Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 1: PALAUTETAIDOT

Suomalaisesta työyhteisöistä sanotaan usein, että palautteenantokulttuuri on melko vähäistä. Palautteen antaminen työyhteisössä on kuitenkin tärkeää. Palaute on merkki, että ihmisen työ huomataan ja työpanos on merkityksellistä. Palaute edistää halua kehittyä ja oppia lisää. Toimiva palautekulttuuri työyhteisössä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, työn imua ja motivaatiota.

Palautteen antaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa ja palautekeskusteluihin kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty.

Myönteistä palautetta antaessasi:

•        Anna palaute kasvokkain mahdollisimman nopeasti
•        Myönteisen palaute kannattaa antaa julkisesti
•        Kerro, mistä annat palautetta ja miksi
•        Ole aito ja hymyile
•        Suhteuta palaute tekoon, mutta vältä superlatiiveja
•        Muotoile palautteesi vastaanottajalle sopivaksi

Myönteistä palautetta on toki helpompi antaa ja vastaanottaa, mutta myös korjaava palaute on tärkeää. Kun korjaava palaute annetaan oikein ja rohkaisevasti, motivoituu vastaanottaja korjaamaan virheen ja oppimaan siitä. Näin korjaavalla palautteella on positiivinen tavoite.

Korjaavaa palautetta antaessasi:

•        Esitä palaute kahden kesken sille, jolle se kuuluu
•        Anna palaute heti kuin mahdollista
•        Anna palautetta vain yhdestä asiasta kerralla
•        Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta
•        Vältä ironiaa ja sarkasmia
•        Vältä sanoja ”aina” ja ”ei koskaan”
•        Muista myös kiittää

Palautteen vastaanottaminen saattaa myös tuntua vaikealta. Oman työn tuloksista voi olla vaikea ottaa vastaan kiitosta tai kritiikkiä.

Muista palautteen vastaanottajana:

•       Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/toimintaasi
•       Älä hyökkää, jos saat korjaavaa palautetta
•       Ota korjaava palaute mahdollisuutena korjata virhe ja oppia
•       Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä
•       Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä
•       Kiitä saamastasi palautteesta

Toistuva palautteen antaminen tekee siitä hyvän tavan ja rutiinin, jolloin palaute on osa työyhteisön toimintamallia. On myös sanottu, että palaute on kuin sementtiä. Se avulla rakennetaan työyhteisöön turvallista ilmapiiriä.

EMMI MÄLKIÄ

Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!

Jokainen urheilija ja urheilujoukkue tietää, kuinka tärkeää yleisöltä saatava kannustus on. Suomen monituhatpäiset fanilaumat on nähty niin koripallon kuin lentopallonkin MM-kisoissa Bilbaossa ja Katowicessa. Huudot ja taputukset ovat nostaneet varmasti pallojengien hypyt ja heitot vielä piirun verran pidemmiksi.

Kannustaminen on tärkeää myös jokapäiväisessä työelämässä. Jokainen meistä tietää, kuinka hyvältä tuntuu kuulla positiivisia sanoja ja kannustusta, kun kamppailee hankalan työtehtävän kanssa. Muiden usko onnistumiseesi vahvistaa omaa uskoasi. Pian huomaatkin keksineesi ratkaisun ongelmaan, jonka parissa olit jo pidempään työskennellyt. Kannustaminen osoittaa, että ponnistelusi huomioidaan ja niitä arvostetaan.

Kannustaminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään kehuja hyvästä toiminnasta. Kannustaminen on erityisen tärkeää silloin, kun kaikki ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Epäonnistumisia tulee kaikille silloin tällöin, mutta myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä niistä opitaan, ja seuraavalla kerralla homma hoituu jo paljon paremmin.

Kannustaminen ei ole vaikeaa, vaikka saattaakin vaatia harjoittelua. Kannustusta voi ilmaista rohkaisevilla ja positiivisilla sanoilla, ilmeillä ja eleillä. Joskus pelkkä hyväksyvä katse riittää kertomaan, että tiedät kollegan ponnistelevan onnistumisen eteen. Mieti, mitä itse haluaisit kuulla silloin, kun kaipaat kannustusta. Se auttaa löytämään ne oikeat kannustussanat ja -teot.

Kannustaminen kannatta, sillä se vaikuttaa koko työyhteisöön. Siitä saa voimaa niin kannustaja kuin kannustettavakin. Se parantaa ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Hyvä myös kiertää. Kun itse on saanut kannustusta, sitä on helppo antaa muillekin. Kannustava työyhteisö on innostava, jolloin työtkin sujuvat. Kannustava työyhteisö yksinkertaisesti voi paremmin!

EMMI KIVISTÖ

Tarvitseeko asiantuntija johtamista?

Yleinen ongelma johtamisviestinnän valmennuksessa on johtamisen moninaisuus. Eri ihmisille johtaminen merkitsee hyvin erilaisia asioita. Enää eivät riitä käsitteet leadership ja management, vaan nyt mietitään syvällisemmin omaa johtajuutta ja siihen liittyviä vaatimuksia.

Moni johtaja on huomannut riittämättömyytensä asiantuntijuuden johtamisessa. Useat ovatkin jo valmiita heittämään koko sanan romukoppaan.

Toisaalta jo 80-luvulla tutuksi tullut käsite itsensä johtaminen on noussut jälleen keskusteluun ja johtamisvalmennuksiin. Asiantuntijoilta voimmekin odottaa itsensä johtamista. Entä kuinka sitten johtaa näitä itsensä johtajia? Tarvitsevatko he johtajaa tai johtamista?

Tässä kohtaa on syytä pysähtyä tutkiskelemaan itseänsä johtajana ja oman tiiminsä toimintaa seuraavista näkökulmista:

• Kuinka avoin ilmapiiri meillä vallitsee?
• Mitkä ovat itse kunkin vahvuudet?
• Miten voimme auttaa toisiamme löytämään oman osaamisemme  – saada imua koko työyhteisöön ja flow-elämyksiä jokaiseen päivään?

Näiden pohdintojen kautta löydämme ehkä oikeat tavat johtaa tai kannustaa toinen toistamme hyviin suorituksiin.

MARSA BÄCK