelilla haluamme tuoda palvelumme saatavillesi ajasta ja paikasta riippumatta. Varmasti kesälomien jälkeen saat kuulla lisää, mitä kaikkea näiden kehitysprojektien parissa puuhailu on meille opettanut.

JOHANNA MARTIKAINEN

Juhlapuhujan ensiapupakkaus - vinkit puheen valmisteluun

Kesä on pienien ja isojenkin juhlien sesonkiaikaa. Valmistuneet, hääparit sekä muut päivän sankarit viettävät suuria päiviään ja monissa yrityksissäkin on erilaisia tapahtumia. Juhlissa pidetään paljon puheita ja parhaimpia niistä muistellaan pitkään. Tässä blogissa Pauliina Perttuli on aikaisemmin antanut viisi vinkkiä onnistuneeseen juhlapuheeseen.

Kaikissa puheen pitämisen ohjeissa sanotaan, että puhe pitää valmistella huolellisesti. Mutta miten puhe sitten valmistellaan? Mitä tehdä kun suunnittelupaperi edessä hohkaa valkoista ja päässä lyö tyhjää. Tämä onnittelupuheen rakennekaava saattaa auttaa, kun mietit puheeseesi sopivaa rakennetta.

1. Puhuttelu:
   Onnittelupuhe on henkilökohtainen, joten osoita puheesi onniteltavalle. Voit myös puhutella muuta juhlakansaa.
   
2. Historia:
   Kerro yhteytesi onniteltavaan. Voit myös kertoa lyhyen tarinan yhteisistä kokemuksistanne. Tämä tuo puheeseen aitoutta, rentouttaa tunnelmaa ja myös puhujaa itseään.
3. Nykyisyys:
   Kerro mihin on tultu ja miksi juuri tämä hetki on merkityksellinen onniteltavalle ja sinulle itsellesi.
4. Tulevaisuus:
   Anna elämänohjeita tai ennusta tulevaa.
5. Onnentoivotus:
   Muista myös onnitella. Voit myös kohottaa maljaa onniteltavalle. Halutessasi voit puheen loppuun käyttää sopivaa runoa, aforismia tai ajatelmaa.

Lisää vinkkejä onnistuneen juhlapuheen valmisteluun ja pitämiseen saat Suomen Puheopiston maksuttomassa webinaarissa Juhlapuhujan pelastu 31.5. klo 17-18. Rekisteröidy tästä.

 

EMMI MÄLKIÄ

Unohtuuko kiitos työyhteisössä?

Tämän päivän Metro-lehden Uusi ura-palstalla käsitellään kiitoksen antamisen tärkeyttä otsikolla ”Kiittäminen unohtuu turhan usein esimiehiltä”(sama teema oli esillä pari päivää sitten Helsingin Sanomissa). Tämä on aihe, joka säännöllisin väliajoin nousee puheenaiheeksi ja sellainen asia, jonka luulisi jokaisen tietävän. Mutta tärkeät ja hyvin tiedostamammekin asiat voivat unohtua, joten hyvä saada asiasta muistutuksia.

Artikkeliin haastateltu työterveyslaitoksen tutkija Krista Pahkin toteaa hyvin nykyisistä työn tekemisen tavoista: ”Koska työn itsenäisyys on lisääntynyt ja ihmisten pitää itse päättää miten ja missä järjestyksessä he työnsä tekevät kiitoksen ja palautteen tärkeys korostuu”. Kiittäminen on siis entistäkin tärkeämpää. Vaikka esimiehen antamalla kiitoksella onkin suuri merkitys työntekijälle, ei kiittäminen kuitenkaan ole vain esimiesten hommaa. Kaikki voivat huomioida työkavereitaan hyvin hoidetuista tehtävistä.

Kiitoksen voisi sanoa olevan yksi tuloksen teon väline. Kiitos ruokkii positiivisten asioiden sarjaa, jotka yhdessä muodostavat kehän, joka vie kohti aina vain parempia tuloksia. Työntekijä, jota kiitetään, kokee olevansa arvokas tiimin jäsen ja näin työyhteisön yhteishenki kasvaa. Vahvemman yhteishengen ja hyvän ilmapiirin myötä kaikilla on hyvät edellytykset tehdä työnsä ja voida hyvin. Työhyvinvointi lisää myös työmotivaatiota, jolloin on intoa pyrkiä yhä parempiin suorituksiin. Tällaiset onnistumiset puolestaan ansaitsevat lisää kiitosta.

 Tapoja kiittää on paljon. Omassa työyhteisössäni meillä on ollut käytössä kiitoskissa-purkki, johon laitettiin lapuilla kiitoksia työkavereille. Kerran viikossa palaverin yhteydessä purkki tyhjennettiin ja luettiin jokaisen kiitokset. Keksi itsellesi sopivin tapa antaa kiitosta, kunhan et unohda sitä.

JOHANNA MARTIKAINEN

Terve ääni on kestävä ja ilmaisuvoimainen

Maailman äänipäivää (World Voice Day) vietetään 16.4. Näin äänipäivän kynnyksellä haluankin muistuttaa äänen tärkeydestä. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline sekä työkalu lähes kaikissa ammateissa. Se on myös oleellinen osa persoonaamme ja sen perusteella muodostetaan mielikuvia.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä. 

Eri ammatit vaativat erilaista äänenkäyttöä: opettajalle tärkeintä on äänen kestävyys ja kantavuus.  Radiotoimittajalle taas on eduksi äänen miellyttävyys. Ääni ja puhe toimivat kuulijan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kun äänen kuulee helposti ja sanoista saa selvän. Lisäksi äänen pitää olla laadultaan sellainen, ettei se häiritse kuulijaa. Häiritseviä tekijöitä ovat mm. liiallinen käheys, narina tai suomalaisen korvaa ärsyttävä nenäsointisuus. Viestinnällisesti ääni on hyvä, kun sen korkeus, voima ja sävyt vaihtelevat sisältöön nähden oikeassa suhteessa.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt puheterapeutti.

MARSA BÄCK

Pienikin puhe voi olla Suuri Puhe

Tänään 15.3. vietetään Maailman puheen päivää (World Speech Day). Tapahtumaan voi kuka vaan osallistua lähettämällä oman puheensa tapahtuman sivuille. Maailman puheen päivänä halutaan muistuttaa, että meillä kaikilla on ääni ja yksikin ääni voi muuttaa maailmaa. Ja se kaikkein hentoisinkin ääni saadaan esiin puheen kautta.

Historia on täynnä maailmaa muuttaneita puheita. Mikä puhe sinulle tulee mieleen, kun puhutaan Suurista Puheista? Onko se joku näistä? Yle Puhe on puolestaan julkaissut Yleisradion ääniarkistoon tallennettuja suomalaisia kuuluisia radiopuheita. Niitä voit kuunnella Yle areenassa. Vai onko sinulle Suuri Puhe vanhemman puhe häissä, ystävän puhe syntymäpäivillä, esimiehen puhe firman kesäjuhlissa vai jokin ihan muu?

Suuri Puhe ei aina tarkoita sitä, että sen puhuu maailman kuulu valtion päämies, yritysjohtaja, uskonnollinen johtaja tai julkkis. Suuri Puhe voi olla pidetty koko maailmalle, ihan pienelle yleisölle tai vaikka vain puhujalle itselleen. Yhteistä kaikissa Suurissa Puheissa on se, että ne herättävät tunteita. Suuri Puhe saa aikaan kuulijassa kylmiä väreitä. Suuri Puhe naurattaa, itkettää ja tekee onnelliseksi. Suuri Puhe yksinkertaisesti muuttaa maailmaa.

Millainen on sinun Suuri Puheesi? Maailman puheen päivän keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa #unexpectedvoices.

EMMI MÄLKIÄ