13.6.2018

Kuka sinua kouluttaa?



Kouluttaja Sanna Franck
On aika esitellä seuraava kouluttaja. Sanna Franck on esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen valmentaja. Erityisesti viime aikoina Sannan kouluttamia aiheita ovat olleet vuorovaikutustaidot sisäisissä asiakaskohtaamisissa tai haastavissa tilanteissa ja kouluttajan esiintymistaidot. Hän aloitti kouluttamisen vuonna 2001 opintojen ohella ja vuonna 2005 Suomen Puheopistossa.

Sanna opiskeli Jyväskylän yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena puheviestintä. Sivuaineena hän opiskeli draamakasvatusta eli Sanna on draamaopettaja. Hänellä on myös aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys.

Koulutusaiheina esiintyminen ja vuorovaikutus herättivät Sannan mielenkiinnon, koska ne ovat peruspilareita monissa työtilanteissa. Ne ovat teemoja, joissa niin kouluttaja kuin osallistujakin voi kehittyä loputtomasti. Sannasta kouluttajan työssä on parasta, että hän saa tarjota osallistujille alansa tuoretta tietoa sekä korjata vääriä käsityksiä, joita liikkuu esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja valmennettaessa. Hänestä on myös upeaa nähdä valmennettavien kehittyminen harjoitteluprosessin aikana.

Sanna on kouluttajana vuorovaikutteinen. Hänestä on tärkeää luoda hyvä keskusteluyhteys osallistujiin ja kerätä heiltä myös aineistoa päivän teemoista. Sanna täydentää näitä teemoja omalla asiantuntemuksellaan. Taitoharjoittelussa lähtökohtana on osallistujan vahvuudet ja kehityskohteiden esiintuominen kannustavasti. Sannan valmennukset ovat sopiva sekoitus tietoiskuja ja toiminnallisia menetelmiä. Osallistujien aktivointi sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoitteleminen ovat aina osa Sannan valmennusta.


Sannan motto on Suomen Puheopiston perustajajäsenen Kaarlo Marjasen sanoin:
"Ole oma itsesi mutta parhaalla mahdollisella tavalla."

ELLA KAJASTE

31.5.2018

Etätyössä Thaimaassa


Oletko haaveillut siirtyväsi tekemään työsi jossain palmun alla, vaikkapa Thaimaassa? Suurimmalle osalle tämä jää lähinnä haaveeksi. Itselle etätyöskentelystä Thaimaassa tuli kuitenkin todellisuutta viime helmikuussa. Vaikkei nyt ihan palmun alla vaan Bangkokin suurkaupunkivilinän keskellä. Näin neljän kuukauden kokemuksen jälkeen on aika pohtia hieman plussia ja miinuksia.

Etätyö on osa monen suomalaisen arkea ja yhä useammilla on siihen halutessaan mahdollisuus. Tämä käy ilmi myös Helsingin Sanomien toukokuussa julkaistusta nettiartikkelista.
Kaikkien tärkeimpien työvälineiden ollessa pilvipalveluja, on oikeastaan helppoa siirtyä tekemään työnsä missä tahansa paikassa, jossa on kunnon internetyhteys. Toki joitain muutoksia työtehtäviin oli omassa tapauksessani järkevää tehdä. Kun sitten saatiin myös puhelinliikenne netin yli toimimaan, niin yhteydenpito asiakkaisiin on sujunut aivan kuin toimistoltakin käsin.

Kauppalehden huhtikuussa julkaisemassa artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jossa todettiin etätyön lisäävän tuottavuutta ja työhyvinvointia. Voin kyllä yhtyä näihin ajatuksiin. Kotona töitä tehdessä on usein helpompi keskittyä olennaiseen ja saada asioita vietyä päätökseen. Myös mahdollisuus järjestää omien työpäiviensä aikataulu melko vapaasti vähentää stressiä. Oikeastaan ainoa rajoite tässä suhteessa on itsellä ollut maiden välinen aikaero (kesäaikaan neljä tuntia). Muttei tästä Suomen toimistoajan seuraamisesta silti ole hankaluuksia tullut.


Etätyöntekijä on väistämättä hieman erillään muusta työyhteisöstä. Tämä aiheuttaa helposti ulkopuolisuuden tunnetta tai informaatiokatkoksia puolin ja toisin. Asioiden eteenpäinvieminen yhdessä työkavereiden kanssa ei olekaan ihan niin helppoa, kun et voi käydä vaan koputtamassa olkapäähän tai huikkaamassa ovelta. Näihin ongelmiin on onneksi apua tekniikasta. Meidän tiimissä olemme onnistuneet säilyttämään hyvät viestintäyhteydet. Olen osallistunut etänä viikkopalavereihin videoyhteydellä ja hoitanut monet asiat työkavereiden kanssa kahden kesken Skypen chatissa.

Kaiken kaikkiaan etätyön tekeminen toiselta puolelta maailmaa on ollut helpompaa kuin kuvittelinkaan.
Kiitos Puheopiston tiimille mahdollisuudesta etätyön tekemiseen ja tuesta, jota olette antaneet siinä onnistumiseen!

Millaisia sinun kokemuksesi etätöistä ovat? Kirjoita kommentti tai osallistu keskusteluun some-kanavissamme.

JOHANNA MARTIKAINEN

9.5.2018

Kuka sinua kouluttaa?

Esiintymisvalmentaja Karo Lauronen

Tässä kuussa kouluttaja esittelyssä on valovoimainen Karo Lauronen. Hän on koulutukseltaan tradenomi sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja. Karo on aloittanut valmentamisen vuonna 2008. Hänen erikoisalaansa on esiintymisen sekä myynnin ja asiakaspalvelun vuorovaikutuksen valmentaminen.


Karolle on tärkeää luoda koulutuksiin rento, hauska ja turvallinen ilmapiiri. Kouluttajana hän osaa innostaa sekä olla innostunut. Hän käyttää kouluttaessaan teatterilähtöisiä meneltemiä ja esiintymistekniikoita. Karo soveltaa taiteellisissa työryhmissä käytettyjä työkaluja ja tapoja myyntiin sekä asiakaspalveluun.

Esiintymisen ja vuorovaikutuksen kouluttaminen kiinnostaa Karoa, koska alati digitalisoituvassa maailmassa on yhä enemmän tilaa ihmisten vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiselle. Hänen mielestään parasta kouluttajan työssä on ihmisten kohtaaminen ja mahdollisuus tarjota koulutettaville elämys, jota he ovat olleet itse luomassa.

Karon motto on: “Elämä on aivan liian tärkeä asia otettavaksi vakavasti.”

ELLA KAJASTE

27.4.2018

Moka on lahja – mutta onko mokailija lahjakkuus?


Miten koet asiakaspalvelun?

Varmaan jokainen meistä on kohdannut tilanteen, jossa olisi toivonut itselleen tai jollekin toiselle parempaa kohtelua. Huonosta kohtelusta närkästyminen on aiheellista, mutta kannattaisi pohtia, miksi ikävä tilanne jäi kaivelemaan mieltä. Usein töykeät sanat, vastaamattomuus tai yrmeä ilme viestivät huonoa käytöstä. Myös tahaton sanaton viesti on näkyvä osa yrityksen julkisuuskuvaa.

Ei liene yritystä, joka toivoisi julkisuuskuvansa likaantuvan. Siitä huolimatta henkilöstön asiakaspalvelukoulutuksiin harvoin panostetaan riittävästi. Jos henkilöstö ei tunne yrityksen arvoja ja tavoitteita, on yritysjohdon syytä katsoa peiliin.

Mokaaminenko lahja?


Videoitu moka leviää sosiaalisessa mediassa sekunneissa. Tästä syystä johtajien kannattaa huolehtia, että henkilöstö tietää, mikä on sallittua ja mikä ei sovi yritysimagoon. Arvot ja tavoitteet siis kannattaa selkeyttää. Nyt kun uusi EU:n tietosuoja-asetuskin aiheuttaa toimintatapamuutoksineen päänvaivaa, on oltava yhä enemmän varpaillaan. Jopa poliitikot ovat varovaisia, kenelle ja millaisia asioita uskaltavat peukuttaa. Väärinymmärrysten mahdollisuus on jatkuvasti suuri.

Keski-Euroopan tapoihin tottuneena olen saanut hävetä tuoretta mokaani: Sveitsissä ja Saksassa kaikissa lapsiperheissä sekä tuttujen kesken piiloteltiin pääsiäismunia.


Kyselin pääsiäisen jälkeisenä tiistaina tutulta nuorelta mieheltä yritystemme yhteisessä keittiössä, miten hyvin pääsiäisenä munia oli piiloteltu ja oliko ne kaikki löydetty. Luulin hänellä olevan useita lapsia. Hänpäs onkin poikamies. Kysymyksistäni hieman hämmentyneenä – tekniikan opiskelijan huumorintajulla – hän närkästymättä vastasi kaikkien munien olleen esillä. Jälkikäteen tajusin, miten herkästi virheeni olisi saatettu ymmärtää seksuaaliseksi häirinnäksi. Toimintani monimielisyyden tajuttuani pyysin tietysti anteeksi. Herrasmiehenä hän ei onneksi ollut moksiskaan. Ehkä vappu menee ilman mokia!
Taidanpa tarvita viestintä- ja vuorovaikutustaitojen, työyhteisöviestinnän ja kohteliaamman käytöksen valmennusta. Tuota kaikkea Suomen Puheopisto tarjoaa – siis myös tapakulttuurin valmennusta sekä asiakaspalvelu- ja digiviestintää. Kysy vaikka!

Kevät terveisin
EIJA PESSINEN




13.4.2018

Raakkuu kuin varis – honottaa kuin hanhi

Julkisessa viestinnässä on ilahduttavasti lisääntynyt eri näkemysten esille tuominen niin haastatteluissa kuin keskusteluissa. Moni saattaa tarkkaan miettiä, millaisin sanankääntein asiansa esittää. Miksi kuitenkin niin asiantuntijat kuin harrastelijatkin käyttävät samalla ääntään kovin kummallisella tavalla?



Äänenkäyttöön on pesiytynyt epämiellyttävä narina. Yllättävän usein kuulee myös honotusta. Kevyen musiikin laulajat kilpailevat äänensä erikoisuudella: on muka tärkeää ”löytää oma saundi”. Saundin kustannuksella ollaan jopa valmiit luopumaan koko iän kestävästä kauniisti soivasta äänestä.

Hyvän äänen kriteerejä on vaikea määrittää. Ääneen vaikuttavat mm. yksilölliset mieltymykset, kulttuuritausta, aikakauden ääni-ihanteet, koulutus sekä oma äänenkäytön harjaantuneisuus. Aina hyvä ääni on kuitenkin luonteva ja tasapainoinen. Parhaimmillaan se hivelee kuulijan korvaa. Hyvä ääni palvelee käyttäjänsä tarpeita eri tilanteissa rasittamatta äänielimistöä.


Joillekin hyvä ääni on synnyinlahja, jotkut saavat tehdä työtä hyvän äänen löytämiseksi. Onneksi kuitenkin ääntään voi kehittää. Oman äänen piirteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta. Tunnistamisessa voivat auttaa äänitys ja ääniasioihin perehtynyt asiantuntija. Ainakin jokainen voi välttää epämiellyttäviä äänenkäytön maneereja, jotka pahimmillaan syövät sanoman uskottavuutta.

Maanantaina 16.4. vietetään Maailman äänipäivää (World Voice Day). Äänipäivän kynnyksellä on hyvä muistaa äänen merkitys. Ääni on vuorovaikutuksen tärkein väline. Nykyisin sen merkitys korostuu verkon tarjotessa erilaisia esittämisen mahdollisuuksia niin ammattilaisille kuin harrastelijoille. Se on oleellinen osa persoonaamme ja siitä muodostuvaa mielikuvaa. Miksi siis raakkuisimme naristen, kun voimme helliä kuulijamme korvia luontevalla ja soivalla äänellä? 

Suomen Puheopisto julkistaa Vuoden äänen 2018 maanantaina 16.4. ja julkaisee myös kriteerit ja perustelut valinnalle.

MARSA BÄCK                                                                                               marsa.baeck@puheopisto.fi

29.3.2018

Kuka sinua kouluttaa?

Kouluttajamme ovat tärkeä osa Suomen Puheopistoa, siksi olemme päättäneet kertoa heistä enemmän. Ensimmäisenä esittelemme puheterapeutti Kirsi Lipastin. Hän on myös filosofian maisteri sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymä terveydenhuollon asiantuntija. Hänellä on kokemusta äänenkäytön kouluttamisesta vuodesta 1995 lähtien.

Äänenkäytön asiantuntija Kirsi Lipasti
Kirsi kiinnostui ihmisäänestä ja äänen käyttötavoista, koska ääni on merkityksellinen osa vuorovaikutusta ja viestintää. Ääni kuvastaa ihmisen ainutlaatuisuutta, sillä kenelläkään toisella ei ole samanlaista. Tämä persoonallinen ilmaisukanava onkin Kirsin loputtoman kiinnostuksen kohde. Hänen mielestään työ äänikouluttajana on innostavaa, koska harjoituksien avulla voidaan vahvistaa äänen kestävyyttä ja ilmaisuvoimaa.

Kouluttaessa Kirsi keskustelee mielellään osallistujien kanssa ja elävöittää jakamaansa tietoa havainnollistavilla esimerkeillä. Hän pyrkii tekemään valmennuksesta mahdollisimman henkilökohtaisen kokemuksen ryhmän kokoon katsomatta. Jotta koulutuksesta ei tulisi liian raskas, Kirsi vuorottelee harjoituksia ja tietoiskuja. Hänen tavoitteenaan on paitsi lisätä osallistujien tietämystä ja keinoja äänenkäytön hallinnasta, myös tarjota miellyttävä ja virkistävä valmennuskokemus.

Kirsin mielestä kouluttamisessa on tärkeää herättää mielenkiintoa ja tehdä sisällöstä mahdollisimman hyödyllistä ajatellen osallistujan ääntä. Koulutustilanteessa oleellista on myös rento ja myönteinen tunnelma.

Kirsin motto on: “Ääni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”


ELLA KAJASTE

15.3.2018

Puhumisen iloa ja tunneälyä




Puhuminen vaikuttamiskeinona on meidän ihmisten yksinoikeus. Puheella liikutellaan kokonaisia kansakuntia. Puhe on myös oivallusten innoittamista. Tyhjän puhuminen ja poliittinen jargon eivät tarjoa oivalluksia vaan itsestään selvyyksiä.
Viime vuosina on puhuttu paljon hissipuheista ja pitchauksesta. Näissä kysymyksessä on usein osaamisen tai yrityksen nopea esittely. Kysymykset, oivallusten synnyttäminen ja tarpeen herättäminen ovat tärkeitä etenkin nopean vaikuttamisen puheenvuoroissa. Jos pystyy herättämään kuulijoissa oivalluksia, vaikka aikaa olisi annettu vain minuutti, jää varmasti mieleen.
Puhuminen vaatii myös tunneälyä. On monia tilanteita, joissa meiltä odotetaan muutamaa ystävällistä sanaa, mutta ne saattavat jäädä jännityksen vuoksi tai jostain muusta syystä sanomatta. Jokaisen ihmisen pitäisi kuitenkin pystyä sanoittamaan tunteensa oikealla hetkellä, eikä tähän päästä muuten kuin harjoittelemalla.
Työpäivien aikana ja harrastusten parissa tarjoutuu jatkuvasti tilaisuuksia astua esiin ja sanoa sanottavansa. Nämä olisivat oivallisia tilanteita harjoitella puhumista. Jokin kuitenkin estää sanomisen. Useimmiten ajatuksiaan ei saa riittävän nopeasti kasaan saatikka loogiseen järjestykseen tai sitten jännitys pilaa tilanteen. Tähän puheopistolla on keinot: me autamme hallitsemaan jännitystä ja rakentamaan loogisia puheenvuoroja erilaisiin, jopa spontaaneihin, puhetilanteisiin.
Erittäin suosittuja ovat nykyisin Vaikuta minuutissa -valmennukset, joissa puolen päivän aikana opetellaan vaikuttavan puheen malli ja muutamia keinoja vaikuttavaan esiintymiseen. Kannattaa siis käväistä sivuillamme www.puheopisto.fi.

Tänään Puheen päivänä 15.3. kehotankin sinua sanomaan jotain oivaltavaa tai toista lämmittävää työtoverillesi tai jollekin tuttavallesi.



Hyviä puhumisia!

MARSA BÄCK