Sanotaan, että jokaisella meillä on näkymätön kupla, joka ympäröi kehoamme. Kupla kuvaa etäisyyttä toisiin. Tämä henkilökohtainen reviirimme vaihtelee sen mukaan, millainen suhde meillä on keskustelukumppaniimme.
Oma kuplani on joutunut viime aikoina kovalle koetukselle, sillä olen raskaana. Olen useamman kerran törmännyt siihen, että henkilökohtainen reviirini on kaventunut. Ristiriitaista sinänsä: samalla, kun vatsani on kasvanut ja kehoni koko suurentunut, pitäisi myös kuplani suurentua. Vaan ei.
Monet vieraat ihmiset tulevat entistä lähemmäs, ja mikä hurjinta: he koskettavat vatsaani. Välillä vaikuttaa siltä, että vatsani koetaan muun kehoni ulkopuoliseksi osaksi. Sitä voi kosketella, taputella ja rapsutella kuin lemmikkikoiraa. Yleensä hämmennyn näissä tilanteissa siinä määrin, että menen sanattomaksi.
Reviirien koko vaihtelee
Jokainen meistä määrittelee itse kuplansa koon. Kuplamme laajuuteen vaikuttaa moni asia:
- persoonallisuus
- ikä
- sukupuoli
- asema
- kulttuuri, josta tulemme.
Meillä suomalaisilla on tunnetusti hyvin laaja henkilökohtainen reviiri. Erikokoiset kuplat saattavat aiheuttaa hämmentäviä tilanteita muillekin kuin raskaana oleville naisille. Jos keskustelukumppani tulee epämukavan lähelle ja itselle tulee halu ottaa samanaikaisesti askeleita taaksepäin, ollaan ristiriitatilanteessa.
Aina emme kuitenkaan pysty pitämään kiinni kuplastamme. Ruuhkaisessa bussissa ja metrossa, hississä tai massatapahtumassa meidän kuplamme antavat periksi. Koska etäisyyttä toisiin ei voi itse valita, vältellään katsekontaktia. Katse suunnataan esimerkiksi seinään, kattoon tai kauas etäisyyteen.
Läheiset ihmiset päästetään lähemmäs kuin vieraammat, ja tällöin on kyse intiimietäisyydestä. Kuplamme siis venyvät.
On tärkeää tiedostaa muiden rajat
Vuorovaikutustilanteessa meillä pitäisi olla herkkyyttä aistia, kuinka lähellä toista ihmistä voi mennä. Tutuista ihmisistä olemme oppineet, ketä halataan tavatessa ja kuka taas suosii kättelyä.
Vieraampien kanssa rajoja täytyy tunnustella. Tällöin on parempi pelata varman päälle ja pysyä toisesta sopivan etäisyyden päässä, ettei vuorovaikutusyhteys tyssää siihen, että toinen kokee olonsa tukalaksi liiasta läheisyydestä.
Lopuksi vinkki, miten voit testata oman kuplasi rajat:
Pyydät työkaveriasi kävelemään sinua kohti. Siinä vaiheessa, kun työkaverisi on mielestäsi mukavalla keskusteluetäisyydellä, sano stop. Tässä kohtaa on kuplasi raja tämän työkaverin kanssa.
SANNA FRANCK