Väliviivojen lyhyt oppimäärä

Kirjallisen viestinnän koulutuksissa osallistujien kysymykset koskevat melkein poikkeuksestta oikeinkirjoitusta. Lähes kaikissa Suomen työyhteisöissä pähkäilläänkin päivittäin, missä se pilkun oikea paikka on ja kirjoitetaanko nämä sanat yhteen vai erikseen.

Yhtä asiaa ei kuitenkaan juuri kukaan kysy, vaikka juuri siinä tehdään eniten virheitä. Väitänkin, että harvassa ovat ne ihmiset, jotka osaavat käyttää oikein yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa.

Kysymys on siis lyhyestä viivasta (= yhdysmerkki eli - ) ja pidemmästä viivasta (= ajatusviiva eli –). Ajatusviivan saat aikaiseksi joko etsimällä sen symboli- ja merkkivalikosta tai näppäinten avulla (Ctrl + miinusmerkki).

Yhdysmerkkiä käytetään

• yhdyssanoissa: perhe-eläke-etu, Finlandia-talo, 50-vuotias
• sanaliitoissa: avaimet käteen -periaate, New Yorkin -matka, Giga DS 789 -merkkinen.

Huomaa, että sanaliittojen kohdalla Word muuttaa yhdysmerkin automaattisesti ajatusviivaksi. Joudut siis palaamaan takaisin ja korjaamaan sen yhdysmerkiksi.
  
Ajatusviivaa puolestaan käytetään kielenoppaiden mukaan ”osoittamassa rajapaikkoja” eli käytännössä lähes aina, kun viivan molemmin puolin on kaksi numeroilmausta.

• 5–10 €, sivut 23–28 
• vuosina 2012–2014, 1.10.–31.10.2014

Keskeistä väliviivojen merkitsemisessä on välilyönti, eli tuleeko sitä vai ei. Yllä esitettyihin numeroilmauksiin kummallekaan puolelle viivaa ei tule välilyöntiä. Mutta esimerkiksi puun pituus voi olla 50 cm – 3 m. Eli jos joudut merkitsemään mittayksikön jo ensimmäisen numeron jälkeen, lisää myös välilyönnit.

Ja jotta tästä nyt saadaan oikein hyvä soppa, seuraavissa tapauksissa käytetään sekä ajatusviivaa että yhdysmerkkiä:

• Suomi–Ruotsi-ottelu 
• 5–6-vuotiaat 

Lopuksi muistutan, että yhdysmerkin ja ajatusviivan käytön hallitseminen ei tee lukijaasi ymmärryksestä autuaaksi. Siksi lupaankin, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen oikeinkirjoitusvinkki tässä blogissa.

HELI PERTTULA