Tämä on monikulttuurisen, hajautetun tiimin työskentelyä käsittelevän kirjoitussarjan toinen osa. Viimeksi pohdittiin aloituksen merkitystä, nyt mennään itse työhön.
Kun tiimin toiminta on saatu käyntiin, sitä on seurattava
säännöllisin väliajoin (esimerkiksi viikoittain) Lyncissä, Skypessä tai muussa
viestintävälineessä. Näihin yhteisiin hetkiin kannattaa panostaa kasvokkaistapaamisten
puuttuessa, sillä niissä
- ylläpidetään tiimihenkeä
- rakennetaan suhteita
- vaihdetaan tietoa
- seurataan tavoitteen saavuttamista.
Valitettavan usein näihin tapaamisiin tullaan kuitenkin
kiireisinä, valmistautumattomina tai niiden aikana selataan sähköposteja ja
surffataan netissä. Tiimeissä tällainen toiminta vie tehokkuutta. Virtuaalisissa
tapaamisissa haasteina ovat myös teknologian toimiminen ja vuorovaikutus.
Teknologiaan voi olla hankala vaikuttaa, mutta omaa toimintaa ja viestintää voi
aina kehittää.
Yksi suurimmista haasteista on yhteisymmärryksen luominen.
Selkein esimerkki monikulttuurisessa tiimissä on varmasti kielen ja erilaisten aksenttien ymmärtäminen. Jos kysymyksen jälkeen
tulee pitkä hiljaisuus, kannattaa miettiä, onko ymmärtämisessä ongelmia. Tässä
tilanteessa voi kysyä ja tiivistää edellistä asiaa omin sanoin: ”Let me repeat, did you mean…”. Näin luot
yhteisymmärrystä jäsenten kesken, ja samalla osoitat myös kuuntelevasi aktiivisesti.
Yhteisymmärrystä on syytä miettiä myös tilanteissa, joissa käytetään
monimerkityksisiä käsitteitä.
Otetaanpa esimerkiksi termi affiliate:
se voi tarkoittaa liittoutumista, jäsentä, tytäryhtiötä tai yhteistyökumppania.
Väärinkäsitysten määrä on siis melko suuri, jos tuon ilmauksen avulla on
tarkoitus pohtia tytäryhtiöiden oikeuksia. Siksi kunkin tapaamisen tai aiheen
käsittelyn aluksi onkin syytä kerrata, mistä keskustellaan.
Myös tiimin johtajalla on suuri vaikutus tiimin toimintaan
ja tehokkuuteen. Tähän pureudutaan sarjan viimeisessä tekstissä.
ELISA KAJASTE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti