Äänenkäyttö osa 1: Mitä sinun tulisi tietää äänestä?

Ääni on jokaisen yksilön persoonallinen ominaisuus, joka on kuin sormenjälki. Äänen avulla tunnistamme tuttuja mediapersoonia ja jo lapsesta asti vanhempamme. Ääni on meille kuitenkin niin itsestään selvä asia, ettemme huomioi sitä, ennen kuin siinä kuuluu jotain poikkeavaa. Viestimme äänellä kuitenkin päivittäin ja monesti jääkin huomioitta, kuinka monet asiat vaikuttavat ääneen ja miten äänellä vaikutetaan vuorovaikutustilanteissa.  

Äänenkäytön teemasarjassa kerromme tietoa äänestä ja syvennymme äänen välittämiin mielikuviin ja äänenkäyttöä tukeviin kehitystapoihin.

Mitä on ääni ja miten se syntyy?

Ääni on ilman edestakaista värähtelyä ns. ilmapulsseja, jotka syntyvät äänihuulilihasten värähdellessä. Ääniraon läpi virtaava keuhkoilma kulkeutuu ääntöväylään ja heijastuu sekä resonoituu yksilön fysikaalisesti ominaisissa rakenteissa. Ääni myös muokkautuu sanallisen sisällön (artikulaation) mukaan. Voit tuntea äänihuulivärähtelyn tuottamalla pitkää a -vokaalia ja samalla laittamalla käden hellästi kurkulle.

Äänen ergonomia

Äänen ergonomiaan eli äänen oikeaoppiseen tuottoon vaikuttavat monet ympäristön ja kehon asiat. Kurkunpään ja suuontelon kostutus vedellä tai vesihöyryllä tehostaa äänentuottoa ja vähentää liman eritystä. Puhetyöläisten pitäisikin välttää limakalvoja kuivattavia aineita kuten, teetä ja kahvia sekä limaa erittävää suklaata ja maitotuotteita. Jätä myös jääpalat ja liian kylmät juomat pois ja suosi raikasta huoneenlämpöistä vettä!

Paras äänentuotto tapahtuu ryhdikkäästi seisten, kaula pitkänä, hartiat alhaalla ja takana. Huono ryhti painaa elimistön rakenteita kasaan, jolloin dynaaminen lihastyöskentely ei saa tukea ja ääni ei pääse kulkemaan vaivatta puhumisen aikana. Erilaiset yläkropan aktivointiharjoitukset ja venytykset auttavat pitämään ryhdin hyvänä ja rentouttamaan lihakset, jotka tukevat puheentuottoa. Muista myös, jos olet jatkuvasti puhelimella ja katsot pää alaspäin ruutua, että tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä kurkunpään rakenteisiin ja altistaa tutkitusti ääniongelmille. Vie siis mieluummin puhelin lähemmäs päätä kuin pää lähemmäs puhelinta.  

Ääntä kannattaa siis tarkkailla ja huoltaa päivittäin.

NANNA VIIKINKOSKI

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttajamme ovat tärkeä osa Suomen Puheopistoa, siksi olemme päättäneet kertoa heistä enemmän. Ensimmäisenä esittelemme puheterapeutti Kirsi Lipastin. Hän on myös filosofian maisteri sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymä terveydenhuollon asiantuntija. Hänellä on kokemusta äänenkäytön kouluttamisesta vuodesta 1995 lähtien.

Äänenkäytön asiantuntija Kirsi Lipasti

Kirsi kiinnostui ihmisäänestä ja äänen käyttötavoista, koska ääni on merkityksellinen osa vuorovaikutusta ja viestintää. Ääni kuvastaa ihmisen ainutlaatuisuutta, sillä kenelläkään toisella ei ole samanlaista. Tämä persoonallinen ilmaisukanava onkin Kirsin loputtoman kiinnostuksen kohde. Hänen mielestään työ äänikouluttajana on innostavaa, koska harjoituksien avulla voidaan vahvistaa äänen kestävyyttä ja ilmaisuvoimaa.

Kouluttaessa Kirsi keskustelee mielellään osallistujien kanssa ja elävöittää jakamaansa tietoa havainnollistavilla esimerkeillä. Hän pyrkii tekemään valmennuksesta mahdollisimman henkilökohtaisen kokemuksen ryhmän kokoon katsomatta. Jotta koulutuksesta ei tulisi liian raskas, Kirsi vuorottelee harjoituksia ja tietoiskuja. Hänen tavoitteenaan on paitsi lisätä osallistujien tietämystä ja keinoja äänenkäytön hallinnasta, myös tarjota miellyttävä ja virkistävä valmennuskokemus.

Kirsin mielestä kouluttamisessa on tärkeää herättää mielenkiintoa ja tehdä sisällöstä mahdollisimman hyödyllistä ajatellen osallistujan ääntä. Koulutustilanteessa oleellista on myös rento ja myönteinen tunnelma.

Kirsin motto on: “Ääni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”

ELLA KAJASTE