18.12.2014

Onko yleisösi alasti?


Esiintymistaitojen valmennuksissa osallistujat viittaavat usein legendaariseen vinkkiin esiintymisjännityksen helpottamiseksi: Kuvittele yleisösi alasti. Esiintymisvalmentajana en ole ollenkaan vakuuttunut vinkin toimivuudesta. Haluan kuitenkin tässä ja nyt antaa klassikkovinkille mahdollisuuden, ja yritän ymmärtää, miksi ihmeessä yleisö pitäisi kuvitella alastomana?

Jäljitän vinkin taustalta kaksi hyvää tarkoittavaa ajatusta. Ensinnäkin yleisön ilkosilleen kuvitteleminen voi ravistella vääristynyttä suhtautumista uhkaavalta tuntuvaan kuulijakuntaan. Alastomana ihminen on suojaton ja vähemmän pelottava. (Tosin minusta juurikin alaston ihmismassa tuntuu hyvin uhkaavalta.) Kuitenkin esiintyjä, joka riisuu yleisönsä mielessään, helposti myös halveksii kuulijoitaan. Ja tällainen asenne ei taas kanna kovin pitkälle.

Hyvä esiintyjä suhtautuu yleisöönsä arvostavasti mutta realistisesti. Yleisö on useimmiten kiinnostunut esiintyjän asiasta – ei paikalla arvostellakseen puhujaa ihmisenä. Myös heille on siis edullista, että esiintyjä onnistuu. Kuulijat suhtautuvatkin esiintyjään pääsääntöisesti myönteisesti.

Toinen hyvä tarkoitus vinkin taustalla liittyy mielikuvien voimaan. Alastoman yleisön kuvitteleminen vaatii mielikuvitusta ja vahvaa mielenhallintaa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös mielikuvaharjoittelussa, josta moni jännittäjä on saanut apua. Apua on lähinnä saatu myönteisistä mielikuvaharjoitteista, joissa esiintyjä esimerkiksi siirtää miellyttävien tilanteiden tunnetiloja esiintymistilanteeseen tai rentoutuu etukäteen kuvittelemalla, kuinka esitys sujuu kaikin puolin hyvin.

Mielikuvaharjoitukset ovat monelle esiintymisjännityksen hallintaan hyvä apu, mutta niiden aika on ennen esiintymistä. Esiintyessä ei kannata enää kuvitella nakuja kuulijoita tai mitään muutakaan, vaan tarkoitus on olla läsnä: Katsoa ystävällisiä ja kiinnostuneita kasvoja silmiin. Antaa katseen kiertää. Keskittyä asiaan ja yleisöön.


PS. Voit lukea lisää vinkkejä esiintymisjännityksen hallintaan lataamalla oppaan kotisivuiltamme. Opas ei sisällä vinkkiä ”Kuvittele yleisösi alasti”.

PAULIINA PERTTULI
Twitter: pperttuli

25.11.2014

Näin LinkedIn-kutsusi hyväksytään

LinkedIn on nykyisin tärkeä ammatillisen verkostoitumisen kanava. Jos et ole tyytyväinen verkostosi laajuuteen tai laatuun, on sinun luonnollisesti oltava aktiivisempi yhteyksien rakentamisessa ja verkostoitumispyyntöjen lähettämisessä.

Mutta sitä ennen kannattaa miettiä hetki, miten varmistua siitä, että verkostoitumispyyntösi hyväksytään, sillä sehän ei ole itsestään selvää. Ainakin itse olen mieluiten yhteydessä ihmisiin, joille voin antaa tai jotka voivat antaa minulle jotain joko ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehittymiseni kannalta. Oleellista on keskinäinen vuorovaikutus.

Michael O´Donnell listaa kirjoituksessaan Why I Won´t Accept Your LinkedIn Invitation syitä, miksi hän kieltäytyy kutsusta. Voin allekirjoittaa ne kaikki. Kuten hänelläkin, tapanani on käydä katsomassa kutsun lähettäneen profiilia, ja tämän perusteella teen sitten päätökseni kutsun hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Jos siis haluat varmistua, että kutsusi hyväksytään, muista seuraavat asiat:
  1. Tyylikäs kasvokuva on useimmiten paras valinta yrityksen logon tai pilakuvan sijasta. Tarvitsemme nimelle kasvot.
  2. Satsaa profiiliisi. Epätarkka tai säästeliäs profiilikuvaus ei houkuttele. Taustahistoria auttaa minua näkemään, kuka on kyseessä. Jos en tiedä, kuka pyytäjä on, en voi tehdä mitään hänen puolestaan – eikä hän minun puolestani.
  3. Muut yhteydet ja näiden suositukset vakuuttavat. Jos vasta aloittelet LinkedIn-uraasi, kannattaa pyytää kavereikseen ja suosittajikseen henkilöitä, jotka todella tuntevat sinut ja osaamisesi.
  4. Panosta kutsusi kielelliseen muotoon silloin kun se on mahdollista. Itse toivon, että kutsussa olisi englanninkielisen yleislauseen ”I´d like to add you to my professional network on LinkedIn” sijasta joko suomeksi tai englanniksi hivenen henkilökohtaisempi kutsu: ”Hei Marsa, emme tunne toisiamme, mutta ajattelin, että meillä olisi jotain ammatillista annettavaa toisillemme. Arvostaisin kovasti liittymistäsi verkostooni.” Tätä toivoisin käytettävän varsinkin silloin, kun henkilö on täysin vieras tai olen tavannut hänet vain kerran ja sattumalta.
  5. Ole rehellinen. Joskus voi törmätä siihenkin, että kutsun lähettänyt valehtelee tavanneensa kutsumansa henkilön. Itselleni tätä ei ole tapahtunut. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, onko ko. henkilö entinen kollega, luokkatoveri tms. Valheelle ei uutta vuorovaikutussuhdetta kannata koskaan perustaa.
  6. Jos kutsusi liittyy jonkin yrityksen tai tuotteen markkinointiin, voi hyväksyntä jäädä saamatta. Verkostossa jo oleville voi toki joskus lähettää kutsun mielenkiintoiseen tapahtumaan, mutta varsinainen markkinatori se ei ole.
Lopuksi O´Donnell neuvoo olemaan aito ja läsnä sekä muistamaan, että yksi hyvä yhteys on parempi kuin sata umpimähkäistä.  Tätä neuvoa voin vuorovaikutuskouluttajana suosittaa.

MARSA BÄCK

31.10.2014

Väliviivojen lyhyt oppimäärä


Kirjallisen viestinnän koulutuksissa osallistujien kysymykset koskevat melkein poikkeuksestta oikeinkirjoitusta. Lähes kaikissa Suomen työyhteisöissä pähkäilläänkin päivittäin, missä se pilkun oikea paikka on ja kirjoitetaanko nämä sanat yhteen vai erikseen.

Yhtä asiaa ei kuitenkaan juuri kukaan kysy, vaikka juuri siinä tehdään eniten virheitä. Väitänkin, että harvassa ovat ne ihmiset, jotka osaavat käyttää oikein yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa.

Kysymys on siis lyhyestä viivasta (= yhdysmerkki eli - ) ja pidemmästä viivasta (= ajatusviiva eli –). Ajatusviivan saat aikaiseksi joko etsimällä sen symboli- ja merkkivalikosta tai näppäinten avulla (Ctrl + miinusmerkki).

Yhdysmerkkiä käytetään
  • yhdyssanoissa: perhe-eläke-etu, Finlandia-talo, 50-vuotias
  • sanaliitoissa: avaimet käteen -periaate, New Yorkin -matka, Giga DS 789 -merkkinen.
Huomaa, että sanaliittojen kohdalla Word muuttaa yhdysmerkin automaattisesti ajatusviivaksi. Joudut siis palaamaan takaisin ja korjaamaan sen yhdysmerkiksi.
  
Ajatusviivaa puolestaan käytetään kielenoppaiden mukaan ”osoittamassa rajapaikkoja” eli käytännössä lähes aina, kun viivan molemmin puolin on kaksi numeroilmausta.
  • 5–10 €, sivut 23–28 
  • vuosina 2012–2014, 1.10.–31.10.2014
Keskeistä väliviivojen merkitsemisessä on välilyönti, eli tuleeko sitä vai ei. Yllä esitettyihin numeroilmauksiin kummallekaan puolelle viivaa ei tule välilyöntiä. Mutta esimerkiksi puun pituus voi olla 50 cm – 3 m. Eli jos joudut merkitsemään mittayksikön jo ensimmäisen numeron jälkeen, lisää myös välilyönnit.

Ja jotta tästä nyt saadaan oikein hyvä soppa, seuraavissa tapauksissa käytetään sekä ajatusviivaa että yhdysmerkkiä:
  • Suomi–Ruotsi-ottelu 
  • 5–6-vuotiaat 

Lopuksi muistutan, että yhdysmerkin ja ajatusviivan käytön hallitseminen ei tee lukijaasi ymmärryksestä autuaaksi. Siksi lupaankin, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen oikeinkirjoitusvinkki tässä blogissa.

HELI PERTTULA

17.10.2014

Speed-markkinointia

Olin taannoin mukana Management Eventsin järjestämässä, kokoustilojen varaajille suunnatussa Idea Garden -tapahtumassa. Perusidea on monesta markkinointitilaisuudesta tuttu: palveluntarjoajat ovat saman katon alla esittelemässä tilojaan, ja ostajat tulevat paikalle tutustumaan tarjontaan. Tällä kertaa toteutustapa olikin vain hieman tavallisuudesta poikkeava. Mitään erillisiä ständeja tai esittelypisteitä ei ollut. Koko päivän ohjelma perustui etukäteen sovittuihin henkilökohtaisiin tapaamisiin eri tilojen edustajien kanssa.

Salin täyttivät tapaamisia varten järjestetyt tuoli- ja pöytäryhmät. Tilassa ei ollutkaan niiden lisäksi kuin pari korkeaa pöytää, joiden luona seisoskelimme tapaamisvuoroa odottelemassa. Tilaisuuden organisoijat ohjailivat meidät oikeisiin tapaamispisteisiin ja kellottivat 11 minuutin tapaamiset sekunnin tarkkuudella. Tuo aika kului nopeasti, mutta silti siinä ehti selvitä, halutaanko keskusteluja jatkaa myöhemmin.

Osan näistä palvelujensa markkinoijista olisi kannattanut etukäteen pohtia, miten esittää se oma asia tiiviisti. Vinkkejä tähän on annettu blogissammekin, esimerkiksi Emmi Kivistön teksti Pitchauksella viesti perille ja Pauliina Perttulin Hyvästi itsekäs hissipuhe.

Tällaiset uudentyyppiset tavat tehdä markkinointia kertovat siitä, että messujen perinteiseen massatarjontaan aletaan ainakin yritysmyynnin puolella vähän kyllästyä. Silti aidot kohtaamiset eivät ole menettäneet merkitystään. Kun vietämme erilaisten sähköisten viestimien äärellä yhä suuremman osan työpäiväämme, on virkistävää olla hetki kasvokkain ja keskittyä siihen, mikä toisen viesti on. 

Tällaisessa speed-markkinoinnissa vaarana on sellainen tehokkuusajattelu, jossa tehokkuus tarkoittaa aina nopeutta. Ajankäyttö saa toki olla tehokasta ja tapaamiset lyhyitäkin kunhan ei unohdeta tapaamisen tarkoitusta. Ja sitä vuorovaikutusta.

JOHANNA MARTIKAINEN

22.9.2014

Työyhteisö tarvitsee vuorovaikutusarkkitehtia


Viime aikoina on keskusteltu siitä, miten työelämä tulevaisuudessa muuttuu: mitä ammatteja ei enää ole ja mitkä taas ovat uusia tulokkaita.  Olisiko yksi tulevaisuuden ammateista vuorovaikutusarkkitehti? Tätä ehdotti tulevaisuuden tutkija Kirsi Juva Puheviestinnän päivillä (5.9.14) Jyväskylässä.

Juvan mukaan tulevaisuuden työntekijät tuottavat ja jakavat itse omaa mediaansa. Työpaikoista saattaa tulla kommentointikeskuksia ja yksilöiden esiintymisareenoita, joissa kuitenkin aito kohtaaminen on jäämässä näennäistasolle. Siispä tarvitaan vuorovaikutusarkkitehtia. Työpaikkailmoitus voisi näyttää vaikkapa tältä:

Haemme innovatiiviseen joukkoomme vuorovaikutusarkkitehtia. Työyhteisömme koostuu teknologisesti taitavista, esiintymiskykyisistä, luovista ja tuottavista ammattilaisista. Silti kaikki ei ole työyhteisössämme kunnossa, sillä emme todella kohtaa toisiamme.
Odotamme sinulta seuraavaa:
  • Rakennat työyhteisöömme arkipäivän palautekulttuurin virtuaalisen peukunnoston tilalle.
  • Opetat silmiin katsomista ja kuuntelua ilman samanaikaista teknisten laitteiden vilkuilua.
  • Luot meille palaverikulttuurin, jossa keskustellaan yhdestä asiasta kerrallaan, eikä jokainen puheenvuoro ole vain oman, maailman parhaan idean esittelyä.
  • Osoitat meille, että etätyön vastapainoksi on välillä hyvä kohdata työkaveri myös kasvokkain.
  • Mallinnat meille vuorovaikutusta, jossa asian lisäksi puhutaan välillä myös niitä näitä.
  • Vakuutat meidät siitä, että välillä saa olla off-line-tilassa.
Tartu tilaisuuteen, Sinä vuorovaikutuksen ammattilainen! 

Hmm. Ehkäpä vuorovaikutusarkkitehti ei olekaan tulevaisuuden ammatti. Se on ammatti, jonka pitäisi olla olemassa jo nyt!

(Lisää viestintäteknologiasta ja sosiaalisista taidoista kuulet Yle Puheesta. Ohjelmassa toimittaja Hanna Kinnunen haastattelee puheviestinnän professori Maarit Valoa aiheesta Viestintäteknologia ja sosiaaliset taidot: kumpi kehittää kumpaa?)

SANNA FRANCK