Speed-markkinointia

Olin taannoin mukana Management Eventsin järjestämässä, kokoustilojen varaajille suunnatussa Idea Garden -tapahtumassa. Perusidea on monesta markkinointitilaisuudesta tuttu: palveluntarjoajat ovat saman katon alla esittelemässä tilojaan, ja ostajat tulevat paikalle tutustumaan tarjontaan. Tällä kertaa toteutustapa olikin vain hieman tavallisuudesta poikkeava. Mitään erillisiä ständeja tai esittelypisteitä ei ollut. Koko päivän ohjelma perustui etukäteen sovittuihin henkilökohtaisiin tapaamisiin eri tilojen edustajien kanssa.

Salin täyttivät tapaamisia varten järjestetyt tuoli- ja pöytäryhmät. Tilassa ei ollutkaan niiden lisäksi kuin pari korkeaa pöytää, joiden luona seisoskelimme tapaamisvuoroa odottelemassa. Tilaisuuden organisoijat ohjailivat meidät oikeisiin tapaamispisteisiin ja kellottivat 11 minuutin tapaamiset sekunnin tarkkuudella. Tuo aika kului nopeasti, mutta silti siinä ehti selvitä, halutaanko keskusteluja jatkaa myöhemmin.

Osan näistä palvelujensa markkinoijista olisi kannattanut etukäteen pohtia, miten esittää se oma asia tiiviisti. Vinkkejä tähän on annettu blogissammekin, esimerkiksi Emmi Kivistön teksti Pitchauksella viesti perille ja Pauliina Perttulin Hyvästi itsekäs hissipuhe.

Tällaiset uudentyyppiset tavat tehdä markkinointia kertovat siitä, että messujen perinteiseen massatarjontaan aletaan ainakin yritysmyynnin puolella vähän kyllästyä. Silti aidot kohtaamiset eivät ole menettäneet merkitystään. Kun vietämme erilaisten sähköisten viestimien äärellä yhä suuremman osan työpäiväämme, on virkistävää olla hetki kasvokkain ja keskittyä siihen, mikä toisen viesti on. 

Tällaisessa speed-markkinoinnissa vaarana on sellainen tehokkuusajattelu, jossa tehokkuus tarkoittaa aina nopeutta. Ajankäyttö saa toki olla tehokasta ja tapaamiset lyhyitäkin – kunhan ei unohdeta tapaamisen tarkoitusta. Ja sitä vuorovaikutusta.

JOHANNA MARTIKAINEN

Messuilla kohtaamme ihmisiä

Mistä tunnistaa hyvän messuosaston? Hienosta kalustuksesta, houkuttelevista kilpailuista vai ilmaislahjoista? Näillä kaikilla on toki merkitystä, mutta lopulta ratkaisevin tekijä ovat ihmiset.

Messuesittelijä toimii yrityksen elävänä käyntikorttina. Hän jättää kävijälle joko positiivisen tai negatiivisen mielikuvan paitsi itsestään, myös edustamastaan yrityksestä.

On suorastaan järjetöntä, että yritys panostaa messuihin paljon rahaa, mutta esittelijät eivät saakaan asiakkaisiin kunnolla kontaktia. Tällaista näkee silti tapahtuvan lähestulkoon kaikilla messuilla.

Tiedän kokemuksesta, ettei ole aina helppoa kalastaa kiinnostuneita osaston sisäpuolelle juttelemaan. On lukuisia asioita, joihin messuesittelijä ei pysty vaikuttamaan. Oma asenne ei kuulu tähän joukkoon. Asenne näkyy olemuksesta, kuuluu puheesta ja vaikuttaa huomattavan paljon asiakaskohtaamisen laatuun.

Messuesittelijän sanaton viestintä on avainasemassa, koska muun muassa sen perusteella muodostamme ensivaikutelman osastosta. Ja tämän ensivaikutelman perusteella messuvieras tekee salamannopeasti päätöksensä joko pysähtyä tai jatkaa matkaa. Jos esittelijä on kiinnostuneempi päivän lehdestä tai keskusteluista kollegan kanssa, ei osasto houkuttele.

Messut ovat hyviä kohtaamispaikkoja, varsinkin jos kumpikin osapuoli on sillä asenteella liikkeellä. Itse löysin S&A-päivillä käydessäni näytteilleasettajien joukosta potentiaalisen koulutusyhteistyökumppanin, jonka kanssa olemme jatkaneet neuvotteluja messujen jälkeenkin.

Kerro, millaisia messukokemuksia sinulla on, olit sitten kummalla puolella ständiä tahansa – vaikkapa havaintosi viime viikonlopun Kirjamessuilta.

JOHANNA MARTIKAINEN