21.3.2013

Esiintyjä tartuttaa tunteita

”Ei tää varmaan teitä kiinnosta, mutta kerron nyt kuitenkin, kun mut kerta tästä pyydettiin puhumaan.”

Tämä on tyyppiesimerkki aloituksesta, joka takuuvarmasti tappaa kuulijoiden mielenkiinnon. Ja vaikka esiintyjä ei tätä ääneen sanoisikaan, niin hänen eleensä ja ilmeensä paljastavat hänet.

Esiintymiskouluttajana tapaan usein asiantuntijoita, jotka ovat varmoja, että heidän esitystensä aiheet ovat kuulijoiden mielestä joko kuolettavan tylsiä tai masentavan monimutkaisia. Tuloksena on epävarmoja esiintyjiä, jotka pyytelevät jo olemuksellaan anteeksi yleisöltä. 

Itse uskon vankasti, että  tylsiä aiheita ei ole olemassa. Olen kuullut talousanalyytikon esittelevän (lähtökohtaisesti pirun puuduttavia) talouden ennusteita verhottuna salapoliisitarinaksi, jonka käänteitä yleisö odotti jännityksestä kihisten. Olen innostunut kuulijana biotekniikan uusista sovelluksista, kun esiintyjä innosta ja oman aiheensa tärkeydestä punaisena rönsyili yleisönsä edessä. 

Tunteet tarttuvat esiintyjästä yleisöön. Oman asian vähättely on loukkaavaa kuulijoita kohtaan, jotka ovat kuitenkin vaivautuneet paikalle. Vähintä, mitä esiintyjä voi kuulijoita arvostaakseen tehdä, on innostua tai innostaa itsensä omasta aiheestaan. Monesti esiintyjän hyvä asenne asiaansa kohtaan kantaa pitkälle. Innostus tarttuu yleisöön.

PAULIINA PERTTULI

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti