Puhu äänellä jonka kuulen

Tänään tiistaina 16.4. vietetään Maailman äänipäivää (World Voice Day). Päivää vietettiin ensimmäisen kerran Brasiliassa vuonna 1999 ja tapa on sittemmin levinnyt eri puolille maailmaa. Suomessa Maailman äänipäivää on vietetty vuodesta 2008. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta äänestä ja äänihäiriöistä sekä edistää äänen parissa työskentelevien, eri alojen edustajien yhteistyötä.

Puheääni on keskeisin viestintävälineemme, ja sen avulla ilmaisemme myös sanattomia viestejä ja tunteita.  Se on useille meistä yksi tärkeimmistä työvälineistä. Huomaammekin äänen merkityksen usein vasta silloin, kun siinä ilmenee ongelmia. Työn tekeminen vaikeutuu tai muuttuu jopa mahdottomaksi, jos menetämme äänemme.

Pidämme kyllä huolta muista työvälineitämme, joten miksi äänen huoltaminen unohtuu niin usein? Oikein käytettynä ja huollettuna ääni kestää pitkääkin kulutusta.

Seuraavilla huoltotoimenpiteillä pääset alkuun:

• Työpäivän aikana voit rentouttaa äänihuulia ja laskea kurkunpäätä haukottelemalla ja hokemalla esim. bårgo, bårgo, geggo, geggo. 
• Muista myös venytellä hartioita.

Äänipäivän kunniaksi voit testata, kuinka sinä tunnistat tunteita äänestä Maailman äänipäivän virallisilta kotisivuilla.

 EMMI KIVISTÖ

Esiintyjä tartuttaa tunteita

”Ei tää varmaan teitä kiinnosta, mutta kerron nyt kuitenkin, kun mut kerta tästä      pyydettiin puhumaan.”

Tämä on tyyppiesimerkki aloituksesta, joka takuuvarmasti tappaa kuulijoiden mielenkiinnon. Ja vaikka esiintyjä ei tätä ääneen sanoisikaan, niin hänen eleensä ja ilmeensä paljastavat hänet.

Esiintymiskouluttajana tapaan usein asiantuntijoita, jotka ovat varmoja, että heidän esitystensä aiheet ovat kuulijoiden mielestä joko kuolettavan tylsiä tai masentavan monimutkaisia. Tuloksena on epävarmoja esiintyjiä, jotka pyytelevät jo olemuksellaan anteeksi yleisöltä. 

Itse uskon vankasti, että  tylsiä aiheita ei ole olemassa. Olen kuullut talousanalyytikon esittelevän (lähtökohtaisesti pirun puuduttavia) talouden ennusteita verhottuna salapoliisitarinaksi, jonka käänteitä yleisö odotti jännityksestä kihisten. Olen innostunut kuulijana biotekniikan uusista sovelluksista, kun esiintyjä innosta ja oman aiheensa tärkeydestä punaisena rönsyili yleisönsä edessä. 

Tunteet tarttuvat esiintyjästä yleisöön. Oman asian vähättely on loukkaavaa kuulijoita kohtaan, jotka ovat kuitenkin vaivautuneet paikalle. Vähintä, mitä esiintyjä voi kuulijoita arvostaakseen tehdä, on innostua tai innostaa itsensä omasta aiheestaan. Monesti esiintyjän hyvä asenne asiaansa kohtaan kantaa pitkälle. Innostus tarttuu yleisöön.

PAULIINA PERTTULI

Malttia, neuvottelija!

Oletko seurannut päätöksentekoprosessia niissä neuvotteluissa, joissa itse istut? Ratkaiseeko niissä lopputuloksen kova ääni ja voimakas tahto? 

Jokainen neuvottelu on omanlaisensa. Neuvottelijat ja neuvottelun asiat määrittelevät millainen vuorovaikutustilanne kulloinkin syntyy. Yllättävän varhaisessa vaiheessa saattaa ratketa lähdetäänkö juupas–eipäs-linjalle vai aidosti etsimään yhdessä ratkaisua.

Ensimmäinen merkki kinastelulinjalle lähtemisestä on, että eri osapuolten annetaan jo heti aluksi kertoa, millainen on itselle mieluinen lopputulos.  Sen julistaminen muille heikentää halukkuutta luopua omista vaatimuksista ja lukkiuttaa neuvottelijat omiin asemiinsa. Emme halua antaa periksi ja menettää näin mainettamme vahvana neuvottelijana.

Neuvottelijan on toki hyvä pohtia etukäteen omia tavoitteitaan ja myös yrittää ennakoida toisen osapuolen pyrkimyksiä. Se ei kuitenkaan saisi johtaa kyvyttömyyteen havaita neuvottelun aikana esiin tulevia uusia, ehkä jopa parempia ratkaisuja kuin itse on asian ratkaisemiseksi keksinyt. Kyky kuunnella aktiivisesti onkin taitavan neuvottelijan keskeinen ominaisuus.

Vaikka aika on nykyisessä työelämässä niin sanotusti kortilla, päätöksenteon viivyttely parantaa monesti neuvottelutulosta. Nopean kompromissin sijaan on viisaampaa pohtia yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, vertailla mahdollisuuksia ja yhdistellä parhaita puolia näistä eri ratkaisumalleista. Kun on yhdessä löydetty keskeiset kriteerit, jotka ratkaisun tulee täyttää, voidaan eri vaihtoehdoista valita se, joka täyttää parhaiten nämä kriteerit.

”Huippuneuvottelija on kuin sakinpelaaja: hän tajuaa kokonaisuuden ja hahmottaa nopeasti, mihin erilaiset ratkaisumallit johtavat.” (Miettinen & Torkki 2008) 

    

SOILE RUSANEN

Arjen neuvottelutaidot

Näinä päivinä työmarkkinajärjestöt etsivät jaettua ymmärrystä yhteisessä neuvottelupöydässä. Luvassa on totuttuun tapaan tiukkaa vääntöä. Harva meistä joutuu kuitenkaan yhtä vaativiin neuvottelutilanteisiin mukaan. Mutta millaisia neuvottelutaitoja sinä tarvitset työssäsi?

Valtaosan meistä työnkuvaan kuuluu jonkinlaisia neuvottelutilanteita. Esimerkiksi myyjät, asiakaspalvelijat ja hankinnoista vastaavat ovat tämän tästä neuvottelemassa hinnoista, sopimusehdoista tai hyvityksistä. Neuvottelutaitoja tarvitaan työarjen keskellä jatkuvasti, muissakin tilanteissa kuin varsinaisiksi neuvotteluiksi mielletyissä vuorovaikutustilanteissa. Loma-ajoista sovitaan esimiehen kanssa ja kollegan kanssa päätetään yhteisen projektin vetovastuusta.

Kun oppii näkemään omassa arjessaan vastaan tulevat neuvottelutilanteet, pystyy myös helpommin kehittämään niissä tarvittavia taitoja ja pääsemään parempiin tuloksiin. Samat neuvottelutaitojen peruselementit, joita vaaditaan haastavissa neuvottelupöydissä, soveltuvat myös moniin muihin tilanteisiin.

Taitojen kehittämiseksi kannattaa silloin tällöin pysähtyä pohtimaan omia tapoja toimia erilaisissa neuvottelutilanteissa. Ja neuvottelutaitojenkin suhteen pätee vanha viisaus: harjoitus tekee mestarin.

Intoa arjen neuvottelutaitojen kehittämiseen!

JOHANNA MARTIKAINEN

Miten työyhteisö kadehtii

Kateus on ehtymätön luonnonvara. Se syö yksilöä, mutta tuhoaa ennen kaikkea työyhteisön luovuuden ja innovatiivisuuden. 

Erilaiset tavat ilmaista kateutta

Kateus nähdään itsetunnon ongelmana. Tapa ilmaista kateutta liittyy usein persoonallisuuteen. Kateus ilmenee viestinnällisesti monimuotoisesti. Ulospäin suuntautunut ja voimakastahtoinen ihminen ilmaisee kateutta eri lailla kuin hiljainen ja vetäytyvä henkilö.

1. Ulospäin suuntautunut ja toisten ihmisten kautta reagoiva henkilö panttaa harvoin kateutta sisällään, vaan vastustaa yleensä avoimesti asioita ja saattaa myöhemmin jopa paljastaa kadehtineensa, jos huomaa, että toinen on onnistunut. Kateus on hänelle käynnistävä voima.
2.  Voimakastahtoinen ja asiakeskeinen henkilö vähättelee toisen ideoita ja saattaa myös tehdä kaikkensa, ettei toinen onnistuisi. Hän myös saattaa esittää toisen idean omanaan. 
3.   Ihmiskeskeinen, mutta samalla pidättyväinen ja vaatimaton ihminen saattaa murehtia asioita yksin ja kokea huonommuutta. Pidemmän päälle hän kuitenkin alkaa puhua asioista takanapäin ja etsii kadehtimastaan henkilöstä heikkouksia, joista keskustelee avoimesti samanhenkisten kanssa. 
4. Asiallisuutta arvostava ja pidättyväinen henkilö analysoi toisen ideoita ja saattaa jalostaa niitä sekä esittää ne myöhemmin lähteineen. Kateus on hänelle usein ponnin parempaan omaan suoritukseen.

Kadehtijan sanaton viestintä

Voiko kateuden huomata toisen sanattomasta viestinnästä? Kyllä ja ei. Toiset osaavat peittää tunteensa hyvän käytöksen vaatimusten mukaisesti, mutta usein saatamme huomata kehon vaivautuneen liikkeen tai ilmeen hienovaraisen kiristymisen. Yleensä sille on tyypillistä lihasten kiristyminen silmien ja suun ympärillä: hiukan kaventuneet silmät ja "ohuemmat", tiukentuneet huulet.

Kateutta ilmaistaan myös vinona hymynä, hymähtelynä ja silmien pyörittelynä. Joskus se näkyy hienoisena ihailuna katseessa, mutta suu osoittaa kuitenkin inhon merkkejä. Tällöin jää vain katsojan arvattavaksi, kummastako on kyse, inhosta vai ihailusta. Kateudeksi ilmettä tuskin osataan tulkita. Joskus kateus saattaa purkautua voimakkaana hyökkäyksenä tai purkauksena, jota toisten on vaikeaa ymmärtää.

Monissa tilanteissa kateus voittaa tahdonvoiman: emme kuuntele puhujaa ymmärtääksemme puheen sisällön. Meitä kiinnostaa vain, kuinka itse voisimme sanoa asian paremmin. Emme haluakaan oppia uutta, vaan keskitymme torjumaan toisten näkemykset.

MARSA BÄCK

Kateudesta voit lukea lisää 13.2.2013 julkaistussa kirjassa Kateus työelämässä (PS-Kustannus, toim. Pirkko-Liisa Vesterinen). Marsa Bäckin artikkeli Kateuden viestinnälliset muodot on yksi kirjan teksteistä.

Onko sanaton viestintä sanoja tärkeämpää?

Sinäkin olet varmasti jossain kuullut  Albert Mehrabianin tutkimuksesta ja siitä, että ns. sanattoman viestinnän painoarvo olisi vuorovaikutustilanteissa 80 % ja viestin sisällön vain 20 %.

Tämä on kuitenkin myytti, joka on ruokkinut itse itseään. Mehrabianin tutkimus koski nimittäin ensivaikutelmaa, jonka hänen mukaansa 80 % ihmisistä luo muutamassa sekunnissa tai minuutissa, hitaimmatkin 20 minuutin sisällä.

Ensivaikutelmassa huomio kiinnittyy Mehrabianin tutkimuksen mukaan

• 55 %   ulkoiseen esiintymiseen 
• 38 %   puhetapaan 
•   7 %   sanoihin.   

Mutta miten viestin sisältö sitten luodaan? Kaikkien edellä mainittujen asioiden avulla. Riippuu nimittäin täysin kuulijan odotuksista, puhujan asiasta ja tilanteesta, millaisia tulkintoja kuulijat tekevät. 

Jos puhujan asia ei kiinnosta meitä kuulijoita, saatamme hyvinkin ryhtyä tutkiskelemaan hänen esiintymistään, sen sijaan että kuuntelisimme sanoja tai edes yrittäisimme ymmärtää puhujan tarkoitusta. Jos taas henkemme on kiinni siitä, että ymmärrämme puhujan sanoman oikein, emme suinkaan hukkaa aikaa esiintyjän ulkoisen olemuksen analyysiin. Tällöin yritämme kaikin tavoin muistaa jokaisen sanan, jonka hän päästää suustaan.

Esimerkki:  

Al Qaidan antama kuolemantuomio voidaan lukea täysin ilmeettömästi yksitotisella äänellä tai sitten hurjasti huutaen ja meuhkaten. Kummassakin tapauksessa viestin sisältö epäilemättä kauhistuttaa meitä yhtä lailla.

Totta on, että puhuja voi vaikuttaa sanoman vastaanottoon niin ulkoisella esiintymisellään, puhetavallaan kuin sanoillaankin. Näiden eri osa-alueiden merkitys kuitenkin vaihtelee kuulijan tarpeista, odotuksista ja jopa vireystilasta riippuen. 

Tylsäkin asia voi siis muuttua mielenkiintoiseksi railakkaasti esitettynä, vaikka asiasisältö pysyisikin samana.

MARSA BÄCK