Muistuuko
mieleen aika, kun lapsena puhallettiin pillin avulla kuplia lasiin? Intoa
täynnä yritettiin saada porina aina niin suureksi, että vesi roiskuisi lasin
yli. Kuinka olisinkaan tiennyt, että kymmeniä vuosia myöhemmin vastaani tulisi
taas aika puhallella kuplia vesilasiin?
Puhe- ja
äänityössä kannattaa kiinnittää huomiota eri tuntemuksiin kurkunpäässä. Kurkun
kuivuminen, palan tunne ja rykiminen ovat monille tuttuja oireita päivän
aikana. Vesipiippu on hyvä tapa kostuttaa äänihuulia, kun taas resonaattori
putki auttaa harjoittamaan äänen tuottoa tehokkaammaksi ja kestävämmäksi.
Resonaattoriputki
on aikuisilla ihmisillä noin 26-28cm mittainen lasiputki, jonka läpimitta on n.
9mm. Putki on aina hyvä mitata käyttäjäkohtaisesti optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi.
Mittaus tapahtuu tarkkailemalla puhujan puhetta ja ulkoisia piirteitä. Hyvänä
apuna on lauluäänen määritys: naisilla sopraano, mezzosopraano ja altto; miehillä
tenori, baritoni ja basso.
Resonaattoriputki
auttaa luomaan ääntöväylään vastuksen, mikä johtaa ääntöväylän kaventumiseen
sekä äänihuulten lisääntyvään kontaktiin. Mitä suuremman vastuksen tuottaa
esimerkiksi veden avulla, sen voimakkaampaa äänihuulten kaventuminen on.
Resonaattoriputken kehitti Helsingin yliopiston fonetiikan professori Antti
Sovijärvi. Keksinnän tarkoituksena oli auttaa äänen soinnin parantamista
erilaisilla harjoituksilla, jotka ns. hieroivat äänihuulia.
Resonaattoriputkeen
äännetään toinen pää napakasti kiinni huulten välissä ja toinen pää joko veden
pinnalla tai upotettuna vesiastiaan 1 cm veden pinnan alle. Putkella tehdään
ns. pinta- ja syväporinaa. Veteen äännettäessä ääntöväylän ilmavirtausvastus
luonnollisesti kasvaa enemmän kuin äännettäessä putken läpi veden pintaan. Veden
kuplinta tuottaa ilmanpaineen rytmistä vaihtelua ääntöväylään.
Monille herää
varmasti oivallus kokeilla kikkaa muovipillillä kuten lapsena, mutta tämä voi
tuottaa pettymyksen. Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että muovipillin
pehmeä rakenne ei luo samanlaista vastusta kuin lasiputki. Muovipilli täytyisi
olla jopa 10cm pinnan alapuolella luodakseen pienen vastuksen, mikä ei ole
tarpeeksi luomaan ahtaumaa ja optimaalista kontaktia äänihuulten välillä.
Lasiputken ja huulten oikea kontakti, ilmanpaineen muutokset ohjatuilla ääniharjoituksilla,
auttavat puhujaa tuottamaan tehokkaamman ja taloudellisimman äänenkäytön
pienemmällä äänihuulten rasituksella.
Ohjausta
harjoitteluun saa Helsingin yliopistollisen sairaalan Foniatrian poliklinikalta,
yksityisiltä puheterapeuteilta tai Suomen Puheopistosta.
NANNA VIIKINKOSKI