Tietotyössä ei enää tarrauduta pöydänkulmaan. Työtä tehdään joustavasti
virtuaalisissa työympäristöissä ajasta ja paikasta riippumatta. Mutta
ihmisluonto janoaa edelleen myös fyysisiä kohtaamisia.
Arvostettu ja palvottu Applen entinen toimitusjohtaja Steve
Jobs vannoi kasvokkaisten kohtaamisten voimaan. Walter Isaacson kirjoittaa Harvard Business Review -julkaisussa Jobsin kunnianhimoisesta tavoitteesta rakentaa
Pixar-animaatiostudion rakennuksesta spontaaneja kohtaamisia ja luovuutta
edistävä. Tuloksena oli rakennus, jonka keskellä oli iso avoin tila, valoisa
atrium. Atriumiin johtivat kaikki käytävät ja pääovet, siellä oli ruokala ja
näin myös ihmiset.
Rakennuksen ideana oli saada ihmiset keskustelemaan
sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät muuten tapaisi. Työympäristö toi
yhteen tietokonenörtin ja sarjakuvapiirtäjän. Kun ihmiset törmäävät toisiinsa,
ottavat katsekontaktin ja pysähtyvät, asioita alkaa tapahtua. Jobs halusi
avoimen tilan rakennuksen keskelle, koska tärkeimmän asian tulee tapahtua
työpaikan sydämessä. Luovuudesta ammentavalle yritykselle se oli ihmisten
vuorovaikutus. Pixar nousikin Disneyn haastajaksi piirroselokuvillaan.
Pixar näytti, että työympäristö ei ole vain merkityksetön
kulissi. Fyysiset tilat ohjaavat käyttäytymistämme, vaikuttavat ajatteluumme ja
rakentavat tapaamme tehdä työtä. Tietotyö on luonteeltaan yhteisöllistä. Kun
fyysinen ympäristö tukee yhteisöllisyyden tuntua ja edistää kohtaamisia,
rakennetaan hyvinvointia ja luovuutta edistävää työkulttuuria.
Oivalluksia syntyy siellä, missä luovuudelle annetaan tilaa.
PAULIINA PERTTULI