Äänenkäyttö osa 1: Mitä sinun tulisi tietää äänestä?

Ääni on jokaisen yksilön persoonallinen ominaisuus, joka on kuin sormenjälki. Äänen avulla tunnistamme tuttuja mediapersoonia ja jo lapsesta asti vanhempamme. Ääni on meille kuitenkin niin itsestään selvä asia, ettemme huomioi sitä, ennen kuin siinä kuuluu jotain poikkeavaa. Viestimme äänellä kuitenkin päivittäin ja monesti jääkin huomioitta, kuinka monet asiat vaikuttavat ääneen ja miten äänellä vaikutetaan vuorovaikutustilanteissa.  

Äänenkäytön teemasarjassa kerromme tietoa äänestä ja syvennymme äänen välittämiin mielikuviin ja äänenkäyttöä tukeviin kehitystapoihin.

Mitä on ääni ja miten se syntyy?

Ääni on ilman edestakaista värähtelyä ns. ilmapulsseja, jotka syntyvät äänihuulilihasten värähdellessä. Ääniraon läpi virtaava keuhkoilma kulkeutuu ääntöväylään ja heijastuu sekä resonoituu yksilön fysikaalisesti ominaisissa rakenteissa. Ääni myös muokkautuu sanallisen sisällön (artikulaation) mukaan. Voit tuntea äänihuulivärähtelyn tuottamalla pitkää a -vokaalia ja samalla laittamalla käden hellästi kurkulle.

Äänen ergonomia

Äänen ergonomiaan eli äänen oikeaoppiseen tuottoon vaikuttavat monet ympäristön ja kehon asiat. Kurkunpään ja suuontelon kostutus vedellä tai vesihöyryllä tehostaa äänentuottoa ja vähentää liman eritystä. Puhetyöläisten pitäisikin välttää limakalvoja kuivattavia aineita kuten, teetä ja kahvia sekä limaa erittävää suklaata ja maitotuotteita. Jätä myös jääpalat ja liian kylmät juomat pois ja suosi raikasta huoneenlämpöistä vettä!

Paras äänentuotto tapahtuu ryhdikkäästi seisten, kaula pitkänä, hartiat alhaalla ja takana. Huono ryhti painaa elimistön rakenteita kasaan, jolloin dynaaminen lihastyöskentely ei saa tukea ja ääni ei pääse kulkemaan vaivatta puhumisen aikana. Erilaiset yläkropan aktivointiharjoitukset ja venytykset auttavat pitämään ryhdin hyvänä ja rentouttamaan lihakset, jotka tukevat puheentuottoa. Muista myös, jos olet jatkuvasti puhelimella ja katsot pää alaspäin ruutua, että tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä kurkunpään rakenteisiin ja altistaa tutkitusti ääniongelmille. Vie siis mieluummin puhelin lähemmäs päätä kuin pää lähemmäs puhelinta.  

Ääntä kannattaa siis tarkkailla ja huoltaa päivittäin.

NANNA VIIKINKOSKI

Esiintymistaidot osa1: Mitä taitoja esiintymisessä tarvitaan?

”Ei minun työhöni kuulu esiintyminen”, saattaa moni ajatella. Työelämä on kuitenkin täynnä erilaisia esiintymistilanteita: asiakasneuvottelut ja -tilaisuudet, projektien esittely ja niistä raportoiminen, palaveripuheenvuorot, kokoukset, asiantuntijapuheenvuorot eri yhteyksissä, mediaesiintymiset, seminaariesitykset, koulutustilaisuudet jne.

Esiintymistaidon juttusarjassamme keskitymme esiintymisen osa-alueisiin, mutta pohditaan ensin, mitä esiintymistaidoilla tarkoitetaan. Juttusarjan myöhemmissä osissa keskitymme eri esiintymistaitoihin tarkemmin.

Vuorovaikutus tarkoittaa taitoa huomioida yleisö esityksen suunnitteluvaiheesta lopetukseen saakka. Se tarkoittaa myös taitoa motivoida yleisö. Esiintyjän tulee kuunnella ja havainnoida yleisöä ja reagoida yleisön viesteihin. Vuorovaikutustaitoon kuuluvat lisäksi esiintyjän sanattoman viestinnän hyödyntäminen.

Puheenvuoron rakentamisen taitoihin kuuluu yleisöä kiinnostavan aiheen tai näkökulman valitseminen tilanteen ja ajan mukaan. Esityksen tulee olla johdonmukainen ja hyvin jaksotettu. Hyvä esitys alkaa kiinnostavasti ja loppuu dynaamisesti. Asiasta toiseen siirrytään saumattomasti. Esitys tulee olla mitoitettu oikein aikarajaan nähden.

Puheenvuoron sisältö tulisi valita yleisön ja tilanteen mukaan. Esiintyjän tulee osata nostaa esiin merkittävät näkökohdat. On myös tärkeää miettiä uskottavat ja monipuoliset perustelut väitteille ja mielipiteille. Tähän taitoon kuuluu myös esityksen monipuolinen havainnollistaminen.

Esitystapa tarkoittaa esiintyjän taitoa käyttää tarkkaa ja ymmärrettävää kieltä. Se on myös taitoa käyttää sanatonta viestintää esityksen tukena. Esitystapaan kuuluu lisäksi taito käyttää ilmaisuvoimaista ääntä tilanteeseen sopivalla tavalla.

Esiintymisjännitys vaivaa meistä monia. Kun tiedostaa ja hyväksyy oman jännityksensä, sitä pystyy hallitsemaan ja tulemaan sen kanssa toimeen. Ajatukset tulisi kääntää jännittämisestä vireytymiseen.

Vaikutelmien hallinnalla tarkoitetaan, että esiintyjä ymmärtää ulkoisen olemuksensa, sanattoman viestintänsä ja havainnollistamiskeinojensa synnyttävän vaikutelmia ja osaa eritellä luomiaan vaikutelmia. Esiintyjän tulisi myös osoittaa kiinnostuksensa esitettävään aiheeseen.

EMMI MÄLKIÄ