Vaalit on käyty, ja tulos selvä, joten pulinat pois. Aion nyt kuitenkin pulista vielä vähän poliitikkojen käyttämästä kielestä.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Ilkka Ruostetsaari totesi 20.4. YLEN uutisissa, että poliitikkojen käyttämä hallinnollinen ja kansantaloustieteellinen kieli (eli ns. kapulakieli) vieraannutti kansalaisia vaalikeskustelusta. Mikä siis oli yksi syy perussuomalaisten voittokulkuun.
Kielen monet muodot
Kirjakielinen puhe ja akateeminen termistö epäilemättä luovat vaikutelmaa asiantuntijuudesta ja vakuuttavuudesta. Mutta ne myös hankaloittavat ymmärtämistä.
Kirjakielen lauseet ovat pitkiä ja lauserakenteet monimutkaisempia kuin puheessa yleensä. Puhetta kuunnellessa kun ei voi palata taaksepäin tarkistamaan epäselväksi jäänyttä asiaa kuten tekstissä.
Puheen kirjakielisyys vaikuttaa myös siihen, miten etäällä tai lähellä meitä puhuja tuntuu olevan. Huoliteltua, kirjakieltä muistuttavaa kieltä käytämme virallisissa ja julkisissa tilanteissa. Epämuodollisempaa kieltä suosimme taas yksityisissä tilanteissa ystävien ja perheen kesken.
Kirjakielinen puhe yleistä puheenjohtajilla
Seuraava analyysi puheenjohtajien käyttämästä kielestä pohjautuu YleX:n puheenjohtajatentteihin. YleX on nuorille (alle 35 vuotiaille?) suunnattu radiokanava, joten siellä jos missä ei kapulakieli pure.
Olen jakanut puheenjohtajat kolmeen ryhmään puheen kirjakielisyyden asteen perusteella. Kunkin ryhmän kohdalla henkilöt on lueteltu aakkosjärjestyksessä.
1. KIRJAKIELISIMMÄT: Jyrki Katainen, Mari Kiviniemi ja Stefan Wallin
Kirjakielisten ykkösryhmässä viljeltiin myös usein kansantaloustieteellisiä ja hallinnollisia termejä kuten tulonsiirrot (= tuet), investointi- ja kasvuohjelma (=?) ja monialainen viranomaistyö (=??). Kapulakielessä kunnostautui erityisesti Wallin.
2. VÄLIRYHMÄ: Päivi Räsänen, Anni Sinnemäki ja Jutta Urpilainen
Kieli oli pääosin kirjakieltä, mutta seassa oli myös puhekielisiä elementtejä kuten mä ja raksa-ala. Sinnemäki aloitti vastauksensa muutaman kerran niin monimutkaisesti, että unohdin toimittajan kysymyksen. Urpilainen onnistui muotoilemaan asioita konkreettisesti, kuten esimerkiksi ”90-luvun alussa joka kolmas valtion käyttämä markka oli velkarahaa”.
3. PUHEKIELISIMMÄT: Paavo Arhinmäki ja Timo Soini
Kieli on hieman huolitellumpi versio yleispuhekielestä ja siksi helppoa kuunneltavaa. Arhinmäen puheessa vilahtaa siellä täällä muutama poliitikkopuheen ilmaus. Soinin puheesta ei löydä yhtäkään kapulaa.
Arhinmäki ja Soini olivat molemmat äänikuninkaita omassa vaalipiirissään. Liekö sattumaa?
HELI PERTTULA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti