Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva

Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.

EMMI MÄLKIÄ

Maailman tervehdyspäivä muistuttaa viestinnän tärkeydestä

Hei vaan kaikille! Tänään 21.11. vietetään maailman tervehdyspäivää (World Hello Day). Päivää on vietetty jo vuodesta1973. Maailman tervehdyspäivän on tarkoitus muistuttaa, että konfliktit tulisi ratkaista mieluummin sanoilla kuin voimakeinoin. Päivälle on asetettu tavoitteeksi, että tervehdyspäivään osallistujat tervehtivät vähintäänkin kymmentä ihmistä osoittaakseen viestinnän tärkeyden.

Tervehdyssanat ovat lyhyitä, mutta sitäkin tärkeämpiä sanoja. Tervehdys on usein ensimmäinen askel, jolla aloitetaan suuret ja pienet kohtaamiset. Niillä aloitetaan niin valtioneuvottelut kuin aamutoimet perheen kanssa. Tervehdyssanoilla aloitetaan suuret juhlat sekä työmatkat bussissa.

Joskus tämä pieni sana saattaa unohtua, jolloin se aiheuttaa harmia toisessa osapuolessa. Kolme kirjainta H-E-I ja ystävällinen hymy saattaa pelastaa jonkun päivän. Jollekulle se saattaa olla ainoa keskustelu pitkiin aikoihin.

Tänään on lupa tervehtiä naapureita, työkavereita, ystäviä, tuttavia ja tuntemattomia. Tervehditkö sinä vähintään kymmentä ihmistä? Sen voi tehdä tänään ja jos oikein villiksi heittäytyy, niin vaikka joka päivä 😉
 
EMMI MÄLKIÄ

Kamalan ihana muuttuva kieli

Puhekieli muuttuu jatkuvasti. Koko ajan tulee uusia muoti-ilmaisuja, joita kuulee hoettava joka paikassa. Osa näistä sanoista, hokemista ja ilmaisuista ihastuttaa, osa vihastuttaa. Puhekielen muuttumisesta myös puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Esimerkiksi tällä viikolla ”tyyliin” -ilmaisun käyttämistä puitiin Helsingin Sanomissa (27.9.2016).

Joskus saattaa tuntua siltä, että kielessä tapahtuvat muutokset vievät kieltämme huonompaan suuntaan. Myös erilaisilla foorumeilla käydään keskustelua ärsyttävistä uusista ilmaisuista. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kielen kuuluukin muuttua aikakausien kuluessa. Se on merkki kehittyvästä kielestä. Maailma muuttuu, miksi ei siis kielikin. En minäkään toki kaikista uudissanoista pidä, mutta eihän minun niitä itseäni ärsyttäviä sanoja tarvitse käyttää. Pääsääntöisesti kuitenkin pidän uusista sanoista ja monet niistä kuuluvatkin omassa puheessani, myös edellä mainittu tyyliin -ilmaisu.

Puhekielen muuttuminen on myös hyvin luonnollista. Kuulemme ja luemme paljon erikielisiä tekstejä ja useinhan nämä uudet kielen ilmiöt ovat lainoja muista kielistä. Kaveriporukoissa ja sosiaalisen median välityksellä pienen piirin sanonnat saattavat levitä laajaankin käyttöön. Välillä puhekieleen ilmestyneiden sanojen merkitys kuitenkin jää epäselväksi. Tässä apuna on Kielitoimiston sanakirja. Siihen valikoidaan vakiintuneessa käytössä olevat uudissanat ja se onkin oiva paikka tarkistaa sanojen merkitykset.

P.S Helsingin sanomien gallupin mukaan 57% vastanneista piti ”Tyyliin” -ilmaisua ihastuttavana.

 

EMMI MÄLKIÄ

Digitalisaatio – pelkkää teknologiaa vai parempaa viestintää, asiakaspalvelua, vuorovaikutusta?

Tiedätkö mitä digitalisaatio tarkoittaa?

Lähes päivittäin vilisee muodossa tai toisessa termi digitalisaatio. Milloin puhutaan digiloikasta tai älykkäistä ratkaisuista jne. Esimerkiksi tämän päivän Kauppalehdessä on ruodittu julkisen liikenteen digitalisointia. Termin alle mahtuu hyvin paljon ja tuntuu, että sen määritelmä myös elää koko ajan. Mielestäni hyvin osuva ja kansantajuinen selitys osui silmääni Netprofilen twiitissä, jossa Twitterissä käytäjänimellä @thetero on kirjoittanut postikorttiin näin: ”Digitalisaatio: Ihminen on keksinyt, että tietokoneella voi tehdä monenlaisia asioita. Kun sitten huomataan, että jonkun asian tekemiseen tai käyttämiseen tarvitsee oikeastaan vain tietokonetta, kännykkää tai muuta sähköistä vimpainta, niin sanotaan, että sen voi digitalisoida.”

Aiheen suhteen uteliaana kävin tekemässä DNA:n testin: Miten digitalisaatio tulee vaikuttamaan arkeesi. Ja lopputuloksen oli, yllätys yllätys, ”elämäsi tulee muuttumaan”. Jonkin verran oudoksuin testissä maalailtuja tulevaisuuden kuvia, että pian työmatkani taittuu robottiautolla julkisen liikenteen väylän varteen ja oikean väriset kengät ja huivi hakeutuvat kaapissa vieretysten. Mutta mistäpä sitä koskaan tietää, jos parin vuoden päästä kuitenkin huomaan jääkaappini tilanneen automaattisesti lisää maitoa viimeisen purkin tyhjennyttyä.

Kuvan lähde: http://visual.ly/reaching-50-million-users

Vaikka nuo kaikki tulevaisuuden skenaariot älykkäistä kodinkoneista ym. eivät aivan lähiaikoina toteutuisikaan, niin aivan varmaa on, että elämä ja työskentelytavat tulevat muuttumaan. Itse asiassa ne muuttuvat parhaillaan hurjaa vauhtia. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, tahti on kova. Jos 50 miljoonan käyttäjän saavuttamiseen meni Internetin läpimurron yhteydessä neljä vuotta, niin nykyään jotkin sovellukset saavuttavat vastaavan noin kuukaudessa. Ottaessamme noita digiloikkia meidän täytyy kuitenkin muistaa, että viedessämme asioita digitaaliseen maailmaan meidän tulisi tehdä se ajatellen ihmistä, jonka ongelmaan haemme ratkaisua. Digitalisaatio parhaimmillaan on uusien toimintatapojen kehittämistä, jotta voisimme viestiä paremmin, rakentaa yhteistyötä, olla vuorovaikutuksessa.

Me Puheopistossakin olemme tämän vuoden aikana ottaneet, jos nyt ei vielä loikkia, niin ainakin askeleita digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Olemme pitäneet webinaarin ja alkaneet suunnitella ensimmäistä verkkovalmennustamme. Näillä askelilla haluamme tuoda palvelumme saatavillesi ajasta ja paikasta riippumatta. Varmasti kesälomien jälkeen saat kuulla lisää, mitä kaikkea näiden kehitysprojektien parissa puuhailu on meille opettanut.

JOHANNA MARTIKAINEN