25.11.2014

Näin LinkedIn-kutsusi hyväksytään

LinkedIn on nykyisin tärkeä ammatillisen verkostoitumisen kanava. Jos et ole tyytyväinen verkostosi laajuuteen tai laatuun, on sinun luonnollisesti oltava aktiivisempi yhteyksien rakentamisessa ja verkostoitumispyyntöjen lähettämisessä.

Mutta sitä ennen kannattaa miettiä hetki, miten varmistua siitä, että verkostoitumispyyntösi hyväksytään, sillä sehän ei ole itsestään selvää. Ainakin itse olen mieluiten yhteydessä ihmisiin, joille voin antaa tai jotka voivat antaa minulle jotain joko ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehittymiseni kannalta. Oleellista on keskinäinen vuorovaikutus.

Michael O´Donnell listaa kirjoituksessaan Why I Won´t Accept Your LinkedIn Invitation syitä, miksi hän kieltäytyy kutsusta. Voin allekirjoittaa ne kaikki. Kuten hänelläkin, tapanani on käydä katsomassa kutsun lähettäneen profiilia, ja tämän perusteella teen sitten päätökseni kutsun hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Jos siis haluat varmistua, että kutsusi hyväksytään, muista seuraavat asiat:
  1. Tyylikäs kasvokuva on useimmiten paras valinta yrityksen logon tai pilakuvan sijasta. Tarvitsemme nimelle kasvot.
  2. Satsaa profiiliisi. Epätarkka tai säästeliäs profiilikuvaus ei houkuttele. Taustahistoria auttaa minua näkemään, kuka on kyseessä. Jos en tiedä, kuka pyytäjä on, en voi tehdä mitään hänen puolestaan – eikä hän minun puolestani.
  3. Muut yhteydet ja näiden suositukset vakuuttavat. Jos vasta aloittelet LinkedIn-uraasi, kannattaa pyytää kavereikseen ja suosittajikseen henkilöitä, jotka todella tuntevat sinut ja osaamisesi.
  4. Panosta kutsusi kielelliseen muotoon silloin kun se on mahdollista. Itse toivon, että kutsussa olisi englanninkielisen yleislauseen ”I´d like to add you to my professional network on LinkedIn” sijasta joko suomeksi tai englanniksi hivenen henkilökohtaisempi kutsu: ”Hei Marsa, emme tunne toisiamme, mutta ajattelin, että meillä olisi jotain ammatillista annettavaa toisillemme. Arvostaisin kovasti liittymistäsi verkostooni.” Tätä toivoisin käytettävän varsinkin silloin, kun henkilö on täysin vieras tai olen tavannut hänet vain kerran ja sattumalta.
  5. Ole rehellinen. Joskus voi törmätä siihenkin, että kutsun lähettänyt valehtelee tavanneensa kutsumansa henkilön. Itselleni tätä ei ole tapahtunut. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, onko ko. henkilö entinen kollega, luokkatoveri tms. Valheelle ei uutta vuorovaikutussuhdetta kannata koskaan perustaa.
  6. Jos kutsusi liittyy jonkin yrityksen tai tuotteen markkinointiin, voi hyväksyntä jäädä saamatta. Verkostossa jo oleville voi toki joskus lähettää kutsun mielenkiintoiseen tapahtumaan, mutta varsinainen markkinatori se ei ole.
Lopuksi O´Donnell neuvoo olemaan aito ja läsnä sekä muistamaan, että yksi hyvä yhteys on parempi kuin sata umpimähkäistä.  Tätä neuvoa voin vuorovaikutuskouluttajana suosittaa.

MARSA BÄCK