Viisi vinkkiä verkostoitumiseen

Osallistuin viime viikolla Nordic Business Forumiin, joka on yksi suurimmista business-seminaareista Euroopassa. Business-maailman huippupuhujien lisäksi yksi kantava teema NBF:ssa on verkostoituminen. Puheenvuorojen väliin on jätetty runsaasti aikaa verkostoitumiseen ja on mahdollisuus tavata tuhansittain potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Joskus kuitenkin saattaa tuntua vaikealta lähteä suunapäänä keskustelemaan ventovieraiden ihmisten kanssa. Kuinka siis ottaa kaikki hyöty irti verkostoitumismahdollisuudesta? Tässä viisi vinkkiä verkostoitumiseen:

1. Ole rohkea! Kainostelemalla et verkostoidu. Jutteleminen vieraille saattaa tuntua vaikealta, mutta sitä voi harjoitella. Kokeile ensin jossain tutussa ympäristössä, kuten harrastuspiirissä. Laajenna verkostoitumisharjoituksia pikkuhiljaa. Harjoitus tekee mestarin tässäkin.
   
2. Ole iloinen! Kun hymyilet, olet helposti lähestyttävä. Pelkästään jo iloisella ja avoimella asenteella pääset verkostoitumisessa pitkälle. Kun lähestyt muita hymyillen, otetaan sinut lämpimästi vastaan ja mukaan keskusteluun.
   
3. Ole kiinnostunut! Älä ole itse koko ajan äänessä. Muista myös kysyä, mitä toiselle osapuolelle kuuluu ja mitä hän voisi tarjota sinulle.
   
4. Ole näkyvillä! Se, että kuulut erilaisiin ryhmiin on koko ajan tärkeämpää. Yhä enemmän ja enemmän asiat etenevät erilaisten verkostojen ja suositusten kautta.
   
5. Ole kärsivällinen! Verkostoituminen vie aikaa eikä siinä edes kannata hakea nopeita tuloksia. Verkostoitumalla luot uusia kontakteja, jotka saattavat tuoda tulosta vasta pitkänkin ajan jälkeen. Älä lannistu, jos kaikki verkostoitumisyritykset eivät tuo tulosta lainkaan. Yksikään yritys ei kuitenkaan ole turha.

Työkaluja viestintään ja verkostoitumiseen saat myös Suomen Puheopiston seminaarissa Vuorovaikutuksella voimaa 26.11.2015. Tähtipuhujat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava tuovat asiantuntijanäkökulman. Työpajoissamme puolestaan pääset käytännössä kokeilemaan vuorovaikutuksen voimaa. Lisätietoja seminaarista osoitteessa puheopisto.fi/seminaari.

EMMI MÄLKIÄ

Millaisen ensivaikutelman kirjoitat itsestäsi?

Nykyään ensikosketuksemme uuteen ihmiseen tapahtuu yhä useammin sähköpostitse. Hyvää ensivaikutelmaa ei kuitenkaan meilissä rakenneta puhtailla hiuksilla ja ystävällisellä hymyllä kuten kasvokkain, vaan pelkästään tekstin keinoin.

Miten siis antaa hyvä ja luotettava ensivaikutelma itsestään ja organisaatiostaan?

Ihan ensimmäiseksi näemme uudesta sähköpostista sen otsikon, joten siihen kannattaa satsata. Kirjoitusvirhe otsikossa voi olla pelkkä inhimillinen erehdys, mutta sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset: viestiäsi ei edes avata, koska sen lähettäjä vaikuttaa epäluotettavalta. Lyöntivirhe voi vielä mennä kiireen piikkiin − mutta vaikeuttaa ymmärtämistä. Yhdyssanavirhe nakertaa uskottavuutta jo melko rajusti. (Vrt. Tarjous hinnalla Kreikkaan / Taroushinnalla Kreikkaan)

Jos vastaanottaja päättää avata meilisi, hän todennäköisesti luo ensin silmäyksen koko tekstiin. Tällöin tekstin huoliteltu ulkoasu toimii samalla tavalla kuin siistit vaatteet ensitapaamisessa. Tekstin huoliteltuun ulkoasuun kuuluu verkossa ensinnäkin tiiviys. Tiiliskiviteksti karkottaa lukijat. Jos et millään saa aikaan lyhyttä ja ytimekästä viestiä, älä kuitenkaan yritä elävöittää tekstiäsi erilaisilla fonteilla ja väreillä. Paras raikastus pitkälle tekstille on kappalejaon ja väliotsikoiden käyttäminen.

Seuraavaksi lukija siirtyykin jo varsinaisen tekstisi puoleen. Sanaton viestintämme vaikuttaa ensivaikutelman rakentumiseen tavatessamme kasvokkain. Koska tekstistä tämä taso puuttuu, se täytyy kielentää. Alkutervehdys, erityisesti puhuttelulla, toimii ikään kuin katsekontaktina. Kohteliaisuusfraasit taas korvaavat ystävällisen hymyn.

Kuten kasvokkaistapaamisessakin, hyvän ensivaikutelman avulla saat lukijasi ”kuulolle”. Se on aina lupaava lähtökohta vuorovaikutukselle.

HELI PERTTULA

Ole läsnä asiakkaallesi

Keskustelu kivijalkakauppojen ahdingosta on käynyt kuumana jo jonkin aikaa (ks. esim. täällä). 

Verkkokauppa on kuitenkin tullut jäädäkseen, ja perinteistä myymäläpalvelua tarjoavien liikkeiden täytyy luoda nahkansa. Erilaiset toimijat ovat heittäneet tyrskyissä kamppaileville kivijalkakaupoille pelastusrenkaita mm. hyödyntämällä uutta teknologiaa myymälöissä (ks. esim. täällä).

Me viestinnän asiantuntijat voimme puolestamme tarjota omaa pelastusrengastamme: Asiakkaan kohtaamiseen kasvokkain ei voi panostaa liikaa.

Kaikki eivät ole siirtyneet vain verkkokauppojen asiakkaiksi. On myös paljon heitä, jotka haluavat asioida myymälässä ja tehdä ostopäätöksensä kaikilla aisteillaan. Asiakaspalvelua tekevällä henkilöllä on suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, että asiakaskokemus on miellyttävä ja kaupat saadaan syntymään. Ja kun kokemus on oikein hyvä, siitä kerrotaan eteenpäin kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa (kuten esimerkiksi tässä blogissa).

Uskon, että kaiken kiireen keskellä asiakas osaa arvostaa myyjän aitoa läsnäoloa. Aito läsnäolo jää helposti sanahelinäksi. Jotta näin ei kävisi, otetaan avuksi neljä seuraavaa askelta:

1. Katso

Kaiken vuorovaikutuksen alku on ystävällinen katse. Kun sitä maustetaan hymyllä ja tervehdyksellä, toivotetaan asiakas tervetulleeksi myymälään.

2. Kysy

Kysymällä saadaan murrettua jää myyjän ja asiakkaan väliltä. Kysymyksellä heitetään pallo asiakkaalle ja kartoitetaan mahdollisia ostotarpeita.

3. Kuuntele

Aktiivisen ja herkän kuuntelun avulla myyjä poimii asiakkaan puheesta sellaisiakin tarpeita, joita asiakas ei edes itse ole oivaltanut. Hyvä kuuntelija luo ympärilleen läsnäolon tunnelmaa.

4. Keskity

Jotta kaikki edellä olevat kolme kohtaa toteutuisivat, täytyy myyjän malttaa keskittyä juuri tähän asiakkaaseen. Päivän muut kiireet pitää unohtaa ja keskustelu kollegan kanssa keskeyttää. Keskittyminen vuorovaikutukseen juuri tämän asiakkaan kanssa on tärkeintä juuri nyt.

Vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista. Niinpä kannustan myös asiakkaita toimimaan läsnäolevasti myyjiä kohtaan. Kehukaa saamaanne hyvää palvelua heti sitä saatuanne ja suoraan hänelle, joka on luonut teille mukavan ostokokemuksen. Kiitos hyvästä palvelusta -lause antaa taatusti tsemppiä myös seuraavaan asiakaskohtaamiseen.

PS. 

Me Suomen Puheopistossa voimme omalta osaltamme sparrata parempaan palveluun. Olemme rakentaneet kahden tunnin valmennuksen, jossa peilataan myymälätyön vuorovaikutushaasteita teatterilähtöisin mentelmin. Lisätietoa valmennuksesta saat Emmiltä.

SANNA FRANCK

Hymyillään kun tavataan!

Palasin vähän aikaa sitten lomalta Thaimaasta, jota kutsutaan joskus myös "hymyjen maaksi". Eikä se ole pelkkää mainospuhetta. Ihan tuiki tuntemattomat ihmiset hymyilivät iloisesti vastaan tullessa. Aasialaisessa kulttuurissa hymyllä saatetaan tosin myös peittää muita tunteita.

Tänne palatessa tuntui kuin ympärillä olevien ihmisten yleisilme olisi muuttunut astetta totisemmaksi. Täällä vastaantulijalle hymyilevää pidetään helposti vähän outona, jopa hulluna. Joten parasta pitää vain naama peruslukemilla, eikö vaan.
 
Poikkeuksia toki meilläkin on. Ehkä tämän hetken tunnetuin hymyilevä suomalainen on Alexander Stubb. Myönnettäköön, että Thaimaassa olosuhteet jatkuvalle hymyilemiselle ovat ehkä otollisemmat, kun aurinko paistaa ympäri vuoden, eikä räntäsateen kurjuuksista ole tietoakaan. Hymyily on silti mahdollista myös meille Pohjolan asukeille.  

Haastankin itseäni ja kaikkia muita hymyilemään useammin.

Mietitäänpä hetki hymyilyn hyötyjä. Sen lisäksi, että hymyllä voi ilmaista iloa ja muita positiivisia tunteita, se voi myös itsessään herättää niitä, eli voit tulla paremmalle mielelle pelkästään hymyilemällä. Joissain tutkimuksissa on jopa esitetty hymyilevien ihmisten elävän pidempään. (Lue lisää täältä.) Pystyt myös piristämään monen kanssaihmisen päivää. Hymy auttaa asiakastyössä, aiemmin tässä blogissa on kirjoitettu hymyn merkityksestä puhelimessa. Ja aivan varmasti työkaverisi ilahtuu, jos otat hänen ideansa vastaan lämpimästi hymyillen.

Somen aikakautena olemme jo tottuneita hymiöiden käyttäjiä, mutta ei silti unohdeta sitä alkuperäistä hymyä!

JOHANNA MARTIKAINEN