Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai
kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi
viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt
ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.
Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on
itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat
kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö
luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä
tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella
epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.
Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat
myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme.
Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme
eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta
viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin
viestijäkuva vähitellen vahvistuu.
Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja
opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja
-taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä
oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa
tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle
sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.
Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin
vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva
viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri
tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden
kulkuun haluamallaan tavalla.
EMMI MÄLKIÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti