15.3.2019

Esiintymistaidot osa1: Mitä taitoja esiintymisessä tarvitaan?



”Ei minun työhöni kuulu esiintyminen”, saattaa moni ajatella. Työelämä on kuitenkin täynnä erilaisia esiintymistilanteita: asiakasneuvottelut ja -tilaisuudet, projektien esittely ja niistä raportoiminen, palaveripuheenvuorot, kokoukset, asiantuntijapuheenvuorot eri yhteyksissä, mediaesiintymiset, seminaariesitykset, koulutustilaisuudet jne.

Esiintymistaidon juttusarjassamme keskitymme esiintymisen osa-alueisiin, mutta pohditaan ensin, mitä esiintymistaidoilla tarkoitetaan. Juttusarjan myöhemmissä osissa keskitymme eri esiintymistaitoihin tarkemmin.

Vuorovaikutus tarkoittaa taitoa huomioida yleisö esityksen suunnitteluvaiheesta lopetukseen saakka. Se tarkoittaa myös taitoa motivoida yleisö. Esiintyjän tulee kuunnella ja havainnoida yleisöä ja reagoida yleisön viesteihin. Vuorovaikutustaitoon kuuluvat lisäksi esiintyjän sanattoman viestinnän hyödyntäminen.

Puheenvuoron rakentamisen taitoihin kuuluu yleisöä kiinnostavan aiheen tai näkökulman valitseminen tilanteen ja ajan mukaan. Esityksen tulee olla johdonmukainen ja hyvin jaksotettu. Hyvä esitys alkaa kiinnostavasti ja loppuu dynaamisesti. Asiasta toiseen siirrytään saumattomasti. Esitys tulee olla mitoitettu oikein aikarajaan nähden.

Puheenvuoron sisältö tulisi valita yleisön ja tilanteen mukaan. Esiintyjän tulee osata nostaa esiin merkittävät näkökohdat. On myös tärkeää miettiä uskottavat ja monipuoliset perustelut väitteille ja mielipiteille. Tähän taitoon kuuluu myös esityksen monipuolinen havainnollistaminen.

Esitystapa tarkoittaa esiintyjän taitoa käyttää tarkkaa ja ymmärrettävää kieltä. Se on myös taitoa käyttää sanatonta viestintää esityksen tukena. Esitystapaan kuuluu lisäksi taito käyttää ilmaisuvoimaista ääntä tilanteeseen sopivalla tavalla.

Esiintymisjännitys vaivaa meistä monia. Kun tiedostaa ja hyväksyy oman jännityksensä, sitä pystyy hallitsemaan ja tulemaan sen kanssa toimeen. Ajatukset tulisi kääntää jännittämisestä vireytymiseen.

Vaikutelmien hallinnalla tarkoitetaan, että esiintyjä ymmärtää ulkoisen olemuksensa, sanattoman viestintänsä ja havainnollistamiskeinojensa synnyttävän vaikutelmia ja osaa eritellä luomiaan vaikutelmia. Esiintyjän tulisi myös osoittaa kiinnostuksensa esitettävään aiheeseen.

EMMI MÄLKIÄ

22.2.2019

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 2: Taito kuunnella



Ihmisellä on yksi suu, mutta kaksi korvaa, niin tärkeä osa vuorovaikutusta kuunteleminen on. Kuunteleminen ei ole vain kuulemista. Se on aktiivista toimintaa, jonka avulla havainnoidaan ja tulkitaan sanallista ja sanatonta viestintää. Kuuntelutaito on yksi keskeisimpiä vuorovaikutustaitoja. Kuunteleminen vaikuttaa yksilöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Jokaiselle on tärkeää tulla kuulluksi.

Kuuntelemisen ensisijainen tarkoitus on tiedon kerääminen. Tietoa käytetään asioiden oppimiseen, vaikuttamiseen sekä erilaisten suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kun kuunteleminen on tehokasta, kanssaviestijöiden ajatukset, tarpeet, arvot ja tavoitteet ymmärretään paremmin. Tällöin myös asiat pysyvät paremmin muistissa. Tiedonkulku, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu toimivat paremmin ja väärinymmärtämisen riski pienenee.

Kuunnella voi monella eri tavalla. Viihdyttävällä kuuntelemisella tarkoitetaan yleensä vapaa-ajanviettoon ja rentoutumiseen liittyviä kuuntelutilanteita. Informatiivista kuuntelemista käytetään tärkeissä, keskittymistä vaativissa tilanteissa kuten työpaikoilla tai ohjeiden kuuntelemisessa. Kun halutaan tarkastella ja arvioida puhujan asiasisältöjä, poimia tosiasiasiat mielipiteistä tai antaa palautetta, kannattaa kuunnella arvioivasti. Empaattinen kuunteleminen puolestaan on sitä, että kuuntelija osoittaa välittämistä ja ymmärrystä.

Hyvä kuuntelija:
  • osaa poimia ydinsanoman ja tehdä yhteenvetoja
  • osaa erottaa faktat mielipiteistä sekä tulkita näkökulmia ja arvioida niitä
  • havaitsee, jos häneen pyritään vaikuttamaan
  • havainnoi ja tulkitsee sekä sanallista, että sanatonta viestintää
  • ymmärtää, että tulkintaan kuullusta vaikuttavat omat asenteet, arvot, mielipiteet ja mielentila
  • käyttää tilanteeseen sopivaa tapaa kuunnella
  • antaa puhujalle tarkoituksenmukaista palautetta
  • osoittaa kuuntelemistaan toista kunnioittavalla tavalla
  • ymmärtää kuuntelemisen merkityksen toimivassa vuorovaikutuksessa


Kuuntelutaitoja kehittämällä oppii kuulemaan puhetta enemmän. Opimme tulkitsemaan, mitä puhuja puhuu rivienväleissä äänellä, ilmeillään, eleillään ja energiallaan.


EMMI MÄLKIÄ

1.2.2019

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva



Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.


EMMI MÄLKIÄ

17.1.2019

Työyhteisön vuorovaikutustaidot osa 1: PALAUTETAIDOT



Suomalaisesta työyhteisöistä sanotaan usein, että palautteenantokulttuuri on melko vähäistä. Palautteen antaminen työyhteisössä on kuitenkin tärkeää. Palaute on merkki, että ihmisen työ huomataan ja työpanos on merkityksellistä. Palaute edistää halua kehittyä ja oppia lisää. Toimiva palautekulttuuri työyhteisössä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, työn imua ja motivaatiota.

Palautteen antaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa ja palautekeskusteluihin kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty.

Myönteistä palautetta antaessasi:
  •        Anna palaute kasvokkain mahdollisimman nopeasti
  •        Myönteisen palaute kannattaa antaa julkisesti
  •        Kerro, mistä annat palautetta ja miksi
  •        Ole aito ja hymyile
  •        Suhteuta palaute tekoon, mutta vältä superlatiiveja
  •        Muotoile palautteesi vastaanottajalle sopivaksi

Myönteistä palautetta on toki helpompi antaa ja vastaanottaa, mutta myös korjaava palaute on tärkeää. Kun korjaava palaute annetaan oikein ja rohkaisevasti, motivoituu vastaanottaja korjaamaan virheen ja oppimaan siitä. Näin korjaavalla palautteella on positiivinen tavoite.

Korjaavaa palautetta antaessasi:
  •        Esitä palaute kahden kesken sille, jolle se kuuluu
  •        Anna palaute heti kuin mahdollista
  •        Anna palautetta vain yhdestä asiasta kerralla
  •        Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta
  •        Vältä ironiaa ja sarkasmia
  •        Vältä sanoja ”aina” ja ”ei koskaan”
  •        Muista myös kiittää

Palautteen vastaanottaminen saattaa myös tuntua vaikealta. Oman työn tuloksista voi olla vaikea ottaa vastaan kiitosta tai kritiikkiä.

Muista palautteen vastaanottajana:
  •       Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/toimintaasi
  •       Älä hyökkää, jos saat korjaavaa palautetta
  •       Ota korjaava palaute mahdollisuutena korjata virhe ja oppia
  •       Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä
  •       Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä
  •       Kiitä saamastasi palautteesta

Toistuva palautteen antaminen tekee siitä hyvän tavan ja rutiinin, jolloin palaute on osa työyhteisön toimintamallia. On myös sanottu, että palaute on kuin sementtiä. Se avulla rakennetaan työyhteisöön turvallista ilmapiiriä.


EMMI MÄLKIÄ

20.12.2018

KUKA SINUA KOULUTTAA?



Kouluttajaprofiilin viimeisessä esittelyssä päästään pintaa syvemmälle Suomen Puheopiston toimitusjohtajan ja monitaituri valmentajan Marsa Bäckin kanssa. Marsan rautainen kokemus on kertynyt 45 koulutusvuoden ajalta.  Hän on toiminut myös 15 vuotta Suomen Puheopiston johdossa.

Valmentajamme on ollut lapsesta lähtien äänenkäyttäjä. Hän kertoo myös psykologian ja ihmisten erilaisten persoonallisuuksien sekä vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden kiehtoneen pitkään. Nämä näkyvät hyvin Marsan koulutustaustassa, sillä on logopedi (FM) sekä logonomi (puhetaito).

Kouluttajana Marsa kuvaa itseään tavoitteellisena, ihmisläheisenä sekä huumorintajuisena. Kouluttajastamme on sanottu seuraavaa:

”Kouluttajalla vankka asiantuntemus, miellyttävä ja hienovarainen tapa ohjata.”

”Laittaa itsensä likoon!”
”Täsmävalmennusta juuri meidän tarpeisiimme!”


Marsan koulutukset perustuvat yhteistoiminnallisille menetelmille ja hänen tavoitteena on saada valmennettavat oivaltaman asioita koulutuksissa. Marsan asiantuntija-alueisiin kuuluvat mm. johtamisviestintä, esiintymistaidot, mediaviestintä, vuorovaikutustaidot ja äänenkäyttö.

Eniten Marsa nauttii kouluttajantyössään siitä, kun hän voi auttaa osallistujia oivaltamaan sekä kehittämään itseään ja osaamistaan. Äänenkäytön valmennuksissa hän taas auttaa ihmisiä löytämään oikean terveen äänensä sekä käyttämään sitä tehokeinonaan erilaisissa tilanteissa.

Marsa toivoo ennen valmennuksiaan, että ihmiset asennoituvat avoimesti tulevaan. Lähtiessään hän toivoo osallistujien kantavan repullista hyviä neuvoja ja oivalluksia, joiden avulla he voivat kehittää persoonaansa ja taitojansa.

Marsan motto koulutuksiin: ”Ei niinkään se tiedon määrä kuin kokemisen laatu!”



NANNA VIIKINKOSKI

23.11.2018

KUKA SINUA KOULUTTAA?


Emmi Mälkiä aloitti Suomen Puheopiston esiintymistaidon kouluttajana vuonna 2009 osana forum -teatterivalmennusta ja siirtyi valmentamaan ryhmiä itsenäisesti 2014. Emmillä on taskussaan jo liiketalouden tradenomin ja humanististentieteiden kandin paperit ja on valmistumassa filosofian maisteriksi puheviestinnästä Helsingin yliopistosta. Hänen valmennusrepertuaariinsa kuuluu esiintymistaidon, työyhteisö- ja asiakaspalveluviestinnän valmennukset. Emmin valmennukset perustuvat luentokeskusteluihin, käytännönharjoituksiin sekä yhteistoiminnallisiin menetelmiin.

Opinnot ja työelämä ovat tutustuttaneet kouluttajamme valmennusteemoihin, mutta hän kuvaa kiinnostuksen erityisesti esiintymiseen olevan lähtöisin viha-rakkaussuhteesta. ”Esiintyminen on aina kiehtonut minua, mutta myös jännittänyt. Esiintymistaito on alue, jossa voi kehittyä koko ajan eikä koskaan ole valmis”, Emmi kertoo. Päämääränä kouluttaja haluaa edesauttaa työyhteisöjen hyvinvointia olemalla mukana kehittämässä organisaatioiden viestintäkulttuuria. Hän näkee toimivan vuorovaikutuksen olevan tärkeä osa ihmisen hyvinvointia niin työelämässä kuin missä tahansa muuallakin ja siksi sen olevan myös mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Kouluttajana Emmi haluaa tarjota ideoita ja oivalluksia: ”Valmennusotteeni on kannustava ja keskityn osallistujien vahvuuksiin ja annan kehittämisideoita”. Hän kertoo ammentavansa käytännön esimerkkejä omista kokemuksista ja pyrkivänsä pitämään valmennuksissa lämminhenkisen tunnelman. Kouluttaja kertoo, miten parasta valmennuksessa on avoimet keskustelut, joista hän usein itsekin oppii kouluttajana. Vuorovaikutteisen valmennuksen lähtökohtana onkin kouluttajan lähestyttävyys. Lisäksi Emmi mainitsee, että parasta kouluttajatyön antia on, kun osallistujat kertovat saaneensa valmennuksessa vastauksia juuri niihin kysymyksiin, jotka heitä ennen valmennusta askarruttivat.

Ennen jokaista valmennusta osallistujat täyttävät ennakkokartoituksen valmennusteemaan liittyen. Kouluttaja toivookin, että osallistujat pohtisivat aihetta etukäteen ja miettisivät omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä odotuksia tulevasta valmennuksesta. Emmi toivoo osallistujien olevan avoimia uusille ajatuksille ja kokevan olonsa turvalliseksi heittäytyä mukaan harjoituksiin. Kokenut kouluttajamme näkee, että osallistujat saavat näin enemmän eväitä myös käytännön vuorovaikutustilanteissa.

Emmi motto kouluttamiseen: ”Anna mennä, koe ja ylläty!”



NANNA VIIKINKOSKI



21.11.2018

Maailman tervehdyspäivä muistuttaa viestinnän tärkeydestä




Hei vaan kaikille! Tänään 21.11. vietetään maailman tervehdyspäivää (World Hello Day). Päivää on vietetty jo vuodesta1973. Maailman tervehdyspäivän on tarkoitus muistuttaa, että konfliktit tulisi ratkaista mieluummin sanoilla kuin voimakeinoin. Päivälle on asetettu tavoitteeksi, että tervehdyspäivään osallistujat tervehtivät vähintäänkin kymmentä ihmistä osoittaakseen viestinnän tärkeyden.

Tervehdyssanat ovat lyhyitä, mutta sitäkin tärkeämpiä sanoja. Tervehdys on usein ensimmäinen askel, jolla aloitetaan suuret ja pienet kohtaamiset. Niillä aloitetaan niin valtioneuvottelut kuin aamutoimet perheen kanssa. Tervehdyssanoilla aloitetaan suuret juhlat sekä työmatkat bussissa.

Joskus tämä pieni sana saattaa unohtua, jolloin se aiheuttaa harmia toisessa osapuolessa. Kolme kirjainta H-E-I ja ystävällinen hymy saattaa pelastaa jonkun päivän. Jollekulle se saattaa olla ainoa keskustelu pitkiin aikoihin.

Tänään on lupa tervehtiä naapureita, työkavereita, ystäviä, tuttavia ja tuntemattomia. Tervehditkö sinä vähintään kymmentä ihmistä? Sen voi tehdä tänään ja jos oikein villiksi heittäytyy, niin vaikka joka päivä 😉

 
EMMI MÄLKIÄ