1.2.2019

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot osa 1: Viestijäkuva



Millainen olet keskustelijana, esiintyjänä tai kirjoittajana? Oletko tyytyväinen mielikuvaan, joka sinulla on itsestäsi viestijänä? Oletko koskaan miettinyt, millaisissa viestintätilanteissa viihdyt ja millaisissa et? Näitä asioita pohditaan, kun puhutaan viestijäkuvasta.

Viestijäkuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka viestijällä on itsestään. Se muodostuu vähitellen läpi elämän ja siihen vaikuttaa omat kokemukset sekä muiden antama palaute. Kun viestijäkuva on vahva, henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja osaa muokata viestintäänsä tilanteen mukaan. Jos viestijäkuva itsestä on heikko, henkilö saattaa ajatella epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina.

Usein kielteiset viestijäkuvat ovat opittuja, joten ne ovat myös poisopittavissa. Me olemme usein liian ankaria itsellemme ja uskomme epäonnistuvamme. Kannattaa kuitenkin muistaa: mikä itsestä tuntuu mokalle, sitä kanssaviestijämme eivät välttämättä edes huomaa. Sen vuoksi muiden antama palaute omasta viestinnästä on ensiarvoisen tärkeää. Myönteisen palautteen myötä omakin viestijäkuva vähitellen vahvistuu.

Viestijäkuvaa voi vahvistaa myös erilaisia viestintätaitoja opettelemalla. Kehittyminen viestintätaidoissa vaatii omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, erilaisiin viestintätilanteisiin osallistumista sekä oman toiminnan tarkastelua. Viestintätilanteissa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Viestintätaitojen harjoittelussa onkin tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toimia erilaisissa tilanteissa.

Erilaisia viestintätaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Eri taidot kuitenkin korostuvat erilaisissa tilanteissa. Vahva viestijäkuva ja viestintätaitojen hallitseminen sekä kyky toimia eri tilanteissa parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua ja vaikutta asioiden kulkuun haluamallaan tavalla.


EMMI MÄLKIÄ