1.2.2019

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva



Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.


EMMI MÄLKIÄ

17.1.2019

Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 1: PALAUTETAIDOT



Suomalaisesta työyhteisöistä sanotaan usein, että palautteenantokulttuuri on melko vähäistä. Palautteen antaminen työyhteisössä on kuitenkin tärkeää. Palaute on merkki, että ihmisen työ huomataan ja työpanos on merkityksellistä. Palaute edistää halua kehittyä ja oppia lisää. Toimiva palautekulttuuri työyhteisössä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, työn imua ja motivaatiota.

Palautteen antaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa ja palautekeskusteluihin kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty.

Myönteistä palautetta antaessasi:
  •        Anna palaute kasvokkain mahdollisimman nopeasti
  •        Myönteisen palaute kannattaa antaa julkisesti
  •        Kerro, mistä annat palautetta ja miksi
  •        Ole aito ja hymyile
  •        Suhteuta palaute tekoon, mutta vältä superlatiiveja
  •        Muotoile palautteesi vastaanottajalle sopivaksi

Myönteistä palautetta on toki helpompi antaa ja vastaanottaa, mutta myös korjaava palaute on tärkeää. Kun korjaava palaute annetaan oikein ja rohkaisevasti, motivoituu vastaanottaja korjaamaan virheen ja oppimaan siitä. Näin korjaavalla palautteella on positiivinen tavoite.

Korjaavaa palautetta antaessasi:
  •        Esitä palaute kahden kesken sille, jolle se kuuluu
  •        Anna palaute heti kuin mahdollista
  •        Anna palautetta vain yhdestä asiasta kerralla
  •        Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta
  •        Vältä ironiaa ja sarkasmia
  •        Vältä sanoja ”aina” ja ”ei koskaan”
  •        Muista myös kiittää

Palautteen vastaanottaminen saattaa myös tuntua vaikealta. Oman työn tuloksista voi olla vaikea ottaa vastaan kiitosta tai kritiikkiä.

Muista palautteen vastaanottajana:
  •       Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/toimintaasi
  •       Älä hyökkää, jos saat korjaavaa palautetta
  •       Ota korjaava palaute mahdollisuutena korjata virhe ja oppia
  •       Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä
  •       Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä
  •       Kiitä saamastasi palautteesta

Toistuva palautteen antaminen tekee siitä hyvän tavan ja rutiinin, jolloin palaute on osa työyhteisön toimintamallia. On myös sanottu, että palaute on kuin sementtiä. Se avulla rakennetaan työyhteisöön turvallista ilmapiiriä.


EMMI MÄLKIÄ