31.5.2019
Blogin osoite muuttunut
Olemme uudistaneet nettisivumme ja samalla siirsimme blogimme sinne. Blogin löydät jatkossa täältä! Kirjoitamme jatkossakin vuorovaikutuksen ajankohtaisista teemoista.
24.5.2019
Äänenkäyttö osa 2: Ääni vaikuttajana
Olemme kaikki varmasti kohdanneet eri tilanteissa innostuneita
papattajia, jolloin itse ei meinaa saada sanaa väliin, tai niitä hitaasti puhuvia, jotka makustelevat jokaista sanaa. Niin tärkeä kuin kuuntelu ja
kunnioituksen osoitus on meille suomalaisille, meillä on myös tarve poistua tilanteista,
jotka eivät kiinnosta tai jos asia on esitetty huonosti. Monet tutkimukset ovat
osoittaneet äänenkäytön merkityksen tärkeyden vakuuttavaan ja vaikuttamaan
pyrkivässä viestinnässä, kun viestin sisältö ei ole yleisölleen kiinnostava tai
motivoiva. Miten äänellä sitten vangitaan kuulijan huomio ja luodaan
kiinnostusta? Mitkä vaikuttamisen kikat tulevat puheessa ilmiselvästi esille ja mitkä
ovat taas niin hienovaraisia, että niiden avulla saadaan huomaamattomasti
vakuutettua kuulijat?
Äänellä persoonaa
peliin
Puhetempo ja äänenlaatu viestivät ihmisen persoonasta, mutta
tätä puhuja ja kuulija eivät aina tiedosta. Alitajuntamme tarkastelee puheesta eri
piirteitä ja vertaa niitä puhekulttuurin arvoihin ja ihmisistä muodostuneisiin mielikuviin.
Nopeatempoinen puhe on yleensä yhdistetty ekstroverttiin ja energiseen
puhujaan, kun taas hidastempoisuus voi antaa kuvan harkitsevasta introverttipuhujasta.
Äänenlaadulla on suuri rooli puhujakuvan välittämisessä, ja siitä onkin tullut puhetemmon
lisäksi tahdonalaisesti käytettävä äänenkäytön strategia. Suomalaisessa
puhekulttuurissa modaalia, lievästi narisevaa ja hieman käheää ääntä pidetään
miellyttävinä ja vakuuttavina puheäänen piirteinä. Henkäyssointinen ja hiljainen ääni antavat
kuvan taas arasta puhujasta, jolloin puhujan uskottavuus ja asiantuntevuus voivat
kärsiä.
Aito yhteys äänellä
Tuleeko puheessa henkilökohtainen ja aito yhteys helposti
esille vai tuleeko vahingossa luotua etäisyyttä itsensä ja kuulijan välille. Monissa
puhekulttuureissa nimen toistaminen kiinnittää kuulijan huomion ja onkin
toimiva tapa erityisesti kasvokkain. Tosin suomalaisessa puhekulttuurissa pitää
olla tarkkana, ettei viestiä tulkita väärän lauserakenteen, puherytmin ja äänenpainon
perusteella ylimieliseksi. Puhelimessa äänen rooli korostuu erityisen paljon,
jolloin sanojen tukena on käytettävä äänellisiä tehokeinoja.
Miten sitten kannattaa luoda aito yhteys? Kysely ja kuuntelu jättävät yleensä vahvan ja
mielikuva kiinnostuneesta ja vuorovaikutukseen pyrkivästä puhujasta, mutta
äänellä pystytään luomaan erityinen yhteys. Äänielimistö ja tunteet ovat
vahvasti yhteydessä toisiinsa, jolloin eleet ja ilmeet heijastuvat ääneen ja puhujasta havaittavaan kuvaan. Jo pelkällä hymyllä voidaan luoda lämminhenkinen ja
lähestyttävä yhteys puhelimenkin välityksellä.
Painotuksella tukea
sisältöön
Miten relevantit asiat korostetaan puheessa? Tämä tapahtuu
painotuksen avulla. Painotusta käytetään yleensä kolmeen tarkoitukseen. Nämä
ovat korostus, uuden ja vanhan tiedon erottaminen sekä syntaksin osoittaminen.
Äänenpainotus antaa kuulijalle kuitenkin myös muuta tietoa. Kokonaisuudessa
äänenpainolla voidaan luoda eri sävyjä, jotka kertovat puhujasta tai puheen
sisällön vakavuudesta tai rentoudesta. Etukäteen mietityssä puheessa ääneen harjoittelu, puheen äänitys ja kuuntelu antavat puhujalle tärkeää palautetta, jonka avulla voidaan kehittyä paremmaksi asian ilmaisussa.
Muista vielä nämä!
Äänenkäytön perustana on kosteat limakalvot ja
hyvä ryhti. Muista puhua siis seisten hyvässä ryhdissä sekä pidä vesilasi
lähettyvillä. Muista myös, että hymy välittyy pitkälle!
NANNA VIIKINKOSKI
x
10.5.2019
Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 2: Palaveritaidot
Kuinka monta palaveria sinulla on viikossa? Joskus niitä saattaa olla hyvin monta ja silloin ne voivat tuntua turhilta. Ne vievät paljon tehokasta työaikaa ja siirtävät muiden töiden tekemistä myöhemmäksi. Jotta palavereista saisi tehokkaampia, kannattaa hioa omia palaveritaitojaan.
Tunne menettelytavat
Hyödyllinen ja tehokas palaveri on hyvin suunniteltu ja toteutettu.
Jokaisen osallistujan on tiedettävä, miksi palaveri pidetään ja mitä asioita siinä
käsitellään, missä ja milloin palaveri järjestetään, ketkä siihen osallistuvat
ja miten siihen pitäisi valmistautua. Nämä asiat kannattaa mainita palaverikutsussa.
Siten jokainen osallistuja voi etukäteen miettiä omia kantojaan ja
puheenvuorojaan aiheeseen liittyen. Ennen palaverin alkua on myös hyvä sopia roolit:
kuka toimii puheenjohtajana, kuka kirjaa muistiinpanot sekä mahdolliset muut tehtävät.
Jokaisella työpaikalla kannattaa sopia yhteiset
palaverisäännöt, jotka ovat kaikilla tiedossa. Näitä voivat olla esimerkiksi älypuhelinten
ja tietokoneiden käyttö palaverien aikana, puheenvuoron pyytäminen ja toisia
kunnioittava viestintätyyli.
Osallistu tavoitteittesi
mukaan
Osallistuminen on keino ohjata palaveria. Edistääksesi
palaverin kulkua, sinun on löydettävä tarkoituksiisi ja tilanteeseen sopiva osallistumisen
tapa. Osallistumistapoja ovat esimerkiksi mielipiteiden kertominen ja pyytäminen,
perusteleminen, ehdotusten tekeminen ja pyytäminen, tiedon jakaminen ja kysyminen,
kommentointi, arviointi, kannustaminen ja rohkaiseminen.
Palavereiden etenemisen kannalta on tärkeää, että jokainen
osallistuja edistää yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Jokaisen osallistujan
vastuulla on, että palaverissa säilyy hyvä ilmapiiri ja että jokaisen
mielipidettä kuunnellaan ja kunnioitetaan.
Palavereiden sujumisen kannalta on tärkeää toimia joustavasti
omien tavoitteittesi mukaisesti. Vaikka olisit etukäteen suunnitellut puheenvuorot
ja jäsentänyt ajatuksesi, saattaa tilanne ollakin toisenlainen ja silloin omaa
toimintaa pitää muuttaa. Sovitat siis omat tavoitteesi toisten tavoitteisiin.
Muista raportointi
Raportointitaitoihin kuuluu niin suulliset kuin
kirjallisetkin taidot. Kannattaa sopia, miten palaverimuistioita tehdään, mihin
ne talletetaan ja kenelle ne jaetaan. Jotta turhilta palavereilta vältytään palaverimuistioon
kannattaa kirjata ainakin, mitä asioita käsiteltiin ja mitä päätöksiä tehtiin, tehtäväjaot
eli kuka on vastuussa mistäkin ja mihin mennessä tehtävät tulee olla tehtyinä.
Jos samalla päätettiin jatkotoimista ja seuraavasta palaverista, nekin
kannattaa kirjata muistioon.
EMMI MÄLKIÄ
25.4.2019
Kuka sinua kouluttaa?
Puheviestinnän ja esiintymistaitojen valmentaja Ina Virkki-Ukeleghe on yksi Puheopiston valmentajista, joka kouluttaa myös englanniksi. Hän aloitti uransa ilmaisukurssin valmentajana, mutta valmennuskokemusta on karttunut jo ennen sitä, yliopisto-opintojen aikana.
Ina on kouluttanut, luennoinut ja valmentanut monia eri puheviestinnän aiheita, mutta painopiste on auttaa asiantuntijoita esiintymään ja sparrata asiakaspalveluviestintää puhelimessa. Myös työyhteisön vuorovaikutustaitojen ja neuvotteluiden valmennus sekä äänen, ilmaisun, sanattoman viestinnän ja esiintymisjännityksen valmennukset kuuluvat hänen repertuaariinsa. Kouluttajamme on tehnyt myös työnohjauksia esimiehille ja johdolle sekä työyhteisöille. Inan valmennukset rakentuvat tekemällä ja kokeilemalla oivaltamisesta ja oppimisesta.
Ina kuvaa itseään joustavaksi, läsnäolevaksi ja innostuneeksi kouluttajaksi. Kouluttaminen on Inalle kutsumustyö. Hän pistää persoonansa peliin, osaa motivoida ja antaa hyviä vinkkejä, mistä hän on saanut myös koulutuksissaan kiitosta. Palkitsevana kouluttajamme kokee työssään erilaiset ihmiset ja tilanteet, joissa osaamista tulee kasvattaa ja itseä pääsee haastamaan. Yritysyhteistyössä motivoi taas menestyksen tukeminen. Ennen valmennusta Ina toivoo valmennettavilla olevan avoin ja utelias mieli. Valmennuksista Ina haluaa antaa mukaan käytännön vinkkejä, joilla voi vauhdittaa omaa osaamista.
Kouluttajan motto Inalla on vuosien takaa lähtenyt ajatus, miten uudet tulokulmat rikastuttavat ratkaisuja: ”Minulla on varaa joustaa ja tulla perille joskus toisten!”
NANNA VIIKINKOSKI
12.4.2019
Esiintymistaito osa 2: Esiintymisjännitys vs. Esiintymisvarmuus
Esiintymisjännitys ilmenee hyvin usein esiintymistaidon
valmennuksissa. Iso osa ihmisistä kokee esiintymistilanteet jännittävinä, vaikka
siltä se ei aina näytä. Lähestulkoon kaikki puhetilanteet yleisön edessä saavat elimistön
vireytymään. Joskus kuitenkin kehon tuntemukset saattavat tuntua
epämiellyttäviltä.
Esiintymisjännitys tuntuu kokonaisvaltaisesti koko kehossa
ja mielessä. Yleisiä oireita ovat sydämen tykytys, hikoilu, punastuminen,
käsien ja jalkojen vapina, äänen väriseminen ja hengitysrytmin muutokset.
Esiintyjä saattaa tuntea itsensä levottomaksi, hermostuneeksi ja ahdistuneeksi.
Esiintyjälle saattaa kuitenkin olla helpottava tieto, että koetusta
esiintymisjännityksestä vain pieni osa näkyy yleisölle.
Esiintymisjännityksestä ei kannata pyrkiä eroon, sillä
jännitys lisää vireyttää ja siten jopa parantaa suoritusta. Jännittämisen
oireita kannattaa kuitenkin opetella tunnistamaan ja hallitsemaan. Erilaisia
keinoja lievittää esiintymisjännitystä on useita, joista jokainen voi ottaa
käyttöönsä itselle sopivimmat. Kannattaa kokeilla esimerkiksi:
- rentoutumis- ja hengitysharjoituksia
- liikuntaa (esim. paikallaan juoksu, hyppely, ravistelu, venyttely)
- mielikuvaharjoittelua
- esiintymisharjoituksia turvallisessa ympäristössä
- omien mielikuvien kyseenalaistamista
- hankkimalla esiintymiskokemusta
Esiintymisvarmuus on kokemus luottavasta tunteesta selviytyä,
itsensä ja tilan hallinnasta, oman osaamisen riittävyydestä ja itsearvostuksesta. Yleisön kautta voi myös tuntea varmuuden
tunteen lämpimänä vastakaikuna sekä yhteisestä aiheesta innostumisena.
Esiintymisvarmuutta voi
oppia vain esiintymällä. Tärkein
lähtökohta on myönteisten merkitysten liittäminen esiintymisiin ja
puhetilanteisiin. Kun puhetilanteet
tuottavat onnistumisen kokemuksia, esiintymisvarmuus kasvaa. Siksi onkin jo lapsesta asti tärkeää tukea ja
palkita esiintymistilanteista, jotta aikuisiällä tilanteet kohdataan
varmuudella ja jännityksestä saadaan energiaa esiintymiseen.
Esiintymisvarmuus vahvistuu vain harjoituksen ja kokemuksen
myötä. Jännittäjän ei siis kannata karttaa esiintymisiä vaan hyväksyä pelko ja
jännitys ja pyrkiä niitä päin.
Ohjeita jännittäjälle:
- Ole armollinen itseäsi kohtaan ja hyväksy jännittäminen: Jännittäminen on luonnollista ja pieni jännittäminen on jopa hyväksi.
- Aseta itsellesi realistiset tavoitteet: Sinun ei tarvitse olla täydellinen.
- Kartuta esiintymiskokemusta: Mitä enemmän esiinnyt, sitä paremmin hallitset jännitysoireet ja saat esiintymiskokemusta.
- Löydä itsellesi sopiva keino hallita jännitysoireita: Kun tunnistat oireet, niihin on helpompi suhtautua myönteisesti.
EMMI MÄLKIÄ JA NANNA VIIKINKOSKI
22.3.2019
Äänenkäyttö osa 1: Mitä sinun tulisi tietää äänestä?
Ääni on jokaisen
yksilön persoonallinen ominaisuus, joka on kuin sormenjälki. Äänen avulla
tunnistamme tuttuja mediapersoonia ja jo lapsesta asti vanhempamme. Ääni on
meille kuitenkin niin itsestään selvä asia, ettemme huomioi sitä, ennen kuin
siinä kuuluu jotain poikkeavaa. Viestimme äänellä kuitenkin päivittäin ja
monesti jääkin huomioitta, kuinka monet asiat vaikuttavat ääneen ja miten
äänellä vaikutetaan vuorovaikutustilanteissa.
Äänenkäytön
teemasarjassa kerromme tietoa äänestä ja syvennymme äänen välittämiin
mielikuviin ja äänenkäyttöä tukeviin kehitystapoihin.
Mitä on ääni ja miten se syntyy?
Ääni on ilman
edestakaista värähtelyä ns. ilmapulsseja, jotka syntyvät äänihuulilihasten
värähdellessä. Ääniraon läpi virtaava keuhkoilma kulkeutuu ääntöväylään ja
heijastuu sekä resonoituu yksilön fysikaalisesti ominaisissa rakenteissa. Ääni
myös muokkautuu sanallisen sisällön (artikulaation) mukaan. Voit tuntea
äänihuulivärähtelyn tuottamalla pitkää a -vokaalia ja samalla laittamalla käden
hellästi kurkulle.
Äänen ergonomia
Äänen ergonomiaan
eli äänen oikeaoppiseen tuottoon vaikuttavat monet ympäristön ja kehon asiat. Kurkunpään
ja suuontelon kostutus vedellä tai vesihöyryllä tehostaa äänentuottoa ja
vähentää liman eritystä. Puhetyöläisten pitäisikin välttää limakalvoja kuivattavia
aineita kuten, teetä ja kahvia sekä limaa erittävää suklaata ja maitotuotteita.
Jätä myös jääpalat ja liian kylmät juomat pois ja suosi raikasta
huoneenlämpöistä vettä!
Paras
äänentuotto tapahtuu ryhdikkäästi seisten, kaula pitkänä, hartiat alhaalla ja
takana. Huono ryhti painaa elimistön rakenteita kasaan, jolloin dynaaminen
lihastyöskentely ei saa tukea ja ääni ei pääse kulkemaan vaivatta puhumisen
aikana. Erilaiset yläkropan aktivointiharjoitukset ja venytykset auttavat pitämään
ryhdin hyvänä ja rentouttamaan lihakset, jotka tukevat puheentuottoa. Muista myös,
jos olet jatkuvasti puhelimella ja katsot pää alaspäin ruutua, että tämä
vaikuttaa pitkällä aikavälillä kurkunpään rakenteisiin ja altistaa tutkitusti ääniongelmille.
Vie siis mieluummin puhelin lähemmäs päätä kuin pää lähemmäs puhelinta.
Ääntä kannattaa
siis tarkkailla ja huoltaa päivittäin.
NANNA
VIIKINKOSKI
15.3.2019
Esiintymistaidot osa1: Mitä taitoja esiintymisessä tarvitaan?
”Ei minun työhöni kuulu esiintyminen”, saattaa moni ajatella.
Työelämä on kuitenkin täynnä erilaisia esiintymistilanteita: asiakasneuvottelut
ja -tilaisuudet, projektien esittely ja niistä raportoiminen,
palaveripuheenvuorot, kokoukset, asiantuntijapuheenvuorot eri yhteyksissä,
mediaesiintymiset, seminaariesitykset, koulutustilaisuudet jne.
Esiintymistaidon juttusarjassamme keskitymme esiintymisen
osa-alueisiin, mutta pohditaan ensin, mitä esiintymistaidoilla tarkoitetaan.
Juttusarjan myöhemmissä osissa keskitymme eri esiintymistaitoihin tarkemmin.
Vuorovaikutus tarkoittaa
taitoa huomioida yleisö esityksen suunnitteluvaiheesta lopetukseen saakka. Se
tarkoittaa myös taitoa motivoida yleisö. Esiintyjän tulee kuunnella ja
havainnoida yleisöä ja reagoida yleisön viesteihin. Vuorovaikutustaitoon
kuuluvat lisäksi esiintyjän sanattoman viestinnän hyödyntäminen.
Puheenvuoron
rakentamisen taitoihin kuuluu yleisöä kiinnostavan aiheen tai näkökulman valitseminen
tilanteen ja ajan mukaan. Esityksen tulee olla johdonmukainen ja hyvin
jaksotettu. Hyvä esitys alkaa kiinnostavasti ja loppuu dynaamisesti. Asiasta
toiseen siirrytään saumattomasti. Esitys tulee olla mitoitettu oikein
aikarajaan nähden.
Puheenvuoron sisältö tulisi
valita yleisön ja tilanteen mukaan. Esiintyjän tulee osata nostaa esiin merkittävät
näkökohdat. On myös tärkeää miettiä uskottavat ja monipuoliset perustelut
väitteille ja mielipiteille. Tähän taitoon kuuluu myös esityksen monipuolinen
havainnollistaminen.
Esitystapa tarkoittaa
esiintyjän taitoa käyttää tarkkaa ja ymmärrettävää kieltä. Se on myös taitoa
käyttää sanatonta viestintää esityksen tukena. Esitystapaan kuuluu lisäksi
taito käyttää ilmaisuvoimaista ääntä tilanteeseen sopivalla tavalla.
Esiintymisjännitys vaivaa
meistä monia. Kun tiedostaa ja hyväksyy oman jännityksensä, sitä pystyy hallitsemaan
ja tulemaan sen kanssa toimeen. Ajatukset tulisi kääntää jännittämisestä vireytymiseen.
Vaikutelmien
hallinnalla tarkoitetaan, että esiintyjä ymmärtää ulkoisen olemuksensa,
sanattoman viestintänsä ja havainnollistamiskeinojensa synnyttävän vaikutelmia
ja osaa eritellä luomiaan vaikutelmia. Esiintyjän tulisi myös osoittaa
kiinnostuksensa esitettävään aiheeseen.
EMMI MÄLKIÄ
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)