Neuvotteleminen on kuin autolla ajoa liukkaalla kelillä

Vuoden ensimmäiset liukkaat tiet ja loskaiset kinokset saavat aina aikaan kaaoksen liikenteessä. Kun talvi etenee, niin osaava kuljettaja ei juuri samoihin asioihin kiinnitä mitään huomioita. Hän lukee tienpintaa ja muuttuvia olosuhteita ja toimii automaattisesti varoen liikaa kaasua tai jarrua ja suuria yllättäviä ohjausliikkeitä. Hän myös vaihtaa tapaa lähestyä risteyksiä käyttäen talvikelillä moottorijarrutusta enemmän kuin kesäkelillä. Kesätauon jälkeen kaikki osaaminen on kuitenkin uinumassa ja ensimmäiset talviolosuhteet vaativat erityistä huomiota ja luottamusta itseensä myös taitavalta kuljettajalta.

Tunnistatko millaista oma osaamisesi neuvottelijana on? Oletko ns. uusi kuljettaja, jonka tilanteet tulevat vastaan harvoin tai jonka mielestä varmemmaksikin voisi itsensä tuntea? Niin kuin autoa ajaessa on neuvottelullakin päämääränsä. Ilman tavoitteita ei synny neuvottelua. Keskustelua voi syntyä tai vaikka riita, mutta neuvotteluksi tilanne muuttuu vasta, kun osapuolet kokevat, että heillä on päämäärä ja halua päätyä sinne. Matkaa tehdään yhdessä.

Onko suunnitelmasi lujittaa neuvottelusuhdetta vai saavuttaa voiton tunne tavoitteittesi ohella? Tunnista neuvotteluasetelma ja valtuudet, jotka osapuolilla on. Aseta tavoitteesi saavutettavaksi kyseisellä kerralla, rakenna niihin joustonvaraa, joka tukee mahdollisuuksiasi yhteistyön edetessä. Joskus on autollakin olosuhteiden pakosta ajettava eri reittiä ja kuitenkin voi saapua perille.

Peräänantamattomuudella ja jämäkkyydellä ajatellaan saavuttavan parhaat tulokset neuvottelussa, mutta niin kuin huonoissa keliolosuhteissakin kevyt ote ja rauhallinen mieli tuovat varmimmin perille. Ajellaan turvallisesti tuloksiin!

INA VIRKKI-UKELEGHE

Miten vaikutamme ääneen ja miten ääni vaikuttaa meihin?

Ääni on ihmisen salakavala ominaisuus sillä siihen yleensä aletaan kiinnittää huomiota vasta, kun siinä kuullaan jotain poikkeavaa. Tiedostamattomasti ihminen reagoi kuitenkin äänen eri sävyihin, korkeuksiin ja intensiteetteihin, jotka paljastavat puhujastaan mm. sukupuolen, iän, maantieteellisen asuinalueen, terveydentilan, sosiaalisen statuksen ja jopa persoonallisuudenpiirteitä. 

Ääni muuttuu ihmisillä eri tilanteiden mukaan. Evoluutio on jo luonut eläimille ja ihmisille kuvan eri äänistä, esim. varoitusäänet tuotetaan kovaa ja korkealta, kun taas uhkaavissa tilanteissa äänensävyä ja korkeutta lasketaan, jotta luodaan mahdollisimman dominoiva ja vahva kuva itsestä vastapuolelle. 

On huomattu, että suomalaiset naiset ja esiintymistilanteissa usein miehetkin madaltavat äänenkorkeuttaan, jotta kuulostaisivat vakuuttavammilta. Tämä saa toisinaan äänen narisemaan, koska tuottotapa on virheellinen. Ollaanpa siis tarkkana, sillä nariseva ääni luo kuulijoille usein kuvan laiskasta puhujasta. Tämä mielikuva voi juontaa juurensa siitä, että usein teinit narisevat äänenmurroksen aikaan  (äänihuulien ja ääntöväylän fysiologisen kehityksen aikana), jolloin heidän stereotyyppisesti laiska käytöksensä luo tämän mielleyhtymän ääneen. Mielenkiintoista on kuitenkin, että kulttuuri- ja äänenlaatututkimukset ovat osoittaneet, miten narina joissain kulttuureissa kertoo taas korkeasta sosiaalisesta statuksesta. Ääneen ei siis aina vaikuta pelkkä tilanne, vaan myös ihmiset ja kulttuuri.  Usein ääneen yhdistetyt eri piirteet ja mielikuvat jäävät puhujalta kuitenkin huomaamatta. Vuorovaikutustilanteessa on hyvä tiedostaa missä ja keille puhumme vaikuttaa siihen, mitä sanomme ja miten äänen eri keinoilla sen tuotamme.

Mielenkiintoni äänen moniin ulottuvuuksiin ja vakuuttavuuteen on lähtöisin juuri näistä puheeseen koodatuista viesteistä, jotka ovat saaneet minut tarkkailemaan ympäristöäni ja erityisesti omaa ääntäni enemmän. Olen miettinyt äänen vaikutusta viestijäkuvaan lähes koko opiskeluaikani, millainen on äänestä havaittu oma kuvamme, millaiset ovat muiden havainnot minusta viestijänä ja onko havainnoille selkeää selitystä, joka voidaan yhdistää yksilötasolta yleistettäväksi. Lähden selvittämään omassa tutkimuksessani kuulijan näkökulmasta, miten äänen viesti havaitaan ja otetaan vastaan ja, mitkä äänenpiirteistä pomppaavat parhaiten esille ja luovat puhujasta havaittavan viestijäkuvan.

Mietteitä aiheesta ja tutkimuksen etenemisestä tulossa lisää!

NANNA VIIKINKOSKI