Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 2: Taito kuunnella

Ihmisellä on yksi suu, mutta kaksi korvaa, niin tärkeä osa vuorovaikutusta kuunteleminen on. Kuunteleminen ei ole vain kuulemista. Se on aktiivista toimintaa, jonka avulla havainnoidaan ja tulkitaan sanallista ja sanatonta viestintää. Kuuntelutaito on yksi keskeisimpiä vuorovaikutustaitoja. Kuunteleminen vaikuttaa yksilöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Jokaiselle on tärkeää tulla kuulluksi.

Kuuntelemisen ensisijainen tarkoitus on tiedon kerääminen. Tietoa käytetään asioiden oppimiseen, vaikuttamiseen sekä erilaisten suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kun kuunteleminen on tehokasta, kanssaviestijöiden ajatukset, tarpeet, arvot ja tavoitteet ymmärretään paremmin. Tällöin myös asiat pysyvät paremmin muistissa. Tiedonkulku, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu toimivat paremmin ja väärinymmärtämisen riski pienenee.

Kuunnella voi monella eri tavalla. Viihdyttävällä kuuntelemisella tarkoitetaan yleensä vapaa-ajanviettoon ja rentoutumiseen liittyviä kuuntelutilanteita. Informatiivista kuuntelemista käytetään tärkeissä, keskittymistä vaativissa tilanteissa kuten työpaikoilla tai ohjeiden kuuntelemisessa. Kun halutaan tarkastella ja arvioida puhujan asiasisältöjä, poimia tosiasiasiat mielipiteistä tai antaa palautetta, kannattaa kuunnella arvioivasti. Empaattinen kuunteleminen puolestaan on sitä, että kuuntelija osoittaa välittämistä ja ymmärrystä.

Hyvä kuuntelija:

• osaa poimia ydinsanoman ja tehdä yhteenvetoja
• osaa erottaa faktat mielipiteistä sekä tulkita näkökulmia ja arvioida niitä
• havaitsee, jos häneen pyritään vaikuttamaan
• havainnoi ja tulkitsee sekä sanallista, että sanatonta viestintää
• ymmärtää, että tulkintaan kuullusta vaikuttavat omat asenteet, arvot, mielipiteet ja mielentila
• käyttää tilanteeseen sopivaa tapaa kuunnella
• antaa puhujalle tarkoituksenmukaista palautetta
• osoittaa kuuntelemistaan toista kunnioittavalla tavalla
• ymmärtää kuuntelemisen merkityksen toimivassa vuorovaikutuksessa

Kuuntelutaitoja kehittämällä oppii kuulemaan puhetta enemmän. Opimme tulkitsemaan, mitä puhuja puhuu rivienväleissä äänellä, ilmeillään, eleillään ja energiallaan.

EMMI MÄLKIÄ

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva

Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.

EMMI MÄLKIÄ