Pitchauksella viesti perille

Tänä keväänä olen opetellut yhä suositummaksi noussutta pitchausta. Harjoittelu jatkuu vielä, sillä tässä on asia, jossa tulee kyllä paremmaksi, mutta ei koskaan valmiiksi.

Pitchaus tarkoittaa vaikutuksen tekemistä nopeasti: yhdellä lyhyellä puheenvuorolla pyrit vakuuttamaan yleisön itsestäsi, liikeideastasi tai tuotteestasi. Monesti pitchauksen ajatellaan liittyvän juurikin liikeidean myymiseen sijoittajille, mutta se sopii hyvin muihinkin tilanteisiin, joissa on vain vähän aikaa tehdä vaikutus.

Pitchauksen haaste on, että vaikka olisi kuinka kokenut ja hyvä esiintyjä, tilanne on jokaisella kerralla erilainen. Sama tekniikka ei välttämättä toimi aina ja kaikkiin kuulijoihin. Itselle tärkeä ja mahdollisesti laaja asia pitäisi myös tiivistää muutaman minuutin pitchiin niin, että kaikki pääasiat tulevat mainituksi ja yleisö saa kokonaiskuvan asiastasi. Oma persoonakin pitäisi olla pelissä.

Mitä toimivan pitchin sitten tulisi sisältää? Pitchin tulisi vastata ainakin kysymyksiin kuka, mitä, kenelle ja miksi. Järjestyksen voit toki valita itse, kunhan asia tulee varmasti selväksi kuulijoillesi. Kerro kaikki oleellinen, vaikka se itsestäsi tuntuisikin itsestään selvältä. On hyvä muistaa, että joskus tarina myy paremmin kuin pelkkä fakta. Pitchatessa saa myös vapaasti hehkuttaa. Kun olet innostunut ja vakuuttunut asiasta itse, saat muutkin puolellesi!

Suomen Puheopisto on mukana Work goes happy -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 1.4.2014. Jos pitchaaminen ja nopea vaikuttaminen kiinnostaa, tule kuuntelemaan Marsa Bäckin puheenvuoroa Vaikuta minuutissa klo 11.20 D-saliin. Puheopiston ständin löydät messuosastolta E13.

PS. Esimerkkejä pitchauksesta löydät Pitchaus-TV:stä. Vinkkejä dialogiseen hissipuheeseen antaa Pauliina Perttuli postauksessaan Hyvästi itsekäs hissipuhe.

EMMI KIVISTÖ

Lounas – tankkausta vai vuorovaikutusta?

Jokin aika sitten luin kyselystä, jossa oli selvitetty suomalaisten lounastottumuksia. Sen mukaan melko suuri osa työntekijöistä syö lounaansa yksin oman työpisteensä ääressä, kiireessä. Tämä sai minut miettimään lounastauon merkitystä työyhteisön sisäisen viestinnän kannalta. (Kyselyn tekijällä, Fazer Food Servicellä, taisi myös olla oma lehmänsä ojassa.)

Työyhteisön sisäisessä viestinnässä on ns. virallinen ja epävirallinen puoli. Molempia tarvitaan, jotta vuorovaikutus työyhteisössä toimii ja viestintä on avointa. Epäviralliset keskusteluhetket ovat ikään kuin öljyä työyhteisön rattaisiin. Tuolloin voimme antaa työkaverille tukea ja kannustusta, sekä ylipäätään pitää viestintäyhteyttä kunnossa. Epävirallisesti on paljon helpompi avata keskustelua myös ristiriitatilanteissa. Monelle juuri lounas saattaa olla ainut hetki päivästä, jolloin voi käydä näitä vapaamuotoisia keskusteluja kollegojen kanssa.

Mitä konkreettista hyötyä lounaskeskusteluista oikeastaan on? Aina eivät parhaat ideat synny ideointipalaverissa, vaan sattumalta keskusteltaessa niitä näitä lounaalla. Yhteishengen ja hyvän työilmapiriin luomiseen ei välttämättä tarvita virkistyspäiviä Saariselällä. Oman tiimin kesken hyvässä hengessä vietetty lounastauko pari kertaa kuukaudessakin voi riittää.

Pidätkö sinä lounasta välttämättömänä tankkaustaukona töiden välissä vai tilaisuutena vahvistaa oman työyhteisösi keskinäisiä siteitä?

JOHANNA MARTIKAINEN

Viisi vinkkiä rasittuneen äänen hoitamiseen

Käynnistyvä kevät ja siitepölykausi aiheuttavat monelle allergisia oireita: äänikin saattaa katkeilla tai jopa hävitä rasituksen yhteydessä kokonaan. Tärkeää tietysti olisi aloittaa allergialääkitys mahdollisimman pian, ennen kuin oireet ovat päässeet pahoiksi. Voit kuitenkin myös auttaa ääntäsi seuraavasti:

1. Juo vettä.

Äänensä kanssa tuskailevien kannattaa juoda riittävästi: noin 1,5–2 litraa päivässä puhdasta, huoneenlämpöistä vettä. 

2. Yski oikein.

Turhaa rykimistä ja yskimistä pitää välttää. Vesihörppy rykäisyn sijaan voi auttaa. Jos kuitenkin tuntuu tarpeelliselta yskäistä, tee se harkitusti: niska pitkänä, leuka hivenen alas taivutettuna kevyt, lähes äänetön yskäisy. Tällöin kurkunpäällä on tilaa liikkua eikä paine äänihuulia vasten ole liian voimakas.

3. Rentouta kurkunpäätä.

Ennen puhumista on hyvä myös rentouttaa kurkunpäätä haukottelemalla sekä hieroa äänihuulia hymistelemällä hmmm-a muutamia kertoja. Myös r-äännettä liu’uttelemalla eri korkeuksilta voi availla ääntään. Jos r-rullaus ei onnistu sujuvasti, on syytä palata hyminään.

4. Vältä puhumista.

Parasta hoitoa rasittuneille äänihuulille on lepo, eli siis puhumattomuus. 

5. Käytä apuvälineitä.

Lisäapua äänenhoitoon tuovat resonaattoriputki ja vesipiippu. Resonaattoriputken avulla harjoiteltaessa käytetään hyväksi lasiputken resonanssia ja veden vastapaineen aikaansaamaa kurkunpään laskua. Resonaattoriputken sekä sen käytön ohjauksen voi ostaa esimerkiksi Suomen Puheopistosta. Vesipiippua suositellaan erityisesti astmaatikoille ja allergisille sekä niille, joiden työympäristön ilma on kuiva tai pölyinen, sillä se kosteuttaa limakalvoja. 

Ääntä kannattaa hoitaa ja tarvittaessa hakea apua ammattilaisilta.

MARSA  BÄCK