Kävimme
kesällä kahvipöytäkeskustelua sanasta työympäristö, josta Pauliina
Perttuli kirjoittikin tässä blogissa jo keväällä. Nykyisin ilmaukseen ”työympäristö”
on selvyyden vuoksi lisättävä sana fyysinen tai virtuaalinen. Eräs
virtuaalisen työympäristön muoto ovat etäkokoukset ja -palaverit.
Itse
en ole ollut tilanteissa, joissa virtuaalitapaamisille olisi ollut juurikaan
tarvetta. Kokemukseni videoneuvotteluista ovat rajoittuneet lähinnä muutamiin
kokeiluihin netistä ladattavilla ilmaisohjelmilla ja pienellä web-kameralla.
Niiden perusteella ajattelin, että teknisillä ratkaisuilla ei voida saada
lähellekään aidon tuntuista vuorovaikutustilannetta aikaan.
Vastapuolen
naama näkyy yhdellä viidesosalla ruutua, hänen PowerPoint-diansa samankokoisina,
ja lopun alueen täyttävät ohjelman muut ”helpottavat” ominaisuudet. Ääni ja
kuva eivät kulje samaan tahtiin, eikä kuvasta muutenkaan ole mitään iloa, jos
valaistus ei ole kohdallaan.
Käsitykseni
kuitenkin muuttui ollessani erään asiakkaan luona palaverissa, jossa
osallistujia oli läsnä myös etäyhteyden kautta.
Heillä
oli käytössään erillinen videoneuvotteluhuone. Tämä tila oli siis
rakennettu ihan sitä varten. Kameran asettelu ja kalustuksen muoto takasivat
kaikille näköyhteyden toisiinsa. Tuntui melkein siltä, kuin olisimme olleet
saman pöydän ääressä kirjaimellisesti, koska toisella paikkakunnalla olevan henkilön
kuva näkyi isolla ruudulla ”luonnollisen” kokoisena.
Tekniikalla
on siis väliä. Parhaankin laitteiston kanssa toimiessa on silti hyvä ottaa
huomioon muutama seikka.
- Puheenjohtajalla on erityisen keskeinen rooli ja hänen tulisi olla tehtävänsä tasalla.
- Kaikkia osanottajia pitäisi pystyä huomioimaan tasapuolisesti. Tämä on erityisen haastavaa, jos etäyhteyden päässä on vähemmän osanottajia kuin fyysisesti paikalla olevia.
- Havainnollistamiseen käytettävän materiaalin pitää olla sähköisessä muodossa ja mielellään etukäteen toimitettuna kaikille osallistujille.
Ainut
asia, joka vielä kaipaisi kehittelyä, on virtuaalinen kättely. Se on
tarpeen, kun ei ole tavannut etäyhteyden päässä olevaa henkilöä koskaan
aiemmin. Ehkä vielä jonain päivänä laitteisto- ja sovelluskehittäjät löytävät
ratkaisun tähänkin. Ideoita?
JOHANNA
MARTIKAINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti