LinkedIn on nykyisin tärkeä
ammatillisen verkostoitumisen kanava. Jos et ole tyytyväinen verkostosi
laajuuteen tai laatuun, on sinun luonnollisesti oltava aktiivisempi yhteyksien
rakentamisessa ja verkostoitumispyyntöjen lähettämisessä.
Mutta sitä ennen kannattaa
miettiä hetki, miten varmistua siitä, että verkostoitumispyyntösi hyväksytään,
sillä sehän ei ole itsestään selvää. Ainakin itse olen mieluiten yhteydessä
ihmisiin, joille voin antaa tai jotka voivat antaa minulle jotain joko
ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehittymiseni kannalta. Oleellista on
keskinäinen vuorovaikutus.
Michael O´Donnell listaa kirjoituksessaan
Why I Won´t Accept Your LinkedIn Invitation syitä, miksi hän kieltäytyy kutsusta. Voin allekirjoittaa ne
kaikki. Kuten hänelläkin, tapanani on käydä katsomassa kutsun lähettäneen
profiilia, ja tämän perusteella teen sitten päätökseni kutsun hyväksymisestä
tai hylkäämisestä.
Jos siis haluat varmistua, että
kutsusi hyväksytään, muista seuraavat asiat:
- Tyylikäs kasvokuva
on useimmiten paras valinta yrityksen logon tai pilakuvan sijasta. Tarvitsemme
nimelle kasvot.
- Satsaa
profiiliisi. Epätarkka tai säästeliäs profiilikuvaus ei houkuttele.
Taustahistoria auttaa minua näkemään, kuka on kyseessä. Jos en tiedä, kuka pyytäjä
on, en voi tehdä mitään hänen puolestaan – eikä hän minun puolestani.
- Muut yhteydet ja
näiden suositukset vakuuttavat. Jos vasta aloittelet LinkedIn-uraasi, kannattaa
pyytää kavereikseen ja suosittajikseen henkilöitä, jotka todella tuntevat sinut
ja osaamisesi.
- Panosta kutsusi
kielelliseen muotoon silloin kun se on mahdollista. Itse toivon, että kutsussa
olisi englanninkielisen yleislauseen ”I´d like to add you to my professional
network on LinkedIn” sijasta joko suomeksi tai englanniksi hivenen
henkilökohtaisempi kutsu: ”Hei Marsa, emme tunne toisiamme, mutta ajattelin,
että meillä olisi jotain ammatillista annettavaa toisillemme. Arvostaisin kovasti liittymistäsi verkostooni.”
Tätä toivoisin käytettävän varsinkin silloin, kun henkilö on täysin
vieras tai olen tavannut hänet vain kerran ja sattumalta.
- Ole rehellinen. Joskus
voi törmätä siihenkin, että kutsun lähettänyt valehtelee tavanneensa kutsumansa
henkilön. Itselleni tätä ei ole tapahtunut. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, onko
ko. henkilö entinen kollega, luokkatoveri tms. Valheelle ei uutta
vuorovaikutussuhdetta kannata koskaan perustaa.
- Jos kutsusi liittyy
jonkin yrityksen tai tuotteen markkinointiin, voi hyväksyntä jäädä saamatta.
Verkostossa jo oleville voi toki joskus lähettää kutsun mielenkiintoiseen
tapahtumaan, mutta varsinainen markkinatori se ei ole.
Lopuksi O´Donnell neuvoo olemaan
aito ja läsnä sekä muistamaan, että yksi hyvä yhteys on parempi kuin sata umpimähkäistä. Tätä neuvoa voin vuorovaikutuskouluttajana
suosittaa.
MARSA BÄCK