Porinalla parempaa äänenkäyttöä

Muistuuko mieleen aika, kun lapsena puhallettiin pillin avulla kuplia lasiin? Intoa täynnä yritettiin saada porina aina niin suureksi, että vesi roiskuisi lasin yli. Kuinka olisinkaan tiennyt, että kymmeniä vuosia myöhemmin vastaani tulisi taas aika puhallella kuplia vesilasiin?

Puhe- ja äänityössä kannattaa kiinnittää huomiota eri tuntemuksiin kurkunpäässä. Kurkun kuivuminen, palan tunne ja rykiminen ovat monille tuttuja oireita päivän aikana. Vesipiippu on hyvä tapa kostuttaa äänihuulia, kun taas resonaattori putki auttaa harjoittamaan äänen tuottoa tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. 

Resonaattoriputki on aikuisilla ihmisillä noin 26-28cm mittainen lasiputki, jonka läpimitta on n. 9mm. Putki on aina hyvä mitata käyttäjäkohtaisesti optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Mittaus tapahtuu tarkkailemalla puhujan puhetta ja ulkoisia piirteitä. Hyvänä apuna on lauluäänen määritys: naisilla sopraano, mezzosopraano ja altto; miehillä tenori, baritoni ja basso.

Resonaattoriputki auttaa luomaan ääntöväylään vastuksen, mikä johtaa ääntöväylän kaventumiseen sekä äänihuulten lisääntyvään kontaktiin. Mitä suuremman vastuksen tuottaa esimerkiksi veden avulla, sen voimakkaampaa äänihuulten kaventuminen on. Resonaattoriputken kehitti Helsingin yliopiston fonetiikan professori Antti Sovijärvi. Keksinnän tarkoituksena oli auttaa äänen soinnin parantamista erilaisilla harjoituksilla, jotka ns. hieroivat äänihuulia.

Resonaattoriputkeen äännetään toinen pää napakasti kiinni huulten välissä ja toinen pää joko veden pinnalla tai upotettuna vesiastiaan 1 cm veden pinnan alle. Putkella tehdään ns. pinta- ja syväporinaa. Veteen äännettäessä ääntöväylän ilmavirtausvastus luonnollisesti kasvaa enemmän kuin äännettäessä putken läpi veden pintaan. Veden kuplinta tuottaa ilmanpaineen rytmistä vaihtelua ääntöväylään. 

Monille herää varmasti oivallus kokeilla kikkaa muovipillillä kuten lapsena, mutta tämä voi tuottaa pettymyksen. Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että muovipillin pehmeä rakenne ei luo samanlaista vastusta kuin lasiputki. Muovipilli täytyisi olla jopa 10cm pinnan alapuolella luodakseen pienen vastuksen, mikä ei ole tarpeeksi luomaan ahtaumaa ja optimaalista kontaktia äänihuulten välillä. Lasiputken ja huulten oikea kontakti, ilmanpaineen muutokset ohjatuilla ääniharjoituksilla, auttavat puhujaa tuottamaan tehokkaamman ja taloudellisimman äänenkäytön pienemmällä äänihuulten rasituksella.

Ohjausta harjoitteluun saa Helsingin yliopistollisen sairaalan Foniatrian poliklinikalta, yksityisiltä puheterapeuteilta tai Suomen Puheopistosta.

NANNA VIIKINKOSKI

Raakkuu kuin varis – honottaa kuin hanhi

Julkisessa viestinnässä on ilahduttavasti lisääntynyt eri näkemysten esille tuominen niin haastatteluissa kuin keskusteluissa. Moni saattaa tarkkaan miettiä, millaisin sanankääntein asiansa esittää. Miksi kuitenkin niin asiantuntijat kuin harrastelijatkin käyttävät samalla ääntään kovin kummallisella tavalla?

Äänenkäyttöön on pesiytynyt epämiellyttävä narina. Yllättävän usein kuulee myös honotusta. Kevyen musiikin laulajat kilpailevat äänensä erikoisuudella: on muka tärkeää ”löytää oma saundi”. Saundin kustannuksella ollaan jopa valmiit luopumaan koko iän kestävästä kauniisti soivasta äänestä.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää. Ääneen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Aina hyvä ääni on kuitenkin luonteva ja tasapainoinen. Parhaimmillaan se hivelee kuulijan korvaa. Hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt asiantuntija. Ainakin jokainen voi välttää epämiellyttäviä äänenkäytön maneereja, jotka pahimmillaan syövät sanoman uskottavuutta.

Maanantaina 16.4. vietetään Maailman äänipäivää (World Voice Day). Äänipäivän kynnyksellä on hyvä muistaa äänen merkitys. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline. Nykyisin sen merkitys korostuu verkon tarjotessa erilaisia esittämisen mahdollisuuksia niin ammattilaisille kuin harrastelijoille. Se on oleellinen osa persoonaamme ja siitä muodostuvaa mielikuvaa. Miksi siis raakkuisimme naristen, kun voimme helliä kuulijamme korvia luontevalla ja soivalla äänellä? 

Suomen Puheopisto julkistaa Vuoden äänen 2018 maanantaina 16.4. ja julkaisee myös kriteerit ja perustelut valinnalle.

MARSA BÄCK                                                                                               marsa.baeck@puheopisto.fi