Unohtuuko kiitos työyhteisössä?

Tämän päivän Metro-lehden Uusi ura-palstalla käsitellään kiitoksen antamisen tärkeyttä otsikolla ”Kiittäminen unohtuu turhan usein esimiehiltä”(sama teema oli esillä pari päivää sitten Helsingin Sanomissa). Tämä on aihe, joka säännöllisin väliajoin nousee puheenaiheeksi ja sellainen asia, jonka luulisi jokaisen tietävän. Mutta tärkeät ja hyvin tiedostamammekin asiat voivat unohtua, joten hyvä saada asiasta muistutuksia.

Artikkeliin haastateltu työterveyslaitoksen tutkija Krista Pahkin toteaa hyvin nykyisistä työn tekemisen tavoista: ”Koska työn itsenäisyys on lisääntynyt ja ihmisten pitää itse päättää miten ja missä järjestyksessä he työnsä tekevät kiitoksen ja palautteen tärkeys korostuu”. Kiittäminen on siis entistäkin tärkeämpää. Vaikka esimiehen antamalla kiitoksella onkin suuri merkitys työntekijälle, ei kiittäminen kuitenkaan ole vain esimiesten hommaa. Kaikki voivat huomioida työkavereitaan hyvin hoidetuista tehtävistä.

Kiitoksen voisi sanoa olevan yksi tuloksen teon väline. Kiitos ruokkii positiivisten asioiden sarjaa, jotka yhdessä muodostavat kehän, joka vie kohti aina vain parempia tuloksia. Työntekijä, jota kiitetään, kokee olevansa arvokas tiimin jäsen ja näin työyhteisön yhteishenki kasvaa. Vahvemman yhteishengen ja hyvän ilmapiirin myötä kaikilla on hyvät edellytykset tehdä työnsä ja voida hyvin. Työhyvinvointi lisää myös työmotivaatiota, jolloin on intoa pyrkiä yhä parempiin suorituksiin. Tällaiset onnistumiset puolestaan ansaitsevat lisää kiitosta.

 Tapoja kiittää on paljon. Omassa työyhteisössäni meillä on ollut käytössä kiitoskissa-purkki, johon laitettiin lapuilla kiitoksia työkavereille. Kerran viikossa palaverin yhteydessä purkki tyhjennettiin ja luettiin jokaisen kiitokset. Keksi itsellesi sopivin tapa antaa kiitosta, kunhan et unohda sitä.

JOHANNA MARTIKAINEN

Terve ääni on kestävä ja ilmaisuvoimainen

Maailman äänipäivää (World Voice Day) vietetään 16.4. Näin äänipäivän kynnyksellä haluankin muistuttaa äänen tärkeydestä. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline sekä työkalu lähes kaikissa ammateissa. Se on myös oleellinen osa persoonaamme ja sen perusteella muodostetaan mielikuvia.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä. 

Eri ammatit vaativat erilaista äänenkäyttöä: opettajalle tärkeintä on äänen kestävyys ja kantavuus.  Radiotoimittajalle taas on eduksi äänen miellyttävyys. Ääni ja puhe toimivat kuulijan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kun äänen kuulee helposti ja sanoista saa selvän. Lisäksi äänen pitää olla laadultaan sellainen, ettei se häiritse kuulijaa. Häiritseviä tekijöitä ovat mm. liiallinen käheys, narina tai suomalaisen korvaa ärsyttävä nenäsointisuus. Viestinnällisesti ääni on hyvä, kun sen korkeus, voima ja sävyt vaihtelevat sisältöön nähden oikeassa suhteessa.

Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt puheterapeutti.

MARSA BÄCK