On se kumma, kuinka nopeasti arkirytmi vie taas mennessään. Vain reilun viikon päästä viimeisimmästä lomasta yllätin itseni niin sanotusti itse teosta.
Puolisen tuntia ennen palaveria pitäisi saada valmiiksi työ, jonka tulokset oli sovittu esiteltäväksi palaverissa. Ei puutu kuin enää pientä hienosäätöä, mutta aika uhkaa loppua kesken.
Ja juuri näillä sekunneilla käynnistyy kiireisen viestijän toimintatyyli.
Viestintää huppu päässä
Näkymättömät silmälaput valahtavat silmille. Kuulokin tuntuu heikkenevän. Työkaverin ohimennen huikkaama tervehdys jää kokonaan noteeraamatta. Toisen esittämään kysymykseen mutisen ensin jotain epämääräistä, sitten vastaan lyhyellä tokaisulla.
Tässä kohtaa havahdun.
Onko minulla tosiaan niin kiire, etten ehdi sanoa huomenta? Tai olisiko liikaa pyydetty, että ystävällisesti selittäisin kollegalle tarvitsevani hetken keskittymisrauhaa ja palaavani hänen kysymykseensä hetken päästä?
Työyhteisössä hyvään vuorovaikutukseen vaikuttavat monet asiat. Useimmat niistä ovat loppujen lopuksi aika pieniä, mutta yhdessä niillä on todella merkitystä.
Kiire saa usein unohtamaan sellaisia ”pikkuasioita” kuten toisen huomioon ottaminen ja hänen aikansa arvostaminen. Kiireisenä erityisesti sanaton viestintä muuttuu torjuvaksi. Ei tule oikeastaan ajateltua ennen kuin puhuu ja saattaa lipsautella kaikenlaista.
Voidaanko kiireviestinnästä päästä eroon?
Kaikkein paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi poistaa kiire kokonaan. Onkin viisasta aika ajoin pysähtyä miettimään, miksi minulla on niin kiire – ja sen jälkeen yrittää vaikuttaa noihin syihin.
Rehellisyyden nimessä on kuitenkin myönnettävä, että aika ajoin vain tulee kiire. Mutta yritetään silloinkin taistella ”kiireviestintää” vastaan. Tunnistetaan sen oireet ja pyritään ottamaan ympärillä olevat ihmiset huomioon, kiireestä huolimatta.
Itse ainakin tulen muistamaan tämän opetuksen vähintään pari seuraavaa viikkoa, toivon mukaan kauemminkin.
Arvaat varmaan, kuinka loppujen lopuksi kävi sen kiireessä hoidetun hommani kanssa. Aivan, ei mennyt niin kuin Strömsössä. Tietokoneen kanssa tuli ongelmia ja palaverissa asia oli käsiteltävä keskeneräisen version avulla.
JOHANNA MARTIKAINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti