Miten työyhteisö kadehtii

Kateus on ehtymätön luonnonvara. Se syö yksilöä, mutta tuhoaa ennen kaikkea työyhteisön luovuuden ja innovatiivisuuden. 

Erilaiset tavat ilmaista kateutta

Kateus nähdään itsetunnon ongelmana. Tapa ilmaista kateutta liittyy usein persoonallisuuteen. Kateus ilmenee viestinnällisesti monimuotoisesti. Ulospäin suuntautunut ja voimakastahtoinen ihminen ilmaisee kateutta eri lailla kuin hiljainen ja vetäytyvä henkilö.

1. Ulospäin suuntautunut ja toisten ihmisten kautta reagoiva henkilö panttaa harvoin kateutta sisällään, vaan vastustaa yleensä avoimesti asioita ja saattaa myöhemmin jopa paljastaa kadehtineensa, jos huomaa, että toinen on onnistunut. Kateus on hänelle käynnistävä voima.
2.  Voimakastahtoinen ja asiakeskeinen henkilö vähättelee toisen ideoita ja saattaa myös tehdä kaikkensa, ettei toinen onnistuisi. Hän myös saattaa esittää toisen idean omanaan. 
3.   Ihmiskeskeinen, mutta samalla pidättyväinen ja vaatimaton ihminen saattaa murehtia asioita yksin ja kokea huonommuutta. Pidemmän päälle hän kuitenkin alkaa puhua asioista takanapäin ja etsii kadehtimastaan henkilöstä heikkouksia, joista keskustelee avoimesti samanhenkisten kanssa. 
4. Asiallisuutta arvostava ja pidättyväinen henkilö analysoi toisen ideoita ja saattaa jalostaa niitä sekä esittää ne myöhemmin lähteineen. Kateus on hänelle usein ponnin parempaan omaan suoritukseen.

Kadehtijan sanaton viestintä

Voiko kateuden huomata toisen sanattomasta viestinnästä? Kyllä ja ei. Toiset osaavat peittää tunteensa hyvän käytöksen vaatimusten mukaisesti, mutta usein saatamme huomata kehon vaivautuneen liikkeen tai ilmeen hienovaraisen kiristymisen. Yleensä sille on tyypillistä lihasten kiristyminen silmien ja suun ympärillä: hiukan kaventuneet silmät ja "ohuemmat", tiukentuneet huulet.

Kateutta ilmaistaan myös vinona hymynä, hymähtelynä ja silmien pyörittelynä. Joskus se näkyy hienoisena ihailuna katseessa, mutta suu osoittaa kuitenkin inhon merkkejä. Tällöin jää vain katsojan arvattavaksi, kummastako on kyse, inhosta vai ihailusta. Kateudeksi ilmettä tuskin osataan tulkita. Joskus kateus saattaa purkautua voimakkaana hyökkäyksenä tai purkauksena, jota toisten on vaikeaa ymmärtää.

Monissa tilanteissa kateus voittaa tahdonvoiman: emme kuuntele puhujaa ymmärtääksemme puheen sisällön. Meitä kiinnostaa vain, kuinka itse voisimme sanoa asian paremmin. Emme haluakaan oppia uutta, vaan keskitymme torjumaan toisten näkemykset.

MARSA BÄCK

Kateudesta voit lukea lisää 13.2.2013 julkaistussa kirjassa Kateus työelämässä (PS-Kustannus, toim. Pirkko-Liisa Vesterinen). Marsa Bäckin artikkeli Kateuden viestinnälliset muodot on yksi kirjan teksteistä.

Onko sanaton viestintä sanoja tärkeämpää?

Sinäkin olet varmasti jossain kuullut  Albert Mehrabianin tutkimuksesta ja siitä, että ns. sanattoman viestinnän painoarvo olisi vuorovaikutustilanteissa 80 % ja viestin sisällön vain 20 %.

Tämä on kuitenkin myytti, joka on ruokkinut itse itseään. Mehrabianin tutkimus koski nimittäin ensivaikutelmaa, jonka hänen mukaansa 80 % ihmisistä luo muutamassa sekunnissa tai minuutissa, hitaimmatkin 20 minuutin sisällä.

Ensivaikutelmassa huomio kiinnittyy Mehrabianin tutkimuksen mukaan

• 55 %   ulkoiseen esiintymiseen 
• 38 %   puhetapaan 
•   7 %   sanoihin.   

Mutta miten viestin sisältö sitten luodaan? Kaikkien edellä mainittujen asioiden avulla. Riippuu nimittäin täysin kuulijan odotuksista, puhujan asiasta ja tilanteesta, millaisia tulkintoja kuulijat tekevät. 

Jos puhujan asia ei kiinnosta meitä kuulijoita, saatamme hyvinkin ryhtyä tutkiskelemaan hänen esiintymistään, sen sijaan että kuuntelisimme sanoja tai edes yrittäisimme ymmärtää puhujan tarkoitusta. Jos taas henkemme on kiinni siitä, että ymmärrämme puhujan sanoman oikein, emme suinkaan hukkaa aikaa esiintyjän ulkoisen olemuksen analyysiin. Tällöin yritämme kaikin tavoin muistaa jokaisen sanan, jonka hän päästää suustaan.

Esimerkki:  

Al Qaidan antama kuolemantuomio voidaan lukea täysin ilmeettömästi yksitotisella äänellä tai sitten hurjasti huutaen ja meuhkaten. Kummassakin tapauksessa viestin sisältö epäilemättä kauhistuttaa meitä yhtä lailla.

Totta on, että puhuja voi vaikuttaa sanoman vastaanottoon niin ulkoisella esiintymisellään, puhetavallaan kuin sanoillaankin. Näiden eri osa-alueiden merkitys kuitenkin vaihtelee kuulijan tarpeista, odotuksista ja jopa vireystilasta riippuen. 

Tylsäkin asia voi siis muuttua mielenkiintoiseksi railakkaasti esitettynä, vaikka asiasisältö pysyisikin samana.

MARSA BÄCK

Webinaariesiintyjä, kuinka koukutat yleisösi?

Esiintymiskouluttajana minulta kysytään toistuvasti muutamia samoja asioita, jotka mietityttävät ihmisiä esiintymisessä. Viime kuukausina usein kysyttyjen kysymysten listalle on kavunnut uusi tulokas: kuinka esiintyä verkkokokouksissa ja webinaareissa?

Webinaari on verkossa toteutettava seminaari, johon osallistutaan omalta tietokoneelta. Toteutustavat vaihtelevat. Esiintyjästä ja osallistujista voidaan näyttää reaaliaikaista videokuvaa, tai webinaari voi edetä pelkän äänen ja esitysmateriaalin avulla.

Oli toteutustapa mikä hyvänsä, esiintyjä on uuden haasteen edessä. Virtuaalisessa esiintymistilanteessa jännite ei ole sama, joka syntyy kun huone on täynnä eläviä ja hengittäviä kuulijoita. Verkossa kuulijat voivat hetkenä minä hyvänsä intoutua purkamaan sähköpostiaan ja unohtaa esityksen taustalle pyörimään – ja lopulta sulkea ohjelman esityksen ollessa vielä kesken.

Kuinka siis koukuttaa verkkoyleisö seuraamaan esitystä? Koska me Puheopistossa haluamme tarjota apuja esiintymisen tuoreisiin haasteisiin, päätimme vastata tähän kysymykseen. Kutsuimme mukaan apujoukkoihin tietokirjailija, kouluttaja Outi Lammin ja tuloksena on tämä:

Outi Lammi ja minä kerromme vinkkejä vaikuttavaan verkkoesiintymiseen missäpä muuallakaan kuin verkossa, eli maksuttomassa webinaarissamme Webinaariesiintyjän selviytymispaketti 5.2. klo 10. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan kotisivuillamme.

Jos et pääse osallistumaan webinaariin, muista vaikka seuraava vuorovaikutteisuutta lisäävä keino: puhuttele kuulijoitasi suoraan ja viittaa heihin. Kun esiintyjä ja yleisö ovat kasvokkain samassa fyysisessä tilassa, esiintyjän katsekontakti saa kuulijan tuntemaan, että juuri häntä puhutellaan. Verkossa on toisin. Älä siis pihistele sinä- ja te-pronominien käytössä, niin tulet virtuaalisessa maailmassa lähemmäs kuulijoitasi.

PAULIINA PERTTULI

Anna äänelle kasvot

"Ai, sä oletkin blondi! Olin kuvitellut sut tummaksi ja silmälasipäiseksi."

Oletko joskus sanonut tähän tapaan tavatessasi ensimmäistä kertaa jonkun, jonka kanssa olet puhunut aiemmin vain puhelimessa?

Itselleni on käynyt näin usein. Ehkä isoin yllätys oli nähdä, miltä eräs aamuissani usein äänessä oleva radiojuontaja oikeasti näytti. Usein mielikuvamme eivät vastaa todellisuutta, mutta joitain asioita pystymme helpostikin päättelemään oikein.

YLE:n Prisma Studiossa käsiteltiin puheäänen synnyttämiä mielikuvia henkilön ulkonäöstä ja testattiin, kuinka hyvin ihminen pystyy yhdistämään äänen ja ulkonäön. Ohjelmassa katsoja pääsee itsekin testiryhmään mukaan.

Katso ohjelma Yle Areenassa ja koeta antaa äänelle kasvot. Samalla voit miettiä, millaisena toiset mahtavat mielikuvissaan nähdä sinut äänesi perusteella.

JOHANNA MARTIKAINEN

Lupaus työtovereilleni

Uusi vuosi on alkanut, ja meillä on taas mahdollisuus aloittaa kaikki alusta. Ja niinhän me teemmekin, ainakin yritämme. 

Vuoden vaihtuessa vannomme aina, että lopetamme tupakoinnin, syömme terveellisemmin tai aloitamme säännöllisen salilla rehkimisen. Useimmat lupaukset liittyvätkin terveyteen ja hyvinvointiin.

Oma vuodenvaihde kului ahmiessa Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion tuoretta teosta Työkirja - Työelämän vallankumouksen perusteet. Teoksen juuret ovat 925 - Redesigning the work week -projektin merkittävässä oivalluksessa, että työelämän ongelmien ratkaisemisella olisi kaikkein suurin vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

Jos siis haluat lisätä hyvinvointiasi, kannattaa tehdä lupaus, joka koskee työtäsi.

Tuomisen ja Pohjakallion tekemien haastattelujen perusteella tietotyöläisiä kiusaavat seuraavat viisi ongelmaa.

1. Kiireen tunne
2. Pirstaleisuus
3. Konkretian puute
4. Työn joustamattomuus
5. Kielteinen ilmapiiri

Tuttua, eikö?

Viimeistä ongelmaa eli kielteistä ilmapiiriä voit ryhtyä muuttamaan vaikka heti. Tarkkailepa hetki omaa tapaasi puhua työstäsi: pomon tekemistä ratkaisuista, asiakkaiden ymmärryksen laajuudesta, lounasruokalan tarjonnasta jne. Jos huomaat puhetavassasi parantamisen varaa, ryhdy toimeen ja paranna tapasi.

Voit luvata esimerkiksi, että aiot valittaa vain kerran päivässä. Tai että jokaisesta marinapäästöstä täytyy maksaa sakko eli kolmen positiivisen huomion tekeminen. Tai että hymyilet kaikille työtovereillesi kerran päivän aikana. (Tervehdyskin on hyvä alku.) Että kehut vähintään yhtä kollegaasi. Että saat yhden työtoverisi nauramaan. 

Itse aion rajoittaa marisemista, eli minulla on käytössäni vain yksi valitus per päivä. Tämä on lupaus, kollegat.

HELI PERTTULA

Hyvää joulua!

Tänä vuonna Suomen Puheopisto jakaa joulumieltä lahjoittamalla puolen päivän viestintävalmennuksen Pelastakaa Lapset ry:lle. Muut voivat myös tehdä joulun alla hyvää ja antaa aineettoman lahjan haavoittuvissa oloissa eläville lapsille Pelastaa Lapset ry:n Toivekaupassa.

Puheen vuoro -blogi lomailee joulunajan. Seuraava teksti ilmestyy tammikuun alussa.

Hyvä esiintyjä 3: Jani Toivola on Vuoden puhuja

Logonomit ry valitsi kansanedustaja, näyttelijä Jani Toivolan Vuoden 2011 puhujaksi. Hänet palkittiin nimenomaan puheistaan erilaisuuden hyväksymisen puolesta. Toivola on jo vuosien ajan kiertänyt kouluilla puhumassa ihmisten hyväksymisestä ja kunnioittamisesta. Hänen esiintymisensä on vapaata, avointa ja kaikki huomioon ottavaa. Oppilaiden on ollut helppo lähestyä häntä esityksen jälkeen ja esittää kysymyksiään tai kertoa omia kokemuksiaan erilaisuudesta.

Vuoden puhujan julkistamistilaisuudessa 8.12.2012 Kansallisteatterissa Jani kertoi liikuttavan tarinan yläkouluikäisestä tytöstä, joka oli juossut Janin kiinni koulun pihalla ja halunnut jakaa tarinansa omasta kiusatuksi tulemisen kokemuksestaan. Hän kertoi myös sykähdyttävästi ensitapaamisestaan afrikkalaisten sukulaistensa kanssa. Osa tarinasta oli niin liikuttavaa, että kokeneet puhetaidon opettajatkin kuuntelivat sitä kyyneleet silmissään.

Logonomit ry on yksi Suomen Puheopiston omistajista. Logonomeilla on ollut jo 40 vuoden ajan perinteenä valita Vuoden puhuja. Ensimmäinen palkittu, Vuoden 1971 puhuja, oli silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Vuoden puhujien joukossa on paljon poliitikkoja, yliopiston opettajia, toimittajia ja kirkonmiehiä, mutta logonomit ovat löytäneet hyvin puhuvia suomalaisia myös monilta muilta elämänalueilta.

Jokaisella Vuoden puhujalla on ollut painavaa sanottavaa. Monen kohdalla on huomiota kiinnitetty myös puheen persoonallisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. Puhujan aitous, hyvä kuuntelutaito, rohkeus ja lämpö on myös huomioitu valintaperusteissa. Edellä mainitut kriteerit täyttyivät myös tänä vuonna Jani Toivolan valinnassa.

MARSA BÄCK