Osallistuin tänä keväänä puheviestinnän opintoihini kuuluvaan kurssiin, joka käsitteli viestintää työyhteisöissä. Kurssi avasi silmäni.
Työyhteisön viestintään sisältyy yllättävän paljon asioita, joita ei välttämättä aina edes tiedosteta. Monilta työyhteisöjen ongelmilta saatettaisiin välttyä jopa kokonaan, jos vain kiinnittäisimme enemmän huomiota sujuvaan viestintään.
Työyhteisössä monenlaista viestintää
Työyhteisössä vuorovaikutetaan kasvotusten, kahden kesken, ryhmissä, virtuaalisesti, joskus suurille joukoille mediassa jne. Miten missäkin tilanteessa tulisi viestiä?
Työyhteisöjen monenlaiset ihmissuhteet tuovat omat haasteensa viestintään. Usein jopa tapaamme työtovereitamme enemmän kuin omaa perhettämme.
Työyhteisöissä ollaan tekemisissä työtovereiden, esimiesten, johtajien, alaisten, asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Voinko viestiä samalla tavalla yrityksen johtajan kuin kollegani kanssa? Viestintä asiakkaan kanssa puolestaan pitää soveltaa sellaiseksi, että se tukee asiakassuhdetta ja yrityksen arvomaailmaa.
Työtoverimme voivat olla hyviä ystäviämme myös työajan ulkopuolella, joka osaltaan mahdollisesti sekoittaa pakkaa työyhteisön viestinnässä. Miten toimin niin, ettei ystävyys vaikuta työasioihin?
Ihmisten erilaiset viestintätyylit törmäävät työpaikalla
Viestintätaitoja tarvitaan myös siinä, että työyhteisössä olemme tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Aina emme itse pääse vaikuttamaan siihen, minkälaisten ihmisten kanssa työtä teemme. Tällöin myös erilaiset viestintätyylit asettavat omat haasteensa.
Jokaisella varmasti on kokemusta työyhteisön jäsenestä, joka on täysin erilainen kuin itse. Työyhteisöön kuuluu niitä, jotka pohtivat pitkään ja hartaasti sanottavaansa kuin myös niitä, jotka tuovat esiin oman mielipiteensä asiassa kuin asiassa. Kumpikaan tyyli ei ole väärä, ne ovat vain erilaiset. Kuinka paljon toisten viestintätyyliä minun tulee huomioida? Entä kuinka voin mukauttaa omaa viestintätyyliäni?
Kompastuskiviä työyhteisöviestinnässä siis on. Pitääkin olla aikamoinen viestintätaituri, että löytää keinot saada viestinsä perille oikealla tavalla, oikealla kanavalla ja oikeaan aikaan. Maalaisjärki toki auttaa, ja onneksi työyhteisössä tarvittavia viestintätaitoja voi myös kehittää.
Tämä on niin totta! Itse olen huomannut, että helpointa on ja parhaiten menee silloin, kun voi olla oma itsensä ja esittää asiansa suullisesti. Jos yrittää esittää jotain muuta, viestintäkin menee usein pieleen. Esimerkiksi hierarkisissa työyhteisöissä pitää tietää paikkansa jne. Ja sähköposti viestintävälineenä aiheuttaa varmasti eniten väärinymmärryksiä.
VastaaPoistaSamaa mieltä Petran kanssa, että suullinen viestintä tuntuisi vähiten väärinymmärryksiä aiheuttavalta kommunikointimuodolta. Sähköpostin lukija voi tulkita sähköpostin sävyn aivan väärin ja viesti ei mene perille. Taito tosiaan olisikin sopeuttaa oma viestintä aina kulloisenkin viestin vastaanottajan tyyliin sopivaksi. Uskon myös siihen, että jokainen voi itse harjoittaa omia viestintätaitojaan niin halutessaan.
VastaaPoistaNiinpä, suullisesti ja kasvokkain viestiessä kaikki ulottuvuudet ovat mukana: sanallinen ja sanaton. Näin jää paljon vähemmän tulkinnan varaa ja on paljon helpompi täydentää ja kysyä, jos näyttäisi olevan vaara väärinymmärrykselle.
VastaaPoistaVoihan olla myös niin, että tärkeämpää kuin oman viestintätyylin sopeuttaminen (joka toki on myös hyvä taito, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti) muiden tyyliin sopivaksi, on olla tietoinen erilaisista tyyleistä viestiä. Tällöin viestin vastaanottaminen ja tulkitseminen helpottuu... Uskon, että myös työyhteisöjen viestintäolot helpottuisivat kun tästä oltaisiin enemmän tietoisia.